Värtsilän kuvia

Hei,

Palaan vielä tuohon Värtsiläisten seuran järjestämään matkaan vanhan Värtsilän puolelle. Kiitokset Hilkka Partaselle mielenkiintoisesta opastuksesta ja vieruskaveri Tellervolle mukavasta matkaseurasta.

Keräilijänä minulle on kertynyt joitakin vanhoja postikortteja Värtsilästä ja matkalla yritin tunnistaa korteissa esiintyvä paikkoja. Vaikeaa oli, kun maisemat olivat kovin muuttuneet. Tässä kaksi vanhaa kuvaa, joiden kuvauspaikat voi lukija itse yrittää tunnistaa.

Kuvassa kauppatorin reunalla on Värtsilän osuuskaupan haaramyymälä. Kortilla Hilma ja Kusti Eskola ovat toivottaneeet iloista ja rauhallista joulujuhlaa sekä tervehdykset. Kortti on lähetty 21.12.1913 Värtsilästä Turkuun.

Toinen kortti on kulkematon, enkä osaa arvioida kuvanottovuotta.

Alla kaksi maisemakuvaa Värtsilästä postikorteilla vuosilta 1918 ja 1919. Molemmissa kortieissa julkaisijana on ollut M. Bambergin kirjakauppa, Värtsilä. Kuvat: Jukka Hirvonen. Kuvat lisätty juttuun 11.9.2012.

Jukka Hirvonen


Share

26 comments for “Värtsilän kuvia

  1. Mirja Pusa
    19.8.2012 at 10:51

    Onpas ollut tiuhaan rakennettua – tietysti kun väkeäkin on ollut.
    MirjaSisko

  2. 19.8.2012 at 11:35

    Niin paljon oli Värtsilän “postikorttimaisema”
    muuttunut että vaikea sieltä mitään oli tunnistaa
    vanhojen kuvien perusteella.

    Onneksi oppaamme HP oli ajantasalla, mutta silti
    se Ikosen valokuvaamo, jota me molemmat vieruskaverukset
    metsästimme jäi bongaamatta.

    Keräilykokoelmaasi kuuluu varmaan muutakin mielenkiintoista,
    ainakin niitä postileimoja. Laitapa joskus Värtsiin framille.

    Yläkuvassa näkyy tori, toiveissa olisi käydä alkavalla viikolla
    toripäivillä, jos sus ei syö evväitä.

  3. Lissu
    19.8.2012 at 14:48

    Kortin lähettäjä Kusti Eskola oli muistaakseni aikoinaan Wärtsilän tehtaan pitkäaikainen työnjohtaja.

    Muistikuvani perustuu Kauko Gröngergin kirjoituksiin Muistojen Karjala ja Nuori Karjala lehdissä.

  4. Yrjö . J
    19.8.2012 at 17:25

    Kiroitukseen, Vanhoja kuvia. Yrjö,J 19.8.-12

    Ensimmäinen kuva on “Vanhalta torilta”, läheltä tehdasta. Kauppaa oli hiukan pilkallisesti kutsuttu “Kotsuksi”
    Toinen kuva on otettu Sistolan talon vaiheilta, kohti Pussinpohjan tien haaraa ja “Notkoa”.Aivan tien varressa,etuoikealla näkyy pieni rakennus, siinä oli -30 luvulla Eino Räsäsen kellosepän liike.

    Kaksikymmentä vuotta sitten, poikkesin Vammalassa kultasepänliikkeeseen,vierelläni oli lasivitriini jossa oli vanhoja kelloja,silmiini sattui kello, jonka taulussa oli tuttu nimi -Kelloseppäliike Eino Räsänen Värtsilä.
    Ostin kellon,sen omistaa nyt pujanpoikani. En tehnyt huonoa kauppaa, sillä kello käy, kun muistaa vetää.

  5. 19.8.2012 at 18:08

    Suurennuslasin kanssa tutkiessa kuvista
    löytyi mielenkiintoisia yksityiskohtia.
    Samoin Yrjö J:n ja Lissun
    kommenteista.

  6. Alpoaatos
    19.8.2012 at 20:32

    Onpa upeita kuvia Värtsilästä. Aidat vielä niin ryhdikkäästi pystyssä. Nyt nuo aidat lienevät jo vähän kallellaan.

    Olettehan huomanneet, että nämä kuvat voi klikata suuremmiksi

    Kuviin on varmaankin pyritty saamaan kylän merkittävimmät ja näyttävimmät kohteet, kuten yläkuvaan kirkko ja oikealla oleva upea rakennus. Mikähän talo lienee? Oikein neljä savupiippua.

    Miltähän ajalta alakuva on, koska siinä näkyy AUTOLIIKE !
    Enpä ole tiennyt, että Värtsilässä olis ollut autoliike. Myytävien autojen rivistöjä ei kyllä näy kuvassa.

    Puhelinlinjasta päätellen tähän suuntaan keskustasta on ollut viitisenkymmentä puhelinta. Aika paljon.

  7. 20.8.2012 at 8:39

    Miten on Alpoaatos, alakuvan puhelimien runsaus?

    Minun laskutaitoni ei riittänyt, kuin n.kolmeenkymmeneen puhelimeen. Näytti olevan noin 60 lankaa. Alaorsi oli vielä vapaa. Kaksi lankaahan sitä yhtä puhelinta kohti menee.

    Yläkuvassa on hevonenkin parkissa kolukärrien edessä.

    Erittän hienoja senajan kuvia, näitä vaan Värtsiin lisää, kellä niitä on.

  8. Alpoaatos
    20.8.2012 at 9:18

    Martti, voihan se olla että arvioni meni yläkanttiin. Hyvissä jutuissa kun aina kaiken varalta lisätään jotain. Minäkin lisäsin vielä olettamani “keinoyhteydet” päälle. Ei ole tietoa käytettiinkö Värtsilässä keinomuuntajia, mutta niillä tehtiin kahdesta lankaparista vielä kolmas yhteys keinotekoisesti.

    Mutta lankoja on kaikesta huolimatta paljon. Se on virkeän kylän merkki.

    Kiitokset toimitukselle, kun olette jättäneet varaa kuvan suurentamiselle

  9. seppoilmari
    20.8.2012 at 9:36

    Paljon on lankoja ja paljon on puhelimiakin. Tarttisko soitella? Täältä löydät numerotkin
    https://www.vartsi.net/2011/02/20/puhelinluettelo/

    Muistaakseni taannoin Värtsilästen Seuran kuukausikokouksessa Hilkka P. ohjeisti tarkemmin telefoonin käyttöön.

  10. seppoilmari
    20.8.2012 at 9:44

    Tässä vielä toinen linkki yhteyden saamiseksi.
    https://www.vartsi.net/2011/02/20/automaattikeskus/

  11. Hilkka ja Ake
    22.8.2012 at 17:46

    Kotiseutumtka 20.07.2012.
    Kiitokset vielä kerran kiittämästä, Jukka. Olet ihmekaveri, ei ole toista kaltaistasi tullut vastaan! Hienoja ovat Värtsilän retken kuvat, Notkon kuva on tosin jo meidänkin kansiossa. Luulisin, että kuvat ovat 20-30- luvun vaihteesta. Tuttuja mökkejä ja taloja. Vasemmalla kuvassa 1, näkyvämökkivanhus purettiin ja paikalle rakennettiin Riikosen 2 kerroksinen funkistyylinen liike- ja asuinrakennus. Liikkeessä oli kaupan ruokatarvikkeiden lisäksi asusteita ja huonekaluja.

    Eteenpäin seuraavana Immosen autoliike. Etempänä pilkottaa Valveen leipomon ja myymälän pääty. Ihania vesirinkeleitä ja leivonnaisia, joita aina muistelen vesi kielellä. Raha vain teki silloinkin tiukkaa.
    Tien toisella puolella tietä näkyy kuvassa kookas mansardikattoinen talo. Se on kelloseppä Räsäsen liike- asuintalo. Seuraavana näkyy Työväen ja pienviljelijäin Osuusliikkeen Notkon hirsinen myymälärakennus. Se siirrettiin 1935 Kaurilaan, jossa se seisoo rautatien ja Patsolaan ja Kaurilan kylätalolle menevän maantien risteyksessä edelleen.
    Puretun myymälän paikalle rakennettiin tiilinen kaupparakennus ja leipomo, jossa venäläisillä on taas liiketoimintaa.

    Jatkosodan aikana rakennuksessa oli Hävittäjälaivue 4:n esikuntaa.

    Kauempana pellon reunassa on baptistien rukoushuone. Siinä asuimme muutaman vuoden ennen oman talomme valmistumista. Muistelen vielä tänäkin päivänä heidän kauniita hengellisiä laulujaan. Olin ehkä kolmevuotias kun muutimme pois. Taustalla häämöttää Ol. Yhteishyvän liikerakennukset.

    Tämä toinen kortti on minulle uusi. Erittäin hyvä kuvana ja erilaisesta kulmasta otettuna kuin meillä kotona on. Ei suinkaan haaramyymälä, vaan ensimmäinen Värtsilään perustettu Osuuskauppa rl. Liiketoiminta alkoi 19. pnä elokuuta 1902. Tavaravalikoima oli aluksi suppea, lihaa, makkaroita, juustoa, voita ja huom! keitettyä kahvia. Tehtaalla oli oma kauppa. Ehtona uuden työväen kaupan perustamiselle oli, että samanlaisia tarvikkeita kuin tehtaan kaupassa oli, ei saanut myydä. Kaupparakennus oli pieni ja ”Kotsuksihan ” sitä ruvettiin kutsumaan. Pellervo-seuralta saatiin käytännön opastusta ja mallisäännöt. Kaupanteko alkoi reippaasti, mutta kuinkas sitten kävikään? Tottumattomia liiketoimintaan kun oltiin, ajauduttiin velkakauppaan. Pula-ajan ja rahanpuutteen vuoksi liike piti panna selvitystilaan ja kauppa suljettiin. Puolen vuoden kuluttua 1.9.1904 kokemuksista viisastuneina liiketoimintaa jatkettiin ja kauppa alkoi vaurastua. Että tällainen tarina ”Kotsusta”. Tarina on ”kopsastu” 3.4.1992 kirjoittamastani lehtiartkkelista ”Osuuskauppaliikkeen värikäs alkutaival”

    Kuvassa vasemmalla kohoaa uljaan kirkkomme kupoli, kun taas oikealla näkyy työläisten asuntotalot ”Berliinit”.
    Taustalla tehtaan mestareiden asuntoja.

    Tällaisia ajatuksia ja muistikuvia syntyi Jukan kahdesta valokuvasta.

    Hilkka ja Ake.

  12. Erkki Lintunen
    22.8.2012 at 18:46

    Kirjahyllyni reunalla on palkintopokaali, jonka kyljessä lukee:

    “O.E.RÄSÄSEN
    lahjoittama
    PALKINTO
    Pat kylä os
    koulu ja kenttä amm.
    1934 Toivo Lintunen 185 p.”

    Lieneekö kelloseppä Räsäsen lahjoittama? kyselee Ierikka

  13. Jukka Hirvonen
    23.8.2012 at 16:09

    Tuo alkuperäinen kauppatorin kuva on hyvin terävä ja sitä suurennuslasilla katsoessa saa helposti esiin kaupan seinässä olevan tekstin.

    Siinä todellakin lukee VÄRTSILÄN OSUUSKAUPAN HAARAMYYMÄLÄ, ilman noita kirjaimia rl. Missä lienee ollut päämyymälä?

    Jukka

  14. 28.8.2012 at 11:45

    Mieleeni tulee leipomon possumunkit ja noin kutsutut voileivat sekä ylioppilaat joissa oli valkoinen kuorrutus pehmeän tumman kaakkupalan päällä.
    Voileivät olivat piparkakkutaikinaa soikeita ja ohuita joissa oli kova sokerikuorrutus.
    OI NIITÄ AIKOJA !

  15. 28.8.2012 at 17:48

    Martille ja Alpoaatokselle sekä muillekin, jotka aikovat soittaa vanhan Värtsilän Puhelinlaitoksen puhelinlinjoilla!

    Minulla on Värtsilän puhelinluettelo ajalta ennen sotia. Siinä on ollut 162 kpl puhelimia. Toiseksi viimeinen numero on 15 Valtion rautatieasema ja viimeisenä 102 H Valve, leipuri. Luettelo on mielenkiintoinen dokumentti kaiken kaikkiaan. Valveen Leipomon “paakelsit” olivat tosi ihania”.

  16. Hilkka Partanen
    28.8.2012 at 17:54

    Edellä oleva kommentti oli Hilkka Partasen tekosia.

  17. Alpoaatos
    28.8.2012 at 21:14

    Puhelinluettelo on todella mielenkiintoinen, talletin sen jo aikaisemmin tekstin käsittelyyn ja on tarkoitus pistää se numerojärjestykseen. Tutkin sitten ajan kanssa -tai sitten en.. Äkkivilkaisulla näyttää siltä, että luettellossa ei ole mitään järkeä. Numerot aivan sekaisin. Mutta silloin on varmaan annettu numerot sitä mukaa kun puhelimia on hankittu. Eli ensin tärkeät virkamiehet ja sitten ne kellä on ollut puhelimeen varaa.

    Onko tuo poliisi Hämäläinen A se “Pönkä-Hämäläinen” ?
    Alpo

  18. Hilkka Partanen
    30.8.2012 at 19:34

    Alpo Aatokselle! – Kyllä se on varmasti “Pönkä” Hämäläisen puhelinnumero. Se tuskin enää vastaa, vaikka soittaisitkin, Olen kai hänestä aikaisemmin kertonutkin.

    Kun asuin vanhempieni kanssa Notkolla “vankiputkalla” ennen sotia, tapasin hänet päivittäin, samoin jatkosodan aikana Notkon Osulan myymälässä asiakkaana, sekä evakon aikana Kaurilassa Osulan myymälässä samoin.

    Päivänä muutamana Antti tuli myymälään ja kertoi totisella naamalla toisille asiakkaille. “Tää Vänttisen Yrjön tytto se on kova petkuttamaan, möi minulle vanhassa Värtsilässä lämpömittarin pakkasmittarina ja sitten vielä paperviltikon panamahattuna.” Äänikin sorahteli mukavasti. Nauruksihan se meni.

    Näin se Värtsilän poliisi, “Pönkä” Antti Hämäläinen, oli perimmältään huumormiehii!.

  19. Jukka Hirvonen
    11.9.2012 at 10:02

    Eira lisäsi pari maisemakuvaa entisten jatkoksi. Löydättekö kuvista mitään tuttua? Korttien julkaisijalla M. Bambergilla oli kauppa ainakin tehtaalla ja luultavasti myös kylällä.

  20. Jukka Hirvonen
    16.9.2012 at 21:51

    Hei! Oletteko huomanneet, että vanhaan juttuun on lisätty kaksi uutta (vanhaa) kuvaa Värtsilästä. Maininta niistä hautautui nopeasti muiden mielenkiintoisten kommenttien alle.

  21. 16.9.2012 at 22:14

    Kyllä huomasin ja olenkin odotellut että
    joku tunnistaisi niistä kohteita.
    Kuvat ovat hyvälaatuisia enkä muista että
    olisin nähnyt samanlaisia aikaisemmin.

    Olisit laittanut rohkeasti otsikoksi
    Värtsilän kuvia, osa 2,
    nyt tieto kuvista taisi todellakin
    hukkua muuhun kommenttivirtaan.

  22. Hannu Riikonen
    17.4.2015 at 6:56

    Tässä kuva edellä mainitusta, isovanhempieni Viktor ja Elli Riikosen Värtsilän liikkeestä:

    https://dl.dropboxusercontent.com/u/16889426/E.%20Riikonen%20%28V%C3%A4rtsil%C3%A4%29.jpg

    Muistojen Värtsilä –kirjassa, Saharisen Vanhan Värtsilän kaupat –artikkelissa mainitaan, että ”Sistosen rinteen alapäässä oli myös Riikosen huonekaluliike ja samassa talossa Yrjö Tahvanaisen autoliike ja –korjaamo.” Mahtoiko olla näin, ainakin Raittikartassa on ensin huonekaluliike Riikonen ja sitten parturi- ja autoliike. Lisäksi Saharisen mukaan isovanhemmillani olisi ollut toinenkin liike , sillä ”valmisvaateliike Riikonen sijaitsi Sistosen rinteellä”. Äitini muistelee, että ensin saattoi olla valmisvaateliike isoisäni nimissä, ja sen konkurssin jälkeen perustettiin uusi huonekaluja myyvä liike pääkadun varteen isoäitini nimellä.

    E. Riikosen liike näkyy myös eräässä SA-arkistossa olevassa, ennen evakuointia 17/3-40 otetussa kuvassa (liikkeen nimikyltti on ymmerrettävistä syistä poistettu):

    http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_carousel1bbn&maxnum=435&lang=FIN&timeout=8&auto=NO&startdate=19390101&enddate=19451231&publication=&verification=7aa7d22810600c57792a12b661bdefc8&xsearch_content=v%E4rtsil%E4&from=7aa7d2206651075e40f4f01b5f9fc23e&count=1&onlyvideo=0&onlycolor=0

    Terv. Hannu Riikonen, Turku

  23. Hilkka Partanen
    29.4.2015 at 21:27

    Kevätterveiset Hannu Riikoselle.
    Mielestäni Riikosilla oli yksi liike vanhassa Värtsilässä Notkolla, juuri tämä Funkkistyylinen talo.
    Autokauppa
    Kirjaamme Värtsilän kaupoista kirjoittaneelle on tullut muistilipsahdus, anteeksi annettakoon. Autoliike oli eri tontillaan, viereisessä rakennuksessa, näkyy ensimmäisessä kuvassa takana. Toinen kuva liikkeen etupuolelta. Taustalla oikealla pilkottaa Riikosen liiketalon kulmaa.
    Autokauppa
    Notkolla virtasi (ja virtaa edelleen) Karin joki, rakas uimapaikkamme. Siellä oltiin rypemässä pitkät päivät, Toivo “Topi” Riikonen muiden mukana. Muistan hänet oikein hyvin.
    Eräällä kesän Värtsilän matkallamme muistui uiminenkin silloisen, nyt jo edesmenneen kunnanjohtajan Juri Panovin kanssa. Nostalgiaa parhaimmillaan! Muutamia pikkupoikia “pulikoi” kanssamme. Polttivat pientä nuotiota rannalla.
    Kymmeniin vuosiin ei ole näkynyt enää yhtään uimaria joella.

    Hilkka Partanen

  24. Seppo Pusa
    1.5.2015 at 19:02

    Taitaa olla tuossa edellä olevissa Hannu Riikosen ja Hilkka Partasen kommentissa kyse tästä vanhan Värtsilän autoliikkeestä. Kuvaaja J. Ikonen.
    Jäin tässä miettimään, jotta mistä mahtoivat 1930-luvulla ostaa autonsa tohmajärveläiset isännät ja virkamiehet, Värtsilästä vaiko Joensuusta tai Viipurista tai Helsingistä. Upeita autoja tiedetään Tohmajärvellä olleen. Niistähän tarinaa kokosivat kansien väliin Seppo Luukas ja Kyösti Jaatinen.
    Joku museoautoharrastaja saattaisi tunnistaa ja tietää Hilkan kommenttikuvassa olevan auton merkin. Kuka lie auton omistaja. Sama biili esiintyy eräässä toisessakin kuvassa vanhasta Värtsilästä, siinäkin kuvaajana ollut J. Ikonen.

  25. Eero Tarvainen
    1.5.2015 at 21:22

    Löytyisiköhän vanhoja valokuvia Kylänpään taloista Atela ( Ate Käihkö) ja Partala (Dagmar Partanen)? Anja Söderlind, joka kirjoitti tarinan Evakkotarinoita Värtsilästä on Tauno Käihkön ja Hilja Partasen tytär. Mummono Lyyli oli Taunon sisko, näin minulla on mielenkiintoa ko.potretteja kohtaan.

  26. Hannu Riikonen
    15.8.2015 at 9:02

    Hei, suurkiitos vastauksista ja myös kirjavinkistä (tilauksessa on). Olenkin yrittänyt selvittää toisen Riikosen pojista (eli isäni veljen) Laurin auton merkkiä. Hän toimi autoilijana Värtsilässä ja oli jopa oma puhelinnumerokin em. puhelinluettelossa (ohessa äitinsä Elli Riikosen kanssa jossakin Värtsilän sillalla):

    https://dl.dropboxusercontent.com/u/16889426/Lauri%20ja%20Elli%20Riikonen%20%2830-luvun%20loppu%29.jpg

    Olen muuten laittanut Facebookin Karjalaisia valokuvissa –ryhmään, sinne Värtsilän kansioon, pari isäni Toivo Riikosen (s. 1924) luokkakuvaa sekä kuvan yhtenäiskoulun opettajista. Käykää tunnistamassa siellä henkilöitä, täällä kun tuntuu olevan todelliset Värtsilän tuntijat (kuvaan voi merkitä henkilön nimen naaman kohdalle Tag Photo –painikkeesta)

    Terv. Hannu Riikonen, Suomen Turusta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *