Tervehdys täältä arktisentuntuisista olosuhteista. Olo on vähä niiku Siperian reunamailla, näin niiku äkiksestään.Tämähän on kuin normaali keskitalven ilma (vanhan ajan talvi). On se Luoja tehnyt ennenkin kuurankukkia ikkunaan. Niissä muuten joskus sattuu ihania muotoja, ei koskaan ole sattunut kahta samanlaista kukkaa eteen, niin kuin ei ihmisiäkään.
Joo, aamuaurinkokin jo paistelee tuonne suuren kuusen latvaan vaarojen takaa ennen klo 9:sää. Harakatkin huomasivat sen tuossa iltapäivällä, jotta sehän lämmittää jo. Ne tykkäävät istuskella siinä tuntisotalla. Useampana päivänä ne siinä näkee, yksin tai kaheltaan.
Kevääseen päin mennään, päivät pitenevät. Kun vielä pakkaset vähenisivät. Helmikuu on jo puolessa, vaikka ei oo tätä kirjoittaessa kalenterissa vielä vaihtunutkaan.
Mökkiä lämmitellessä kirjoittelin, terveisin Kalle
Hei, kivat kuvat, tuossa värikuvassa näen eläimen (ilveksen)pään, tai oikeastaan kaksikin! Pirtsakkaa pakkasaikaa sinnekin!
Ei kaukana ole enää aika, jolloin harakat kihlat ostavat ja
risulinnan puuhun nostavat.
Kauniit kuvat.