Pilvet purjeina tuulen mastoissa kuljettaa
meri suolainen alla purttani keinuttaa.
En sinua löytänyt lauluista seireenien
en rannoilta maailman muiden merien.
Missä näen kaislain rantaan kasvavan
siellä tiedän sinun minua odottavan.
Yhä tuttua tulijaa ruorissa kaipaavan
tuuliin väsyneet purjeensa laskevan.
Vielä kerran saapuu purteni valkoinen
pilvet purjeina tuulen mastoissa kiitäen.
Vielä voimme löytää meidän simpukan
meren kauniin kätköistä aaltoilevan.
Maija- Liisa 2012
Runon ja kuvan harmoniaa.
Järkyttävän kaunista!
Taidat olla runojen ystävä!
Saammekohan jatko-osassa nähdä tuon purren jo laituriin saapuneen.
Odottavan aika voi käydä pitkäksi. Ei ainakaan kuvaan ole
sattunut yhtään vesillä harhailevaa purjevenettä.
Olen lapsesta asti pitänyt runoista. Ne Immi Hellenin kirjoittamat lastenlaulut, Pohjanpään ja Koskenniemen runot
upposivat silloin ”suoraan suoneen”. Nämä omat ovat harrastelijan
puuhastelua. Kaksi minun runoistani on sävelletty ja esitetty
konserteissa.
Kiitos kommenteista!
Rantatyttö tulinen
Kun meren rantaan astelen,
silloin vihdoin huomaan sen.
On kesä tullut rannalle
ja rantatyttö sannalle.
Saa aurinkokin hehkullaan,
sun sinisilmäs loistamaan.
En katsettas voi unhoittaa,
kun sinua saan rakastaa.
Oot ainoa sä mulle vain,
kun sinut vierelleni sain,
ja vartalosi kuuman vain,
nyt minä tunnen ihollain.
Kun huules ovat huulillain,
niin sydän sykkii sulle vain,
nään lanteesi jo keinuvan,
sua tulisesti rakastan.
(c) Martti, sanat
(c) Ensio I, sävel
Hyvä Martti!
Muistojen pursi
En itse voi virtaa ylittää
en sinua nähdä saa
vain unelmat virran ylittää
ja tunteeni kuljettaa.
Tämän sinulle kirjoitan laulaen
silta minusta sinuun on muistojen
yli virran ne purrellain lähetän
kai saapuvat sanat kaipaavan.
Tämä virta voi meidät yhdistää
muistot mukanaan kuljettaa
vuolaina rantaan ja satamaan
kosken kuohuihin laulamaan.
Jos olisit
Jos olisit mieleni vellova meri
minä suuntaansa vaihtava laiva
silti kohtaisimme, vaikka reitti ois eri
ja matka suuri vaiva.
Jos olisit otsaani vilvoittava tuuli
ja minulla sydän joka ikävöi
sinulle soittaisi sävelen pilvi suuri
se luoksesi saapuisi salamoin.
Jos olisit merellä purje etäinen
minä luottaisin aaltojen kaarnalaivaan
vaikka ei laivani ole merkelpoinen
mitä tehdä voisin muutakaan.
Kevät
Vielä saapuu tämä kevät,
valon täyteläiset päivät.
Tulee uusia päiviä kuin pisaroita,
huuhtovat minusta käytetyt.
Vaikka odotan uusia päiviä,
silti pelkään,
mikä tulevista vetää laahustaan,
vie unohduksiin.
Eräällä niistä on se tieto.
Jää jäljelle valmis taulu,
värit paikoillaan.
Ja signeeraus.
Maija- Liisa
Vaikeata on olla rohkea, kun rohkeutta ei ole kukaan näkemässä.
Vaikeata on olla väärässä, kun on väärässä. Sen vuoksi ne, jotka
ovat väärässä, aina väittävät olevansa oikeassa.
Vaikeata on autoon päässeen jalankulkijan olla moittimatta jalankulkijoita.
Vaikeata on helpottaa vaikeuksiaan. Mutta ei pidä silti vaikeuttaa helppouksiaan.
Vaikeata on tulla toimeen, jos ei ole tointa mihin tulla.
Vaikeata on olla saavuttamatta mainetta. Jos se on huono.
”Purhopirhiäinen”
Majavajoki
Majavat ne yhtenään,
rakentavat pesiään.
Vesi nousee, patokarttuu,
pesä keskelle jo varttuu.
Kannot pitkät tehneet ovat,
liekö tyvet liian kovat.
On piloilla nyt metsä tamä,
jäi koivuista vain kantojämä.
liekö tyvet liian kovat.
http://www.kotimusic.fi/28
Kiitos Martti majavakuvista! Olen itsekin useita kertoja ollut
keväisin seuraamassa majavien elämää. Uskomattomat ovat niiden
savotat! Kerran meiltä putosi perämoottori Jänisjokeen Koveron tienoilla. Eläinlääkäri Jari Aho kävi sen sieltä sukeltamalla ylös.Vähän kuivattelua, ja yhä pelittää.
Mistä joelta nämä kuvasi ovat?
Maija-Liisa, katsohan alla oleva linkki, niin joen nimi selviää.
http://www.kotimusic.fi/17
Löysin linkistä Kangasjoen. Sellainen on Kainuussa, mutta voi
olla samannimisiä muuallakin. Siellähän oli taidokkaita lumiveistoksia ja vaikka mitä. Sanoittaja ja musiikin tekijä olet.
Tähän voi antaa parannusehdotuksia. Ei oikein kulje.
Äsken pihaa haravoidessani riimittelin seuraavaa:
Eikö vieläkään herää
nämä päivät uuden kevään
päivien valon
tahdon tuntea elämän palon.
Näen polun nurmettuneen
hänen käyneen ikiuneen
voiko aina olla yksin
monin uusin kysymyksin.
Kevään kukka tahdon nähdä värisi uhkean
jospa itsekin laillasi kukkaan puhkean
kevätpäivän suuren valon
saanko vielä tuntea elämän palon.
Vanhat valokuvat
Ei kiinni jäädä voi menneisiin päiviin,
kuin valokuviin,
albumin lehtiin kellastuviin.
Kuvan kätköissä nään,
hetkeksi miettimään jään.
Kun katson kuvaansa silmiin ,
muistoni purjeet käy pilviin,
nään ohi kiitävän päivien,
mukana ajan purjeiden.
Poutapilvi
Voisinko pinnalla poutapilven,
välttyä ikävään uppoamasta,
kauas liitää paikasta tästä,
vapaana taivaallain kiitäen.
Veteen yhdessä kuvastuen,
muistatko päivämme rannalla tässä,
seisoimme kanssasi värähtämättä,
me kaksi vain toisiamme rakastaen.
Aivan kuin linnun siivin liitäen,
olit siinä taivaani tässä,
unelmain suuri toteutumassa,
pilvetkin unelmiin nukahtaen.
Maija Varonen
Vappu
Jos koivikko saisi olla
jossa kevään linnut musisoi
koivunmahlaan leivon sinulle sämpylät
vaan uskallatkos nauraa
jos unohdan hiivan?
ei sillä väliä
aika lipuu
vielä on yksi kekäle kytemässä
saavut
näen kasvosi
ikuisuuden lahja on lähempänä kuin koskaan
ei ole aikaa tuhlattavaksi
yhteisiä hetkiämme yksityiskäyttöön.
Maija Varonen