Kohti kunnallisvaaleja

Värtsilä päättäjiä silloin joskus, kun valtuusto kokoontui nykyisen kylätalon yläsalissa. Kuva Seppo

Taitaapa olla tulossa melkoisen mielenkiintoinen kunnallispoliittinen ajanjakso,  kun meitä aiotaan taas viedä niin kuin pässiä narussa, vai miten se vanha sanonta kuuluikaan.   Kuntajako aiotaan panna pakolla uusiksi vaikka ongelma on jossakin ihan muualla  kuin kuntien rajoissa.  Kuntajaon muuttamiseen käytettävä energia,  aika, vaiva ja mahdolliset pakkotoimet pitäisi käyttää  sosiaali-  ja terveydenhuollon  palvelujen perusteelliseen uudistamiseen  niin,  että  saisimme toimivat ja tyydyttävät palvelut.  Pelkästään  kuntarajoja muuttamalla  ei palvelurakenne korjaudu.   Vai onkohan tässä nyt ilmassa semmoinen puhallus, että kun  mammuttikuntiin päästään ja saadaan luottamushenkilöiden määrä merkittävästi vähenemään niin rahvasta on helpompi hallita.

Syksyllä on joka tapauksessa tulossa  kunnallisvaalit ja niissä vaaleissa  valitaan valtuutetut nykyiseen Tohmajärven kuntaan.  Alkaa olla korkea aika   miettiä  miten päättäjiksi saataisiin  vaikutusvaltaisia  luottamushenkilöitä Värtsilästä.  Juhalle  kiitokset,  hän on yksin joutunut valtuustossa pitämään värtsiläisten puolta tämän vaalikauden ajan.  Useampaan valtuutettuun olisi varmastikin mahdollisuus sopivalla ehdokasasettelulla.  Erityisesti nuorten pitää nyt uskaltaa lähteä mukaan.

Värtsilän  poliitikot puoluekannasta riippumatta yhdessä miettimään kunnallisvaaliasioita parhaaseen tulokseen pääsemiseksi.  Nyt kaikki peliin.

Itsenäisen Värtsilän kunnan viimeinen valtuusto. Tästäkin joukosta saattaisi vielä löytyä ehdokkaita vaaleihin.

 

 

Share

33 comments for “Kohti kunnallisvaaleja

  1. Kuvaa katsellessa näkyi Raerinteen Jussi ja oliko siinä Hemppakin. Heidän puoluetaustoistaan en tiedä, mutta järkimiehiä olisivat minun mielestäni.Toisen kirjoituksia olen ihaillut ja toisen aikaansaapaa toimintaa. Jos jokin puolue on ominut heidät, niin nyt töihin, että ainakin nämä saataisiin ehdokkaiksi kunnallivaaleihin.

  2. Värtsilä on pullollaan hyviä ehdokaskanditaatteja. Minun esitykseni ehdokkaaksi on Varosen Eira. Mikä puolue ehtii ensimmäiseksi nappaamaan hänet listoilleen! Ja kyselkäähän puolueet myös Marita Määttästä.

    Värtsi seuraa tiiviisti kunnallisvaaleja. Jokaisella värtsiläisellä ehdokkaalla on aikanaan mahdollisuus niin halutessaan kertoa verkkolehden palstoilla itsestään ja ajatuksistaan kunnan sekä etenkin Värtsilän kehittämisestä. Jos joku ei halua, niin minkäpä tuolle. Valmiita kysymyksiä emme aseta, jokainen voi ihan itse päättää, mikä on olennaista tai epäolennaista. Uskomme että koulussa opitusta kirjoitustaidosta ei ole ainakaan haittaa valtuutetun toimissa. Keskustelutaitoja voi hioa vaikka Värtsin kommenttipalstalla.

    Kunnanvaltuutetun toiminta on mitä suurimmassa määrin julkista. Jos jollekulle on tullut toisenlainen mielikuva, se on väärä.

  3. Miepäs ehotan Ireneä ja Erkkiä J.
    Molemmat ent. Värtsilän puolelta
    Martiskinin Jounia ent. ja nyk. ja Tohmajärven puolelta.

    Pusan Mirja

  4. Jos Erkki J. tarkoittaa minua, kuten joku voisi tulkita, ilmoitan etten tule olemaan kunnallisvaaliehdokkaana. Tähtään seuraaviin pressanvaaleihin. Mielenkiintoni kunnalliselämässä kohdistuu muualle kuin päättäjän rooliin, jota sinänsä arvostan suuresti. Mutta etsitään lisää ehdokkaita. Tsemppiä heille. Värtsilä pittää saaha vaalivoittoon.

  5. Värtsilän kunnan ollessa itsenäinen päätöksen teko oli hyvin ihmisläheistä ja inhimillistä.
    Opettaja Teuvo Vatanen oli -60 luvulla valtuuston puheenjohtajana.Hän jakoi kokouskutsut/muun materiaalin koulussa valtuuttettujen lapsille.Homma toimi.Kukaan ei valittanut ja säästyi kunnalta postimerkkirahat.

    Onko totta että Sveitsissä on 3000 kuntaa?Jos on niin Suomessahan on liian vähän eikä liian paljon kuntia.

  6. Tietenkin aika kultaa muistot, mutta tottahan Jore haastaa. Joitakin havaintoja tuli itsekin tehdyksi erityisesti niiden kolmen vaalikauden aikana, jolloin olin mukana kunnallishallinnossa; koko mainitun ajan koulun johtokunnan pj;nä ja lisäksi mm. maatalouslautakunnassa. Yksi kausi meni valtuustossa ja yksi hallituksessa.
    Uuteen kuntaankin on ehdokkaaksi kyselty molemmilla kerroilla useamman puolueen taholta; en ole kuitenkaan tohtinut lähteä kiusaamaan itseäni enkä muita edes ehdokaslistoille, olen oikeasti vierastanut Tohmajärven (Kemienmäen) poliittista kulttuuria. Kielteinen käsitys on uutisoinnin perusteella valitettavasti vain vahvistunut, muutaman kokouksen olen käynyt paikan päälläkin seuraamassa. Aikuiset ihmiset räksyttävät toisilleen kuin rakkikoirat ja kanteluja tehdään milloin kenenkin toiminnasta.
    Sen verran olen Tohmajärven kunnan kokouspalkkioita ja km-rahoja kuittaillut, että Värtsilälautakunnassa olin koko sen yhden vaalikauden ajan, minkä se toimi ja tällä hetkellä kuulun maatalouslomituksen Keski-Karjalan yhteistyöryhmään Värtsilän MTK:n valitsemana edustajana. Kyseinen pesti on niinikään vaalikauden mittainen.

    Kunnallishallinto ei ole mielestäni missään tapauksessa vallanhaluisen ihmisen paikka. Siellä työskenteleminen kysyy mitä suurinta nöyryyttä. Erityisen vaarallinen tilanne syntyy silloin, kun joku ryhmä saa valtuustossa yksinkertaisen enemmistöaseman. Vaikka luottamushenkilöiden hallinnon sisäisiä paikkajakoja pystyttäisiin kuinka juridisesti tahansa perustelemaan vaalin tuloksella, ahneudelle ei pitäisi antaa periksi.
    En henkilökohtaisesti ollenkaan ymmärrä esimerkiksi tämänhetkistä asetelmaa, jossa sekä valtuuston että hallituksen puheenjohtajuudet ovat samalla ryhmällä. Mitä tämä käytännössä vaikuttaa, ei ole tietenkään yksiselitteistä mutta tosi huonot lähtökohdat päätöksentekoon tälläkin menettelyllä joka tapauksessa varmistettiin.

    Kuvaavaa on, että esim kh:n valmistelemat asiat näyttävät miltei järkiään päättyvän äänestyksissä 5-2. Kummankaan ryhmän on tulehtuneessa tilanteessa hyvin vaikea lähteä toisen taakse. En jaksa uskoa, että esim. Matti Gröhnin ja Vuokko Väistön esitykset oikeasti ovat toistuvasti niin surkeita, ettei niitä naapurileirissä voida hyväksyä. Kiusanteostahan tässä on pitkälti kyse. En tiedä lukevatko mainitut henkilöt Värtsiä, mutta toivon heille voimia tähän taisteluun.

    Omasta poliitisesta taustastani sen verran, että en ole koskaan ollut minkään puolueen jäsen. Jokaisen puolueen ohjelmassa on jotakin, minkä allekirjoitan joten merkintä (sit.) on sopinut minulle erittäin hyvin. Taustapuolue tietenkin on tarvittu, läheisin on ollut Suomen Kristillinen Liitto, nykyiseltä nimeltään Kristillisdemokraatit.

    Kaikenvärisillä äänillähän käytännössä yksittäinen valtuutettu pitkälti Värtsilässä mandaattinsa sai, siksi joissakin vaalisuunnitelmissa tuotiin esille jopa vain yhden ehdokaslistan, ns. Värtsilä – listan malli. Tämä sinänsä erinomainen ja epäpoliittinen, ehdottomasti kokeilemisen arvoinen ajatus käsittääkseni torpedoitiin tehokkaasti puolueiden piiritoimistojen taholta.

  7. Olipa mielenkiintoista:Asukkaita hiukan enemmän kuin Suomessa.2596 kuntaa,26 kanttoonia vähän kuin maakuntaa,ei päämiestä,suora demokratia,kansanäänestykset,ei EU:n jäsen,aseet reserviläisillä(lähes 600 000 kivääriä)kotona ei kuitenkaan uutisoituja ammuskeluja kouluissa eikä ostareilla,ei sotia ja yksi maailman vauraimmista valtioista.Kaiken lisäksi yksi kauneimmista
    sen tiedän kolme kertaa maassa käyneenä.

  8. Miksei Värtsilän oma lista onnistu? Tarvitsee perustaa vain valitsijayhdistys ja eikun nimiä keräämään. Vaalilain § 150 alla alkuohjeeksi:
    “150 §
    Valitsijayhdistyksen perustaminen
    Valitsijayhdistyksen perustamiseen ehdokkaan asettamiseksi kunnallisvaaleja varten tarvitaan vähintään kymmenen äänioikeutettua kunnan asukasta. Kunnan asukasluvun vähäisyyden johdosta oikeusministeriö voi määrätä, että valitsijayhdistyksen saa perustaa pienempikin määrä äänioikeutettuja kunnan asukkaita. Valitsijayhdistyksen perustajia on kuitenkin oltava vähintään kolme. Ministeriön päätös on julkaistava Suomen säädöskokoelmassa viimeistään vaalivuoden toukokuun aikana.
    Valitsijayhdistys perustetaan laatimalla päivätty ja allekirjoitettu perustamisasiakirja, jossa on oltava seuraavat tiedot:
    1) maininta siitä, mitkä kunnallisvaalit ovat kyseessä;
    2) ehdokkaan nimi ja arvo, ammatti tai toimi enintään kahta ilmaisua äyttäen;
    3) jokaisen jäsenen nimi, syntymäaika ja osoite;
    4) jokaisen jäsenen allekirjoittama vakuutus siitä, että hän on kysymyksessä olevissa vaaleissa asianomaisessa kunnassa äänioikeutettu;
    5) valitsijayhdistyksen vaaliasiamiehen ja hänen varamiehensä nimi ja yhteystiedot.
    Äänioikeutettu voi olla jäsenenä vain yhdessä valitsijayhdistyksessä. Jos hän on jäsenenä kahdessa tai useammassa valitsijayhdistyksessä, kunnan keskusvaalilautakunnan on poistettava hänen nimensä kaikista perustamisasiakirjoista”.
    Lisää ohjeita löytyy vaalilaista ja kunnastakin voi keskusvaalilautakunnalta neuvoja kysellä.

  9. Kiitos Markukselle!

    En osaa näin äkkipäätä sanoa, olisiko ns. Värtsilän lista sitten nykytilanteessa enää mitään realismia. Korostan vielä, että päivällinen kommenttini koski nimenomaan itsenäisen Värtsilän aikaa, jolloin mainitunlaiselle yhden listan systeemille olisi mielestäni ollut selkeä tilaus. Olisimme ehkä päässeet eroon siitäkin vähäisestä politikoinnista, joka luonnollisesti joskus kaikesta huolimatta tahtoi nostella päätään.
    Ääniä saaneet ehdokkaathan olisi tällöin pantu järjestykseen pelkän henkilökohtaisen äänimäärän perusteella; vertausluvut toki olisi voinut huvin vuoksi laskeskella, mutta se ei tietenkään olisi järjestystä mihinkään muuttanut.

    Eihän kukaan sinänsä kiellä rakentelemasta lakia ja asetusta noudattaen vaikka minkälaisia kuvioita, mutta pelkän erikoisuuden tavoittelun vuoksi ei ehkä kannata tuhlata aikaa eikä voimia. Kotoiseen sisar-veli – asetelmaan ei kuitenkaan liene enää missään tapauksessa paluuta.

  10. Jos Värtsilä-listasta tuntuisi olevan hyötyä, sen mahdollisuudet pitäisi ilman muuta selvittää. Ei nykyisessä tilanteessa ole mitään menetettävääkään. Ainakin se voisi saada äänestäjät paremmin liikkeelle, kuvittelisin. Tunnettais asia enemmän omaksi.

    Pitäjäläisillä näyttäisi olevan taas neuvonpidon paikka. Ja onhan meillä sitä varten yhdistyskin, joka kutsuu koolle.

    Puolueitten piiritoimistoilta meidän ei toinna määräyksiä kysellä. Kai asia muutenkin selviää.

  11. Realismista en minäkään osaa sanoa, mutta ei se mahdotontakaan ole. Hieman vaikeammaksi valitsijayhdistyksen tie on tehty kuin jos puolue asettaa ehdokkaat, mutta puolueethan lainsäädännön on eduskunnassa määritelleet. Toisi se ainakin väriä ja uuttakin, niinkuin Erkki J:kin sanoo, ei se ota jos ei annakaan.
    Muuten olen sitä mieltä, että kunnallisvaaleissa läpi menon saisi ratkaista henkilökohtaiset äänet, ei siinä vertauslukuja ja suhteellisten osuuksien laskentaa tarvita. Kaikki voisivat olla samalla listalla ja jos joku haluaa puoluemerkinnän kohdalleen, niin sen voisi siihen laittaa.
    Eikö voitaisi mennä niinkin pitkälle, että riittäisi ilmoittautuminen mukaan (tai suostumuksen antaminen, että joku ilmoittaisi) ehdokkaaksi ilman puolue tai valitsijayhdistyskoukeroita. Siitä äänestäjät sitten valkkaisivat ketä haluavat äänestää.

  12. Tuo Markuksen ajatus suorasta vaalista, ilman valitsijayhdistyksiä ja ilman suhteellisten osuuksien laskentaa olisi monessa kunnassa varmaan hyvin kuntapolitikointia tervehdyttävä vaalitapa. Jokainen valtuutettu ansaitsisi paikkansa vain omilla äänillään eikä yksittäisen suositun ehdokkaan saama suurikaan äänimäärä auttaisi ketään toista nousemaan valtuutetuksi. Ilman näitä nykyisiä koukeroita saataisiin ehdokkaiksi ja valtuutetuiksi todennäköisesti myös sellaisia kykeneviä henkilöitä, jotka vieroksuvat vähäistäkin puolueisiin sitoutumista.

    Syksyn kunnallisvaalit käydään kuitenkin nykyisen lain mukaisesti kaikkine kiemuroineen. Kyläkohtainen valitsijayhdistyksen perustaminen on teoriassa mahdollinen, mutta liekö järkevä. Eipä muuta kuin ehdokkaita asettelemaan.

  13. “Eipä muuta kuin ehdokkaita asettelemaan”, toteaa Pusan Seppo.

    Sen verran olen noviisi näissä politiikkakuvioissa (ja saattaa joku lukijakin olla), joten kysyn, kuka ja mikä näitä kunnallisvaaliehdokkaita käytännössä asettelee. Tapahtuuko se jossain piiritasolla vai missä? Tehdäänkö karsintaa? Kyselläänkö ihmisiltä halukkuutta vai pitääkö/saako ilmoittautua? Onko paikallisilla ihmisillä, esimerkiksi värtsiläisillä, muillakin kuin poliitikoilla, mitään mahdollisuutta sanoa sanansa ja minne se pitää sanoa? Noteerataanko mielipiteitä millään tavalla? Milloin ehdokkaat ovat selvillä? Kuka on sovelias ehdokkaaksi? Pitääkö olla puolueen jäsenkirja? Kuka maksaa mainokset ym.?

    Tehdään nyt näistä kunnallisvaaleista mahdollisimman avoimet ja läpinäkyvät näillä kulmilla. Jos sillä tavalla saataisiin kansa uurnille. Olisi mukava kuulla myös lukijoitten mielipiteitä aikaisemmista käytännöistä ja kokemuksista. Tuleeko Värtsilään Joensuusta joku politrukki sanomaan, että näin te menettelette?

    Itselläni on sen verran kokemusta vuosikymmenien takaa, että Pohjois-Karjalan kokoomuksen toiminnanjohtaja tuli työpaikalleni tiedustelemaan, ryhtyisikö Karjalaisen toimittaja kunnallisvaaliehdokkaaksi Kiteelle. Ei ryhtynyt. Samalla toiminnanjohtaja toi nuhteet paikallisilta kokoomuslaisilta, että heidän mielestään Karjalaisen toimittaja oli toimittanut väärin, kun oli haastatellut kommunistia. Sanoin ottavani työohjeet esimiehiltäni.

    Värtsiin voi joka tapauksessa kertoa vapaasti kaikkea kunnallispolitiikkaan ja vaaleihin liittyvää ilman, että poliitikot tai puolueet pääsevät estämään. Jotenkin on vuosikymmenten mittaan jäänyt sellainen kuva, että puoluepolitikointi olisi salakyhmäistä kähmimistä, aina rahoituksia myöten. Toivottavasti olen väärässä.

  14. Politiikan kulisseihin kurkistaminen on vaikeaa. Yleensä syntyy syvä hiljaisuus, jos ulkopuolinen sitä yrittää.

    Ehdokkaita ei ilmeisesti aseteta ainakaan kylän yhteisissä palavereissa. Ehkä on parasta jäädä odottamaan, mitä poliitikot ja puolueet ovat kabineteissaan aikaiseksi saaneet Värtsilän osalta. Mutta älkää sitten ihmetelkö, miksi politiikka eli yhteisten asioiden hoitaminen ei ihmisiä kiinnosta.

  15. Kunnallisvaaliehdokkaaksi suurinpiirtein seuraavasti:

    1. Teitä pyydetään jonkin puolueen taholta.

    2. Otatte itse yhteyttä omaksi tuntemanne puolueen puheenjohtajaan, sihteeriin tai hallituksen jäseneen ja ilmaisette halukkuutenne lähteä mukaan. Puolueilla on nettisivut,joista nämä yhteystiedot löytyvät.

    Eduksi on aina vaikkapa hyvä koulutus,jossain ammatissa menestyminen, jokin erityisosaaminen, hyvä maine jne.

    Yleensä puolueen paikallisyhdistyksen hallitus tekee lopullisen ehdokasasettelun.

    Ihan vain vinkkinä, että jos kunnalisvaaliehdokkaalla on meidän
    leveysasteilla jonkin kunnan alueella asuva suuri suku, menee
    ehdokas läpi jo heidän äänillään.

    Mikäli ehdokas ei tule valituksi, on vielä jaossa lautakuntapaikkoja suhteessa eri puolueiden kesken.

  16. Tuosta edellisestä kommentistani jäi pois, että puolueista
    riippumaton ehdokaslista on mahdollista koota, kuten tuolla
    alkukommenteissa mainitaan. Teillä esim. Värtsilä- lista.

  17. Kiitos Maija-Liisa. Löytyihän se asiantuntija. Keille täällä Värtsilässä voisi ilmoittautua, jos vetoa tuntee? Jos olisi ilmoittautuminen järjestetty kylätalolle, niin samalla voisi tyrkyttäytyä sinne vapaaehtoishommiin. Ennestään siellä ei ole tainnut poliitikkoja paljon näkyä.

  18. Juuri näin niinkuin Maija-Liisa kirjoittaa.Tulevissa kunnallisvaaleissa kun kävisi niin ettei millään puolueella olisi yksinkertaista enemmistöä,ettei kuntademokratia kärsisi.Kuluneella kaudella varmaankin vaalimenestyksestä on humalluttu ja todelliset vaihtoehdot ovat jääneet punnitsematta.
    Tuosta Värtsilälistasta,nykyinen valtuusto on 27 paikkainen,niinkuin tulevakin.Pakosti tulee tilanteita ,että pitää liittoutua johonkin kelkkaan kummankaa/kenen kaa??

  19. Mikäli päädytte Värtsilä- liikkeen perustamiseen, teidän täytyy
    nimetä keskuudestanne vaaliasiamies, joka jättää sitten ehdokaslistat vaalilautakunnalle. Kukin ehdokas voi olla ehdolla
    vain yhdellä listalla, ei esim. jonkin puolueen ja Värtsilän listalla.

    Tämänlainen liike voi menestyä vaaleissa ilman huomattavia mainoskuluja. Kokouksia kylätalolle, Nettiin blogeja ja kotisivuja. Tätä nykytekniikkaa kaikin puolin hyväksikäyttäen.
    Jaatte mainoslappusia ihmisten postilaatikoihin jne.

    En tässä nyt suosittele mitään vaihtoehtoa erityisesti, joten ne
    on teidän itsenne ratkaistava. Tämänlainen liike voi menestyä
    jopa puolueita paremmin vaaleissa, jos muistetaan aikanaan Koijärvi- liike, josta menivät eduskuntaan asti.

  20. Luulempa, että kyllä Erkki J tietää kaikki kunnallisvaali- ja kunnallipolitiikan koukerot.

    Hän pitkän ajan juornalistina ollessaan on ne tullut taatusti huomaamaan ja näkemään asiat useammalta kantilta.

    Ehkä hän tietoisesti yrittää kautta rantain saada lukijoiden sisimpiä tuntoja ja mieliä askarruttavia asioita esille. Sekä keskusteluja Värtsin näkövikkelistä katsoen ja Värtsilän yhteisön yhteiseksi hyväksi toimien. Hyvä näin.

    Minullakin on sympatiat Värtsilään, aina Kilovaaraan ja Pälkjärvelle asti.

  21. EJ:llä olisi varmaan valmiit kanavat muuhun mediaan, josta saisitte ilmaista mainosta Värtsilä- liikkeelle?

    Että kumman kaa? Valtuustosalissa sitoutumattomat istuvat keskellä.Jos menestystä tulisi vaaleissa Värtsilä- teemalla, tulisi asiakysymysten ratkaista ilman liiallista puoluekiinnostusta.Liikkumakenttänä olisi koko sali!

    Eduskunnasta tuli äsken terveisiä, että ensimmäisen kauden kansanedustajan on erittäin vaikea saada puheenvuoroja. Samat naamat puhuvat ja uudet istuvat turhautuneina.

  22. Kunnalliselämää seurasin työni puolesta vuosikymmeniä Keski-Karjalan viidessä kunnassa. Nämä vaalikäytännöt ovat kuitenkin melkoista hepreaa, kun en niihin ole osallistunut muuten kuin tuloksia tiedottamalla. Ei tarvinnut ees ropakantaa kirjoitella. Tuo Värtsilä-liike olisi mielenkiintoinen, vaan löytyykö täällä uskallusta? Se kun vaatisi vaivannäköäkin, kuten myös kunnallistoiminta onnistuakseen. Joka tapauksessa on syytä kunnioittaa kaikkia, jotka lähtevät ehdolle vaaleihin. Kuulemma pitäisi jokaisen kerran elämässään kantaa sillä tavalla vastuuta.

  23. Jos kunnalliselämässä ei ajateltaisi, että mulle kaikki ja heti. Niin saataisiin paljonkin aikaan kuntalaisille hyvää. Enkä tarkoita sitä hyvää, mitä “pojankoltiainen” joka TV-puheessaan toitottaa.

    Ihan realistisesti laskelmoiden, niin Värtsiläänhän kuuluisi kolme (3) valtuustopaikkaa ja yksi (1) kunnanhallituspaikka.
    Muilla muutamilla lautakuntapaikoilla, kuten hevosenotto lautakunta, vai joko se lakkautettiin, ei ole mitään merkitystä.

    Juha Varonen on mielestäni hoitanut hyvin leiviskänsä, mikä ilmenee pöytäkirjoista.

    Se on meillä muutaman valtuustokauden istuneilla mukava seurailla tätä nykyajan kunnallispolitiikan myllerrystä. Nyt saapi sanoa jopa omankin mielipiteensä täällä Värtsissä.

  24. Niinhän sitä sanotaan, ettei kunnallispolitiikka saisi olla mitään kyläpolitiikkaa, jonka ajat mukamas ovat ohi. Valtuutettujen pitäisi ensisijaisesti nähdä päätöksissään kunnan kokonaisetu.

    Värtsilä on kuntaliitoksen jälkeen jostain syystä yritetty painaa tavanomaisen kylän asemaan. Sellainen tämä pitäjä ei ole, vaan rajanylityspaikkoineen tärkein Tohmajärven ja laajemmankin alueen kehitykseen vaikuttava paikka. Tämä olisi hyvä nähdä niin kunnalliselämän kiemuroissa kuin täällä paikan päällä Värtsilässä. Niiralan kehittyminen edistää myös Kemien ja Joensuunkin vahvistumista.

  25. Tyhjää Erkki Tohmajärven valtuutettuja ja Joensuuta morkkaat, eivät osaa muuallakaan Suomessa hyödyntää Venäjän mahdollisuuksia.Viittaan 1-tv:n iltauutisiin.Mahtavia saumoja tyhjeneville opinahjoille.

  26. Se kun on tuo “morkkaaminen” niin jäänyt veriin tsurnalistiajoilta, ettei pääse eroon kriittisestä suhtautumisesta poliitikkoihin edes eläkkeellä, vaikka pitäjädiplomaatiksi olisi mitä mukavin heittäytyä. Kohta ne varmaan panevat vastavetona Värtsinkin verolle, muitten lehtien osaltahan poliitikot näyttivät äskettäin, mitä kuuluu ja kuka käski. Ja me kansalaiset kuuliaisesti maksamme kohonneita tilausmaksuja.

    Länsimaiseen yhteiskuntaan kuuluu, että vapaa media on eri puolella barrikaadia kuin vallan käyttäjät, poliittiset päättäjät ja muut viskaalit.

  27. No ei siitä Erkki suuttua tarvitse, mutta se uutinen oli tärkein.

  28. Jospa silti Erkki on kirjoitellut vain totuuksia mukaan lukien poliitikkojen hyvät teot.
    Minkäs sille mahtaa, jos vaaka kellistyy enempi toiselle puolelle.

  29. Jatkan vielä tuota eilen aloittamaani juttua Värtsilä- ryhmänä vaaleihin menemisestä.

    Olisi hyvä valmistella ennakkoon tulevat tavoitteet valtuustotyössä:

    Sosiaali- ja terveyspalvelut.

    Sivistystoimi, eli koulutus- ja lastenhoitoasiat.

    Maatalous- ja ympäristökysymykset.

    Kunnan yritystoimi, kaupalliset palvelut.

    Rajakunnan muut erityistarpeet. Muut asiat.

    Noille ryhmille voisi nimetä asianosaavat vetäjät jo nyt ja
    hahmotella suuntaviivoja, tehdä laskelmia. Ei kannata mennä
    “tyhjin käsin” vaaleihin.

    Kuntien tilinpäätökset ovat valmistuneet jo 2010 vuodelta, jotka
    ovat netissä kenen tahansa luettavissa. Kunnantalolta saa varmaan
    tuoreempaakin tietoa asioiden pohjaksi.

  30. Maija-Liisa,

    voisitko muuttaa Värtsilään asumaan. Minä kun eppäilen, jotta ei myö muuten tiällä suaha aikaseks. Vain kuhan häntä nyt kahotaan, katotaan kuhan nyt lumet sullaa.

  31. Kyllä teillä on pätevää väkeä siellä tekemään vaikka mitä.

    Teidän kannattaa painostaa valtakunnan tasolla olevia päättäjiä puuttumaan asiaan. Meidän nykyisiin kansanedustajiin otatte vain
    reilusti yhteyttä. Siellähän kai tehtiin joku eduskunta- aloite,
    missäs se käsittely viipyy?Alatte jokainen pitämään yhteyttä siihen kansanedustajaan, jota sinne päättäjänpaikalle äänestitte.
    Meillä tuo perheenjäseneni soittaa sinne tämän tästä, jopa kesken
    eduskunnan kyselytunnin. Voi katsoa telkkarista, että vastaako?

    Maakuntaliittokin on, mutta se ei ole kyllä toiminut aktiivisesti.

    Tämä rajan läheisyys on koko Pohjois- Karjalalle tärkeä, eikä
    vain yhdelle kunnalle. Me täällä taustalla toimimme myös asian
    puolesta, vaikka emme ole siellä päättämässä.

    Jos Tohmajärvi liittyy Joensuuhun, niin en tarvitse muuttaa mihinkään. Kotikuntani on Joensuu, mutta asuinkuntani tällä hetkellä Liperi. En saa täällä edes äänestää!

  32. Kunnallisvaaleja kohti mennään jotta tohina käypi, täällä Värtsin palstoillakin. Hyvä tästä vielä tulee, kun jo tässä vaiheessa lämmetään asialle. Tohmajärven päättäjätkin alkavat täällä vierailla, mitä pidän hyvänä. Tiijjä vaikka saatas kylätalon vuokrat historiaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *