Tehtaalla hevosia

Vettä kuljetettiin lähteestä tehdasalueelle hevosilla. Kuva Helge Ratilainen.

Uuden-Värtsilän elämää 2/3

Wärtsilän tehtaalla Uudessa-Värtsilässä oli aikoinaan hevostallikin. Eila Romppanen muisteli siellä olleen lähemmäs kymmenen hevosta. Tallimestarina eli ”övöstinä” oli mies nimeltä Mielonen.

Hevosmiehet kuljettivat asukkaille polttopuita laanista. Ohjaksissa olivat mm. Tarkkonen, Kuosmanen, Sallinen, Lauronen ja Eemeli Hiltunen. Siellä työskenteli myös Koistinen, Katri Helenan isä, ennen kuin kohosi työnjohtajaksi.

Polttopuut olivat peräisin Wärtsilän omistamista metsistä lähiseuduilta. Niitä ajoi halkotarhalle Verner Pakarinen omistamallaan autolla. Halkotarhalla oli paljon naisia töissä, pinoamassa puita. Miehet pilkkoivat.

Yleinen sauna

Erilaisten verstaitten lisäksi tehdas omisti muitakin rakennuksia, jotka olivat tuiki tarpeellisia yhdyskunnan elämässä. Yleisessä saunassa kylpivät torstaisin perheelliset, perjantaisin naiset ja lauantaisin miehet. Saunanhoitajana oli Hilma Pakarinen, joka lämmitti ja peri maksut.

Rakennuksessa sijaitsivat myös pesutupa ja mankeli. Puolenkymmentä naista sopi pyykkäämään kerralla, ajat piti tilata.  Vesi pyykkituvalle tuli Suonpäänjoesta. Koska se oli ruskeanväristä, toivat tehtaan hevoset huuhteluvettä radan vierellä olevasta lähteestä.

Kun uusi kerhotalo rakennettiin, sen taakse tehtiin toinen yleinen sauna.

Yhteislaidun

Ainakin osalla tehtaan väestä oli omia lehmiä, lampaita, sikoja ja kanoja kotonaan. Niitä varten oli yhteislaidun. Myös kasvimaita kunnostettiin. Samoin tehtaalla oli puutarha, josta myytiin kukkia ja muita kasveja.

Naiset kävivät tehtaalla siivoamassa, ja heitä työskenteli laboratoriossa ja konttorissa. Tehtaan puolesta oli kylässä sairaanhoitaja. Neuvolakin saatiin myöhemmin, ilmeisesti kunnan puuhaamana.

Jatkuu keskiviikkona…

Uuteen-Värtsilään rakennettiin kauppoja. Kuva on Sisä-Karjalan myymälän avajaisista. Eila Romppasen arkisto.

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *