32 comments for “Viikon puheenaiheet vko 33/2012

  1. Eero-Matti
    13.8.2012 at 16:16

    Ei ole kovasti nämä viikon puheenaiheet ottaneet “tuulta purjeisiin” vaikka herkullinen otsikko onkin…?

    Laitetaan alulle vaikka seuraava huolenaiheeni; onko kalastus kuoleva kansanperinne myös täällä Värtsilässä? Kalamiehet/-naiset ukkoutuvat ja akkautuvat.

    Eipä paljoa ole nuorta sukupolvea niin Sääperillä, joella kuin lammilla näkynyt! On tosin ollut sydäntä lämmittävää kun monena iltana kesäaikaan olen Pappilanrannassa nähnyt saman nuoren onkimiehen, harvinainen näky jo nykyisin, kenenkähän poika lienee?

  2. Maija- Liisa
    13.8.2012 at 19:43

    Tässäpä olisi ukkoutuville ja akkautuville metsästys- ja kalastusseuroille työsarkaa; järjestää kalastuskursseja lapsille ja nuorille. Tiedän jonkin verran kursseja järjestetyn, mutta vähäistä on.
    Itse tunnen sentään joitakin nuoria, innokkaita kalastuksen harrastajia.
    Omaan lähipiiriini kuuluva 11- vuotias poika kehui juuri viikonloppuna, miten kolmikiloinen lohi pääsi karkuun Ruunaalla.
    Tarina ei kerro, kuka ehti karanneen kalan punnitsemaan!
    Pienempi poika sai myös tänä kesänä oman keltaisen virvelin. Siitä se lähtee.

  3. Hemppa Turunen
    13.8.2012 at 20:30

    Puhutaan nyt tämäviikko hiipuvista harrastuksista. Yksi aihe, josta aioin tehdä otsikko jutun on lasten kisat, kuten Hippokisat kesällä ja talvella ja lisäksi maastojuoksu, kun on siihen ihanteellinen pohja pururadalla. Samoin on tullut toiveita loppusyksyn kinkkukävelyistä jotka nekin olleet jo unohduksissa.
    Yksi konsti tälle liikunta puolen piristämiseksi olisi se, että kun vielä Kisa on olemassa vaikka toimintaa ei enää näy. Niin pidettäisiin asiasta kiinnostuneille mietintä ilta, josko löytyisi toimijoita tapahtumien vetoon ja varsinkin Kisan seura- eli järjestöpuolen töihin. Jos porukkaa löytyy niin mitään esteitähän ei ole.
    Lasten kisojen järjestämiseen tai kinkkukävelyyn voisi olla yhteisvoima taustakin hyvä. Pitäjäyhdistys, Nuorisoseura, Kisa, Mll, SRK ym.

  4. Alpoaatos
    13.8.2012 at 21:36

    Jatkakaa juttua Hempan alkamasta aiheeta, mutta heitän tähän väliin ajankohtaisen varoituksen Värtsilän Kukkovaaralla liikkujille.

    Kävin tänään Kukkovaaralla marjastelemassa, ja näin tuoreita karhun jälkiä. Siellä vaaran laella hakepuukasojen tuntumassa on alue, joka on ihan näinä päivinä koneellisesti kuokittu. Karhun jälkiä näkyy hyvin näissä paljaaksi kuokituissa kohdissa

  5. Lissu
    13.8.2012 at 21:45

    “Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt.” Näin laulaa Kauko Käyhkö yhdessä Kipparikvartetin kanssa vuoden 1953 äänityksessä. Helsingissä Finlandia-orkesteria johtaa Harry Bergström. Kappaleen unohtumattomat sanat on riimitellyt Aune Haarla.

    http://tahtipuikko.blogspot.fi/2009/09/melodian-jaljilla-teddykarhujen.html

  6. Hemppa Turunen
    13.8.2012 at 23:31

    Karhuista ei tarvitse välittää, jos osaa käyttäytyä metsässä heidän herrojen tavoillaan. Pidä ääntä mielluummin koko ajan puhumalla, sieniveitsellä koriin rapsuttamalla tai osta marketista peräti karhun karkotus kilkutin, joita näkyy oleven ihan myynnissä.
    Puhuminenkin auttaa, kuten vaimo viime vuonne seurusteli karhun kanssa samassa vattupensaikossa, kun luuli, että minä olin se joka ryskettä piti. Mutta ei kuulema saanut vastaukseksi muuta, kuin vihellystä ja tohinaa. Itse olin puolenkilometrin päässä sillä hetkellä, kun vaimo soitti kännyyn ja moitti miksi en voi vastata, kun hän huutelee, vain viheltelet ja tohiset.
    Tilanteen voitte kuvitella miten haluatte, mutta se on tosi.

  7. Hemppa Turunen
    13.8.2012 at 23:39

    Niin ja jäi kertomatta, että Kukkovaaran puolukka maastossa viime syksynä väisteltiin toinen toisiamme. Emokarhu kahden pennun kanssa joutui siirtymään marja-apajaltaan johon me tunkeuduttiin. Meidän poistuttua palasivat takaisin. Em konstein me pidettiin aina jonkinlaista melua tai ääntä, että se siitä meitä ei vaivannut karhut eikä me heitä sen enempää vaivattu, kun annoimme äänillä kokoajan tietoa liikkeistämme.

  8. Alpoaatos
    14.8.2012 at 8:49

    Huhhuh millaista marjaseuraa Hempalla.. Näinhän se kuulemma on kuin Hemppa kertoo. Minä kyllä jätän suosiolla menemättä sellaisiin paikkoihin missä tiedän karhujen olevan, mutta kun ei tiedä..

    Tämäkin karhu saattoi siirtyä pois juuri minun edellä, kun jäljet eivät olleet vielä yhtään kuivahataneet vaikka oli auringon paiste

  9. Maija- Liisa
    14.8.2012 at 9:27

    Kerran jouduin sienimetsässä Kiihtelysvaarassa ryskävän ja viheltelevän karhun läheisyyteen. Luulin alkuun sitä ihmiseksi, mutta vihellys vain jatkui, joten siirryin poipäin. Myöhemmin kuulin läheisen talon asukkailta, että heidän pihassaan vieraili
    kolmekin karhua tämän tästä.

    Minäkin kiinnitin takkini helmaan karhukulkusen. Silloin kun vielä meillä oli mäyräkoira, pidin sitä metsässä mukava.

    Se viheltävä ääni tulee siitä, kun karhu vetää vainua.

  10. 14.8.2012 at 11:16

    Toivottavasti en leimaudu “kontrollööriksi”
    kun otan esiin seuraavan asian:

    Kukkaloisto hautausmailla lienee parhaimmillaan.
    Parin viime päivän aikana olemme käyneet sekä
    Kaustajärven että Leminrinteen kalmistoissa,
    ja jo aikaisemminkin olen pannut merkille että
    Kaustajärven hautausmaan yleisilme on viime vuosina
    kohentunut huomattavasti.

    Kun sinne vain saataisiin “viikatemies” korkeita
    kulokkoja niittämään. Koska kyseessä on metsähautausmaa,
    ei päältä ajettavalla ajelu onnistune kuten Lemin-
    rinteessä tänäkin aamuna.
    Ymäröivä kuusiaitakin näyttäisi siistimmältä
    jos se erottuisi selvemmin muusta kasvustosta.
    —-
    Joillakin paikkakunnilla järjestetään opastettuja
    hautausmaakävelyitä. Minullakin on jo pari
    sellaista tiedossa Joensuussa syyskuun alkupuolella.

    Paljon paikallishistoriaa löytyisi näiltä molemmilta
    Värtsilän alueen hautausmailtakin.

  11. Erkki Lintunen
    14.8.2012 at 13:10

    Telle kirjoittaa tärkeästä asiasta, hautausmaiden hoidosta. Seurakunta jättää käyttämättä ilmaista työvoimaa, kun se on lopettanut hautausmaiden siivoustalkoot. Tämä on ajattelema-tonta, kun näiden talkoiden merkitys on myös ihmisten tapaamisessa. Pistäytyessäni Kaustajärven kalmistolla viime viikolla ajattelin, että pitäisikö harjoittaa seurakuntaval-lattomuuutta ja ilmoittaa ohi virallisen tahon, että silloin ja siihen aikaan haravat mukana Kaustalle. Vahvimmat miehet viikate tai trimmneri kainaloon. Kunnostetaan meille niin tärkeä kalmisto siihen kuntoon kuin metsähautausmaan pitää olla.
    En vain oikein rohjennut panna töpinäksi. Mutta nyt ilmoitan teille, että olen viikatteen kanssa Kaustajärven hautausmaalla lauantaina 18.8.klo 9 alkaen. Viekää sanaa eteenpäin!!!
    Ierikka

  12. Ilmari
    14.8.2012 at 19:17

    Kaustajärven hautausmaa:
    Telle ja Erkki lähestyivät hyvin läheistä asiaa me jotka käymme
    kauempaa omaistemme haudoilla olemme varmasti kiinittäneet
    samoihin asioihin huomiota.Mm lehtiharavat ovat aikansa
    eläneet piikit ovat kuluneet kovassa käytössä loppuun.
    Ellei Seurakunnalla ole varaa ostaa uusia niin kerätään
    kolehti hautausmaalla ja ostetaan uudet työvälineet.
    Kehoitan teitä jotka asutte Värtsilän alueella vakinaisesti
    tai olette kesäasukkaina niillä kulmilla kääntymään
    Kirkkoneuvoston jäsenten puoleen joita on valittu myös
    Värtsilästä yhteys tiedot löytyvät seurakunnan sivuilta
    Luottamus-toimi edellyttää myös myös oman alueen asioiden
    hoitoa myös sivukylilläkin. Omaisemme jotka ovat sinne haudattu
    ovat aikanaan kantaneet vastuuta myös Seurakunnan puolesta
    ainakin veroja maksamalla ja olemamalla mukana sen toiminnassa.
    Ps.En valitettavasti pääse talkoisiin 18.08 mutta semppiä kaikille talkoolaisille.

  13. Erkki Lintunen
    14.8.2012 at 20:27

    Ilmari, lupaan, että tapahtuu parannusta!!! Vaikka Leminrinne onkin sukuni hautausmaa, koen Kaustajärven kalmistossa merkillistä sielunsukulaisuutta. Ehkä se johtuu osittain siitäkin, että sukuani on asunut tällä kylällä ennen sen hautausmaan perustamista.

    Sukuani on haudattu ainakin kuuteen Värtsilä-Tohmajärven hautausmaahan. Se selittyy Värtsilän itsenäistymisellä ja rajan siirtymisellä sotien jälkeen.

    Kävin tänään kitkemässä Leminrinteen hautausmaalla. Lauantaina kaadan heiniä Kaustajärvellä. Toivon, että meitä on siellä silloin monta muutakin sielua. Ierikka

  14. Erkki Lintunen
    14.8.2012 at 21:04

    Mutta vaihdetaanpa ajatuksia myös lähimmäisistämme, jotka eivät ole vielä missään hautausmaassa. Tasavallassa on käynnissä vilkastuva keskustelu vanhusten hoidosta. Itse en vielä tarvitse erityistä hoitoa, lääkäripalveluja kuitenkin yhä enemmän. Järkenikin toimii omasta mielestäni selkeästi. Siihen vedoten seuraava vaatimus poliitikoille:

    Suomella on varaa pitää huolta niistä ikäihmisistä, jotka työllään nostivat maan sotien jälkeen tähän hyvinvointiin. Heidän ansiostaan meillä on nyt mahdollisuus priorisoida verotulojen käyttöä. Meillä on varaa järjestää hyvää hoitoa niille joiden muisti pahasti pätkii, niille joiden ulosteet valuvat alle ilman kontrollia, niille joiden kädessä ei enää lusikka pysy, niille joiden omaiset eivät syystä tai toisesta voi hoitaa vanhempiaan tai joita ei ole olemassakaan. Jätetään jotain rakentamatta, että voidaan hoitaa ihmisrakennuksia kunnialla hautaan. Meillä on taloudellista varaa toteuttaa lähimmäisenrakkautta, mikä on järkevää yhteiskunnallista toimintaa.

    Ollessani vielä papintyössä, sain lukemattomat kerrat nähdä, miten arvokasta työtä vanhusten hoitajat tekevät. Heitä lisää kunnon palkalla! Meillä on siihen varaa. Minulle on turhaa selitellä muuta. Tänään eräs tuttavani soitti ja kertoi perheensä vaikeasta tilanteesta. Sanoin hänelle, että mene sosiaaliviranomaisen pöydän eteen ja lyö nyrkkiä pöytään! Älä alistu pörssilandiaan. Ota paikkasi yhteiskunnassa!

    Ierikka, järjen voittoon luottaen.

  15. Markus Kontiainen
    15.8.2012 at 0:21

    “mene sosiaaliviranomaisen pöydän eteen ja lyö nyrkkiä pöytään!” Hyvä Ierikan mielipide menetti tehonsa tuohon lauseeseen, ikävä kyllä. Virressä 15 veisataan, että “Nöyryys ja hiljaisuus on valtasi salaisuus. Voimalla, väkivallalla et tahdo hallita.” Kun käsi on nyrkissä ja lyötiinpä sillä sitten vaikka vain pöytään niin väkivallasta ja halusta hallita voimalla siinä on kyse. Tänä päivänä monet sosiaalityöntekijät (pienellä palkalla koulutukseen nähden työtä tekevät) samaten kuin diakoniatyöntekijät joutuvat päivittäin kohtaamaan lähimmäisiään väkivallan pelossa. Eivät nämä suorittavan tason työntekijät lakeja säädä tai määräyksiä laadi, vaan ne tulevat ylemmältä taholta, hallitukselta, eduskunnasta, ministeriöistä jne. On oikeus saada apua ja hädässä olevia on autettava ja autettava auttamaan itseään. Eikä sitä apua saadakseen tarvitse nöyristellä. Ehkä nöyryyttä on se, jota tuossa virressäkin tuodaan esille, että me, joilla on, jakaisimme siitä niille, joilla ei ole, ja kun olemme saaneet apua, niin antaisimme hyvän jatkaa eteenpäin. “Pitäkäämme huolta toinen toisestamme ja kannustakaamme toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin” (Hepr. 10:24).
    Eivät yksittäiset sosiaalityöntekijät sinällään mahda mitään nykyiselle rahamaailmalle, sen aikaansaamme itse asiassa jokainen meistä, jotka sijoitamme rahojamme erilaisiin eläkerahastoihin, sijoitusrahastoihin, osakkeisiin ja muihin pörssissä pyöriteltäviin instrumentteihin. Ei tämä pörssilandia ole meistä riippumaton, vaan mehän sitä pyöritämme, joka kerta kun pistämme rahan niinsanotusti tuottamaan.
    Kokeilkaapa kuinka vaikea on auttaa käsi nyrkissä. Avoimin käsin se on jo helpompaa.

  16. Markus Kontiainen
    15.8.2012 at 0:24

    Niin ja niistä Kaustajärven työkaluista. Ei siihen kirkkoneuvostoja tarvita. Pistin sähköpostia Lappalaisen Mikolle. Katsotaan mitä tapahtuu.

  17. 15.8.2012 at 6:30

    Kommenteista päätellen rattaat lähtivät
    rullaamaan “viikatemies” asiassa.

  18. Maija- Liisa
    15.8.2012 at 8:31

    Suomi on vauraampi kuin koskaan ennen, joten meillä pitäisi olla
    varaa hoitaa arvokkaasti vanhuksemme ja huonompiosaiset. Syrjäytyvästä nuorisosta on tulossa hurja lasku maksettavaksi.

    Tässä naapurissani asuva virolainen arvosteli meitä suomalaisia
    talkootyön puuttumisesta. Olemme hänen mukaansa aina pyytämässä
    rahaa. Hän mainitsi, ettei Viro olisi edes itsenäinen, jollei siellä olisi tehty asian eteen paljon yhdessä talkoilla.

  19. Erkki Lintunen
    15.8.2012 at 9:47

    Markuksen kommentti on otetu vastaan ja oikeaksi todettu. Ikävää, että tuli ylilyönti. Mutta toisaalta, kun oikein suututtaa, ei osumatarkkuus ole kohdallaan. Tunsin itseni voimattomaksi, kun kuuntelin puhelimessa joensuulaisen hyvän ystäväni hätää. Ehkä nyrkkivaltaan kehottamiseen johti se, että sillä nyrkillä ei voisi ilmoittaa muuta kuin epätoivoa. Hyvä jos edes osuisi pöydän kanteen. Ehkä sillä olisi kuitenkin se vaikutus, että tieto kulkisi sille viranomaistaholle, joka luo viranhaltijoiden resursseja.

    Saattaa olla niinkin, että olympialaisten seuraaminen on antanut mallia. Kun nyrkkeilijät olivat kotvan aikaa paukutelleet toisiaan turpaan, niin ottelun päätyttyä halailivat toisiaan kuin ystävät konsanaan.

    Lopuksi tältä paikalta valtakunnan virallisen saarnaajan sitaatti: “Kaikkihan sen tietävät, että pitää kantaa vastuuta.”
    Ierikka

  20. Ilmari
    15.8.2012 at 11:40

    Eero-Matille kalastuksesta:
    On tosi että vanha perinteinen kalastusmuoto onkiminen mato-
    ongella tuntuu olevan kohta katoava kansan perinne.Missä vika
    meissä jotka olemme sitä nuoruudesta saakka harrastaneet emme
    ole ehkä vieneet asiaa eteenpäin tuleville sukupolville.Omalta
    osaltani olen koettanut kertoilla ja jopa opettaa Ukinroolissa
    nuoremmille, olen kyllä siinä jonkin verran onnistutkin.Mutta
    harrastus mahdollisuuksia on niin paljon mikä niistä vie sitten
    voiton.Uistelu on kuitengin säilynyt edelleen suosiossa ja kun
    sieltä saadaan isompaa kalaa niin tuo saalin himo tahtoo viedä
    voiton.Itse kuulun Pohjois-Karjalan vanhimpaan kalaseuraan
    jossa kyllä tehdään kovasti töitä nuorten mukaan saamiseen
    tähän hienoon harrastukseen on jopa määrät ovat tällä hetkellä
    kasvussa.Vetäjistä tahtoo vain olla pulaa seuratasolla mutta jospa se asia ottaa uutta tuulta purjeisiin vähitellen.

  21. Mirja Pusa
    15.8.2012 at 11:57

    Ei ierikka pahaa pahalla vain hyvällä.
    Voin sanoa, etten ole koskaan ollut täällä hautausmaiden talkoissa syystä ettei sukulaisiani ole täällä – pitkä matka on meillä kummankin vanhempien haudoille, käymme aika usein
    ja jo heidän sairaalassa ollessaankin teimme samoin eikö se ole niin, että eläviä on muistettava, esim. Ottoa, sairastavia, leikattuja, yksinäisiä, masentuneita. En minäkään enää aina jaksa – ehken omat lapset ovat tärkeitä meille(vaikka asuvat aika kaukana)
    ja heidän perheensä saa tukeamme eniten ja minä saan apua kovasti Sepolta. Joskus on huono oma tunto siitä, etten ole jotakin ihmistä muistanut ja hyvä mieli, kun olen käynyt Pertin haudalle viemässä jonain jouluna kynttilän.
    (Puolisoni on paremmassa kunnossa kuin minä – taivaan isälle kiitos siitä että pärjäämme toistaiseksi näinkin hyvin.
    Terveiset lukijoille MirjaSisko

  22. Eero-Matti
    15.8.2012 at 12:38

    Taitaa tämä “uus-avuttomuus” olla kovinkin yleistä, kuulin viikonloppuna eräältä sissikouluttajalta uskomattoman tapauksen että yhdessä saapumiserässä oli sellainenkin tapaus joka ei osannut omia kengännauhojaan sitoa!

    Mitenhän nämä nuorukaiset sitten metsässä pärjäävät?

  23. Erkki Lintunen
    15.8.2012 at 13:15

    Kalastusharrastuksella on sekä terveydellinen että taloudellinen merkityksensä. Savustin eilen pakastearkkuun säilötyn kalan. Ei tarvinnut käydä kaupassa. Maistui hyvältä, ja uskon että söin myös terveellisen aterian.

    Kysymys ei ole vain harrastuksesta! Ierikka

  24. Eero-Matti
    15.8.2012 at 19:18

    Erkki-sedälle tiedoksi… Värtsilässä saa myös tuoretta kalaa, itse kun pyytää tai paikallisesta kalakaupasta ostettuna myös silloin tällöin (kannattaa tukea paikallista pienyrittäjää), ei tarvitse pakastettua kalaa syödä:)

  25. Erkki Lintunen
    16.8.2012 at 12:25

    Oli ite pyyvettyä ja pakkaseen pantua. Ierikka

  26. Mirja Pusa
    17.8.2012 at 8:58

    Kukahan meistä on ns .”oikeessa” Hyvä, että on mielipiteitä.
    Erkki J :tä on ikävä näille sivuille.
    MirjaSisko

  27. Erkki Lintunen
    17.8.2012 at 11:40

    “Hyvä, että on mielipiteitä.” Niin on. Tässä lisää pohdiskelua ns. vanhusten hoidosta. Meillä “vanhuksilla” on kahdenlaisia toiveita ja tarpeita. Ensinnäkin, monet haluavat elää kotona, vaikka kivistääkin niveliä ja on muutenkin avuttomuutta. Toiseksi, monille tulee tai on jo tullut eteen sellainen vaihe, ettei voi olla kotona. Siitä ei kerta kaikkiaan tule mitään, ei itsensä eikä omaisten vuoksi. Elämä on tukossa. Kodista on tullut kärsimysten tyyssija. Silloin ainoa mahdollisuus inhimilliseen elämään on hoitopaikka.

    On pelkkää poliittista peliä, jos halutaan toisen tarpeet asettaa toisen edelle. Molemmat tarpeet on yhteiskunnan hoidettava. Tässä ei ole pelin paikka, vaan tasapelin mahdollisuus. Kaveria ei jätetä eikä myöskään toveria.

    Selkokielellä: verovaroja sekä kotihoidon että laitoshoidon kehittämiseen! Mistä niitä varoja? Priorisoimalla päätösten tekoa! Mittarina kaikinpuolinen inhimillisyys.

    Sallittakoon hippunen poliittista filosofiaa, sen lausuja jääköön varmuuden vuoksi paljastamatta: “Kapitalismi on markkinatalouden vääristynyt muoto.” Tästä syystä puhun usein pörssilandiasta, vaikka haluaisin elää Finlandiassa, jonka menneet sukupolvet ja vielä elävät ikäihmiset ovat rakentaneet.

    Ierikka

  28. Erkki Lintunen
    18.8.2012 at 13:22

    Tänään lauantaina 18.8.12 klo 9 kokoontui kymmenen hengen joukko siistimään Kaustajärven hautausmaata. Työn jälki näytti hyvältä. Hautakivet pääsivät näkyviin, ja kuusiaita tuli esille heinien takaa. Uusia haravoita oli tarjolla seinän vierustalla.

    Vuokko äitinsä kanssa tarjosi erittäin maukasta mehua piparin ja rinkelin kanssa. Mehu oli itse valmistettua. Tuli mieleen, että tästä mehusta voisi tehdä Värtsilän merkkituotteen. Niinpä pyysin, että Vuokko haastattelisi äitiään ja kirjoittaisi valmistusohjeet Värtsiin. Keksitään sitten mehulle nimi, jossa komeilee Värtsilä. Sopinee myös niin, että Värtsissä voi tarjota nimiehdotuksia. Pitäjäyhdistys voi sitten päättää nimestä. Olen ihan tosissani. Kuka sen kissan hännän nostaa ellei kissa itse? Mehu oli tosiaan niin maukasta, että sille voi ennustaa loistavaa tulevaisuutta. Kuka tahansa voi sitä valmistaa pelkäämättä direktiivejä. Pääasia on kuitenkin, että sen nimessä komeilee Värtsilä.

    Palaan vielä Kaustajärven hautausmaalle. Mehumukin äärellä juteltiin kaikenlaista. Päätettiin mm. esittää kirkkoneuvos- tolle joitakin ehdotuksia. Niihin palataan tuonnempana. Ierikka

  29. 18.8.2012 at 13:41

    Kukapa olisi arvannut talkoita suunnitellessa
    että saamme juuri talkoo-aamuna kuulla suruviestin
    erään kaustajärveläisen Tuonpuoleisiin siirtymisestä.

    Hautausmaan siistijät tekivät varmasti surutyötä
    mielessään ja työn jälkeä katsellessaan ajatukset
    lienevät siirtyneet siihen että jonkin ajan kuluttua
    siellä on uusi, kukitettu kumpu.

  30. Mirja Pusa
    18.8.2012 at 22:53

    Kumpi on se mehumestari äiti vai tyttö? MirjaSisko

  31. Vuokko
    19.8.2012 at 8:13

    Äiti on tietenkin se “mehumestari”. Taisi olla vain minun idea ottaa mehua ja pikkupurtavaa talkoo porukalle. Eilen talkoiden jälkeen käytiin vielä aukolta keräämässä villivadelmia viinimarjojen sekaan mehustettavaksi. Vadelma tai mansikka antavat viinimarjamehuun hyvää makua. Tämä Erkin mainitsema mehu oli kyllä tehty viinihapolla puolukasta/karpalosta ja vadelmaa oli makua antamassa. Moni on varmasti tehnyt samantapaista mehua. Ei mehuun ole mitään kummenpaa reseptiä, mutta voin toki kysellä äidiltä tarkat mehuohjeet.

  32. Mirja Pusa
    19.8.2012 at 18:35

    Mehuahan voisi olla Rajan Ryssäyksessä ihan myytävänä – kysypä mehumestarilta . Onhan meilläkin oltu marjojen kimpussa ja jatkossa varmaan lisää, kun puolukat kypsyvät – no entäs sienet ne vasta herkkua
    on pottujen kanssa. Syksy on kyllä kovin työlästä aikaa, vai mitä arvoisat lukijat.
    Pottujahan ei saisi nykyterveysintoilijoiden mukaan syödäkään – korkeintaan yhden. Ei muuten onnistu minulta!!!!
    Pusan Mirja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *