Miehemme Karibialla

Matkailin Paavon päivän tienoilla Kolumbuksen vanavedessä 2650 merimailia Karibian merellä ja maissakin yhdeksällä saarella. Ohessa muutamia muistihavaintoja ja hajakuvia reissusta.

Amiraali Kolumbushan aloitti nykyisen impearilismin v. 1492, kun purjehti Intiaa etsimään, mutta eksyi kuitenkin Bahamasaarille. Vikipediassa lisää.

Osa Karibian saarista on itsenäistynyt ja osa yhä löysässä liitossa ex-emämaahansa Euroopassa. Valuuttaa on monenlaista, mutta taalat kelpaavat kaikkialla. Pääkieli on kreoli, joka on sekoitus valloittajien ja afrikkalaisten kieltä. Englannilla pärjää kuitenkin oikein hyvin.

 Saarilla on synkkä historia. Kun valloittajat aloittivat sokeriruo`on ym. viljelyn plantaaseillaan, tarvittiin työvoimaa, jota tuotiin Afrikasta. Kolme miljoonaa orjaa roudattiin, kunnes noin vuoden 1850 paikkeilla orjuus kiellettiin, jolloin plantaasit alkoivat hiipua ja muutoinkin iski globalisaatio tuotannon siirtyessä muihin maihin. Samaten loppui kannattava merirosvous, kun kaapparilaivojen saaliit hupenivat.

Nykyään elannon antaa turismi. Plantaasien tilalle on rakennettu golfkenttiä ja tuhannet palmurannat ovat vetovoimaisia. Satamissa lilluu ökyjahteja maailmalta, erityisesti Antiquan amiraalin Horatio Nelsonin yrjöjenaikaisella telakka-alueella.

Uutta tienestiä edustavat veroparatiisit ja kauppalaivojen liputus. Lisäksi on löydetty öljyä Alankomaitten Antilleilta, liki Venezueelan rannikkoa.

Väriä ja elämää antavat karnevaalit, jolloin rasta- ja merenquemusiikki tahdittavat värikkäitä kulkueita, ovathan asukkaat 80-prosenttisesti afrikkalaisia juuriltaan.

 Lämpöä ja koillispasaatituulia riitti ja rommi vasta makoisaa olikin….

muistelee Paavo kakkulainen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Share

5 comments for “Miehemme Karibialla

  1. On ollut Kakku-Paavolla
    silmänruokaa! Pitänyt laittaa
    oikein mustat lasit nenälle.

  2. Milloin näemme vastaavanlaista karnevaalimenoa Värtsiläpäivillä alkuasukkaiden esittämänä?

  3. Joskus en muista tarkkaan vuotta ,kun Joensuun laulujuhlat olivat hyvin pitkälle samantyyliset, taitaapa meillä olla niistä kuviakin.
    Harmi vaan, kun ne lopetettiin ja jatkossa oli samantyyliset Sortavalassakin, jossa minulla oli tilaisuus olla mukana. Sortavalan kaupunki kuhisi ihmisiä.Se on kaunis kaupunki – hyvin
    Joensuun tyylinen. Rahat on kaikilta loppu.
    Terv. Mirja

  4. Pitkän matkan on evakkopoika kulkenut Makariista Kakun kautta Karibialle ja sieltä takaisin.

    Ja toukokuussa taas “kun karjalan koivikot tuuhettuu” ja “pienet valkovuokot nostaa pään”, suuntana on Makari.

  5. Jouti pois jo villapaita, pussihousut ja pusakat…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *