Mummolaan

Lähdössä. Kuvat Kirsti Pusa.

Täytyy vähän pehmentää tätä vaali-iltaa. Laitan ihania koirakuvia. Ne ovat lähdössä autolla tänne mummolaan (vai pitäisikö sanoa vaarilaan).
Rotu on labradorin noutaja, toinen jo aikuinen ja toinen vähän yli puolen vuoden. Ovat jo monta kertaa Kuopiosta käyneet täällä Värtsilässä Kirstin perheen  kanssa ja nyt jo kävivät Espoossakin Tarjan perheen luona. Hyvin oli reissu mennyt paitsi, täytyyhän niitä matkalla syöttää, juottaa ja pissittää. Alkuun kun itse olin hutera kunnoltani pelkäsin niiden  vahvaa hyppimistä ja kielsinkin  Kirstiä, ettei saa ottaa mukaan, mutta ihania ne ovat minustakin (onhan meilläkin ollut koiria useaan eri otteeseen ja kissojakin.) Hommaa niissä kyllä on, varsinkin,  jos ovat ns. sisällä aina.  Ja jos vielä on muitakin sisäelukoita.

Elukat opettavat meitä ihmisiä pehmeämmiksi vai?

Pusan Mirja

Elsa ja Alma ettoneilla.

Share

7 comments for “Mummolaan

  1. Milloinkahan Ellinoora rötköttää pentunsa tyynynä. Suloinen kuva herättää toiveita. Fågeli

  2. Toivottavasti Kirsti muistaa kuvillaan Värtsiä myöhemminkin.

  3. Löysin Facebookista koiriin liittyvän tarinan joka sopii mukavasti tähän Mummolaan juttuun.

    TÄSSÄ OPIKSI OTTAMISTA! Myös niille, jotka eivät koiraa omista!

    Näkemys koiran tarkoituksesta;
    Eläinlääkärinä toimiessani minut kutsuttiin kerran tutkimaan erästä Irlanninsusikoiraa. Koiran omistajat, pariskunta ja heidän 6-vuotias poikansa, olivat kaikki hyvin kiintyneitä lemmikkiinsä. Tutkittuani koiran totesin, että se oli kuolemassa syöpään. Kerroin perheelle, että en voinut tarjota tälle vanhalle ja rakastetulle koiralle mitään muuta kuin eutanasian. Koira voitaisiin saattaa viimeiselle matkalleen heillä kotona, turvallisesti, omien ihmisten ympäröimänä. Seuraavana päivänä, kun menin nukuttamaan koiraa, tunsin tutun kuristavan tunteen kurkussani. Pikkupoika vaikutti rauhalliselta silittäessään vanhaa koiraa viimeistä kertaa. Muutamassa minuutissa koiravanhus nukahti rauhallisesti viimeiseen uneen. Istuimme hetken yhdessä puhellen siitä surullisesta tosiasiasta, että eläimet elävät paljon lyhyemmän ajan kuin ihmiset. Silloin poika sanoi: ”Minä tiedän miksi”. Yllättyneinä me kaikki jäimme kuuntelemaan. Se, mitä hän sanoi seuraavaksi, hätkähdytti minua. En ollut koskaan kuullut yhtä lohduttavaa selitystä. Poika jatkoi: ”Ihmiset syntyvät siksi, että he oppisivat, miten eletään hyvä elämä. Että rakastetaan ja ollaan kilttejä toisille. Mutta koiratpa osaavat jo tämän. Siksi niiden ei tarvitse elää niin pitkään.

    ” Illalla laadin listan siitä, mitä ihmiset voivat oppia koiralta:
    * Kun rakkaasi tulevat kotiin, mene aina iloisena vastaan
    * Älä koskaan kieltäydy huviajelusta
    * Kokemus raikkaasta ilmasta ja tuulesta kasvoillasi on silkkaa hurmiota
    * Ota nokosia
    * Venyttele ennen ylösnousua
    * Juokse, telmi ja leiki päivittäin
    * Hae huomiota ja anna ihmisten koskettaa sinua
    * Vältä puremista silloin kun pelkkä murahdus riittää
    * Lämpiminä päivinä pysähdy makailemaan pehmeällä nurmella
    * Kuumina päivinä juo runsaasti vettä ja lepäile varjoisan puun katveessa
    * Kun olet onnellinen, tanssi ympäriinsä ja heiluta koko kehoasi
    * Riemuitse pitkän kävelyn tuottamasta ilosta
    * Ole uskollinen
    * Älä koskaan teeskentele olevasi jotain muuta kuin mitä olet
    * Jos jokin tarvitsemasi on haudattu syvälle, kaiva kunnes löydät sen
    * Jos jollakulla on huono päivä, ole hiljaa lähellä ja nyhjäise hellävaraisesti
    * NAUTI JOKAISEN PÄIVÄN JOKAISESTA HETKESTÄ!

  4. Ooletpa Eira löytänyt viisaan tarinen!

  5. Iloitse pienistä asioista. Huomaa hyvät hetket.
    Kiitos eilisestä ateriasta.
    Muista kiittää ja anna anteeksi ja pyydä anteeksi, jos..
    MP

  6. Kylläpä on hellyttävä kuva!

    Tässä on oivallinen kuvaus koiranelämästä!

    Koira- emolta pentueineen voi ottaa oppia, kuinka pennuille asetetaan rajoja ja annetaan rakkautta. Ne osaavat sen vaistonvaraisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *