Vanha vitsi kertoo herrasta nimeltään Kauppinen, joka muutti Hämeenlinnasta Kuopioon. Kuopiossa häntä kutsuttiin, vaikka kuinka olisi nimeään tavannut ja selventänyt, Kaappiseksi. No tästä tuskastuneena Kauppinen muutti virallisesti oikeaksi nimekseen Kaappisen. Sen jälkeen häntä kutsuttiin vain Kuappiseksi. Kaappinen muutti takaisin mistä oli tullutkin.
Värtsilässä ei kovin runsaasti väännelty sukunimiä, mutta etunimiä kyllä muunneltiin paremmin suuhun sopiviksi ja tuttavallisemmiksi kutsumanimiksi. Sen verran tietysti muokattiin sukunimiäkin, ettei juuri koskaan menty Karviseen tai Lintuseen, vaan mäntiin Karvilaan tai Lintulaan. Luettelen muutamia tässä mieleeni äkikseltään tulleita oikeita, siis käytettyjä ja tietämieni henkilöiden paikallisia etunimien käyttönimimuunnoksia.
Otetaan tähän aluksi miesten sarjaa: Aarne – Ake / Aimo – Ami / Albin – Alpiini / Aleksi – Ale, Alekka / Alpo – Alapo / Armas – Armetti / Eero – Iero, Ierikka / Erkki – Eki, Eerikki, Ierikka / Esko – Ekke / Heikki – Hessu / Ilmari – Illu / Jaakko – Jaska / Jouni – Jonne / Juhani – Jussi / Kalevi – Kalle / Kauko – Kake, Kako / Keijo – Keke / Kyösti – Kössi, Köpi / Lauri – Lassi / Matti – Matso / Martti – Masa / Mauno – Manu / Mauri – Make / Olavi – Olli / Osmo – Ossi / Paavo – Puavo, Pate / Pauli – Pali, Pate / Pentti – Pena / Pertti – Pere, Pera / Reino – Ressi / Sakari – Saku, Sakke, Sakkeus / Seppo – Sepi, Sepe / Tapani – Tapsa / Teuvo – Teppo / Toivo – Topi / Veikko – Veke / Väinö – Vänni.
Sitten tyttöystäviä: Alma – Alama / Eeva – Ieva / Eija – Eikku / Elma – Ellu, Ellukka, Elema / Helmi – Hele, Helemi / Hilja – Hilu / Lea – Leja / Leena – Liena / Leila – Lelu / Liisa – Lissu / Mirja – Mirkku / Ritva – Ritu / Siiri – Sipa / Sirkka – Sikke / Valma – Valama.
Oli myös joitakin nimiä, joista en muista väännöksiä käytetyn, kuten: Alli, Janne, Kari, Lahja, Otto, Saimi, Tuure.
Onhan niitä nimiä muokattu tietysti muuallakin päin Suomea, mutta onko yhtä runsaasti ja mihin muotoon. Nimien käyttötavat ovat mielestäni osaltaan ehkä katoavaa kansanperinnettä, joten sitähän voisi joku alkaa kirjaamaan muistiin, vaikka aluksi näin Värtsiin täydennellen.
Ja sitten uudemmat nimet, joiden käyttömuunnoksista minulla ei ole aavistustakaan. Tässä puolessa olisi nuorilla painava sanansa sanottavanaan.
Oma lukunsa ovat tietenkin kutsumanimet, monesti pilkkanimisävytteisetkin tai johonkin kantajansa ominaisuuteen viittaavat. Voisi sanoa, että nämä henkilöt olivat seudulla aikansa julkkiksia, nimetkin tavallaan taiteilijanimiä. Näistä nimistä olemme jo saaneet malliksi lukea. Eikähän niitä aivan loputtomasti lie ollutkaan.
Sakari H
Monessa tapauksessa tuo käyttönimi on hiukan lyhyempi kuin se kasteessa saatu.
Kun annoimme pojallemme nimeksi Ari, ajattelimme ettei noin lyhyttä nimeä kukaan vääntele. Väärässä olimme. Naapurin kekseliäälle pikkutytölle Ari oli Arppa.
Itseäni olen saanut kuulla puhuteltavan myös nimellä Lisbet
Kaustajärvellä puhuttiin Liismannin Kustista ja
Maikista. Virallisesti heidän nimensä olivat
August ja Maria Flinkman.
*
Kylään lähdettiin Hämälään, Mielolaan, Turulaan…
*
Arvo Kahelinin kaikki tunsivat Arskana.
*
Joidenkin etunimi yhdistettiin miehen nimeen kuten
Aleksin Mari, Ontrein Okulia…
*
Joskus jopa toisinkin päin. Järventauksessa asusteli
Halttus-Pakarisen-Tyynen-Tauno. Tauno oli tunnetusti
hyvä puhuja ja muutenkin monipuolinen mies. Hänen
muisteluksiaan voi lukea kirjasta ”Tohmajärvi tuttavaksi”.
Vaimo oli Tyyne Halttunen.
Muistelen näistä nimihenkilöistä itse tavanneeni ainakin Pullo-Petterin Saarivaaran suunnalla liikkuessani. Hänellä oli joku kävelyä haittaava vaiva, sikäli kuin ajattelen oikeata henkilöä.
Myös 50-luvun kiertävällä savusilakkakauppiaalla oli joku mukava nimitys, jota en tällä kertaa kuitenkaan muista.
Rääkkyläsä asuessa kiinnitti huomiota monet lisänimet. Siellä oli Pinni-Mikkonen (kierteli aiemmin myymassa pientä sälää), Pumppu-Oskari (katseli kaivompaikkoja), Hösö-Jussi (ajeli sikoja, hös,hös), Huttu-Veke (sairauden vuoksi pidätyskyky heikentynyt). Värtsilässä puhuttiin Milli- Villestä,(muistaakseni se oli Ville) tarkka rakennusmies.
Kalakauppiaana, (möi ja osti mmutakin tavaraa) liikkui Mirri-Eemeli.
Isä kertoi aikoinaan Pälkjärvellä elelleestä Haverisesta. Haverisen perheeseen oli syntynyt poika ja isä Haverinen oli sitten myhäillyt tyytyväisenä ”Se on semmonen pojan mukelo.”
Poika varttui, eli ja kuoli Mukelo-Haverisena.
Äitini muisteli, että Pullo-Petterin nimi oli Pekka Pietari Pullo (Pullo oli siis hänen oikea sukunimensä) ja hän oli sairastanut lapsihalvauksen ja sen takia liikkuminen oli hankalaa. Muistan itsekin Pullo-Petterin tulleen postiautossa hieromaan meidänkin kotiväkeä Kenraalinkylään. Petteri viipyi meillä yön tai pari ja hieroi päivisin aikuiset vetreiksi ja tämän jälkeen siiryi naapuriin ”kopeloimaan” naapurin väkeä.
Kuka kertoisi muistojaan/tietojaan Pieru-Kareisesta. Minulle on jäänyt mieleen hänen nahkareppunsa ja – oliko hän myös kiertävä parturi? Olisi kiva kuulla hänestä. Kuuluiko hänestä lisänimi ihan oikeasti? Fågeli
Muistelin ,että puhuttiinko Hämäläisen Jaakosta , Milli Jaakkona?
Mirri-Eemeli ,(Muikku-Eemeli , Nauku-Eemeli) kiersi auton kanssa kalakaupalla ja ”huhu kertoi , että taloista lähti kissat matkaan.
Oliko totta ,en tiedä. Eemelin puhe oli muistaakseni naukuvaa.
Värtsi/15.9.11/Kyläläinen:
Jussin maallinen taival
ja
9.9.11/Värtsi/Tellervo:
Kyökkiruotsia/kommentit
on ollut tarinaa ainakin Pieru-Kareisesta
ja Pullo-Petteristä.
Kiitos, Juuret Värtsilässä! Miten lienen unohtanut nuo jutut 15.9.11? Dementiako jo? Mutta edelleen on jäänyt epäselväksi lisänimen aihe, tuo pieru. – Siitä siunaamisesta! Joskus 1990-luvulla siunasin inkeriläisen Helmin 11 vuotta aikaisemmin kuolleen pojan Petroskoin hautausmaalla. Hauta oli saatu umpeen, mutta siunaaminen oli ymmärrettävistä syistä jäänyt suorittamatta. Tilaisuus palaa usein mieleeni, vaikka monet muut tapahtuneet – ja luetut jutut – häipyvätkin menneisyyden hämärään. Fågeli
Sakarin luettelo nimilyhenteistä on lähes täydellinen – yhden siihen kuitenkin lisäisin: Raija/Raku
Tuli mieleen ” Rilikku-Nissinen” mistä lie tuokin nimi peräisin?
Piippu-Kaisa taidettiin jo mainita, hänet muistan hyvin käheä-äänistä naurun myöten.
Muistaakos kuka sellaset nimet kuin ”Pykkä” ”Kile” ja ”Nalski” vai oliko nää salanimiä?
Nalski nimestä tulee mieleen eräs Jormanaisen Ari. Muut nimet
eivät sano mitään
Lealle vielä terveisiä.
Täällä Ruotsissa ne vääntelee nimiä miten minnekin päin.
Leskinen on läskinen .
Minäkin sain kirjeen nimellä Suitsutukka ,kyllä minua nauratti , sillä onhan minulla pitkätukka , mutta suitsu ,mitä se tarkoittaa .
Onhan tuo kuulema muutenkin Maila Tsupukka kiva nimi, jouduin kirjamessuilla selostamaan tuota sukunimeäni,että minkälainen paistos se on.
Sehän tulee Salmista Laatokan rannoilta.
Sanoin lopulta , että minä vain ” meilaan ” näitä Tsupukoita maailmalle.
Tänään Iltasanomien verkkosivuilla on pieni jutunpätkä ”Katso mitä nimesi tarkoittaa japaniksi – voit yllättyä.”
Jutussa oli parikymmenen nimen lista japanilaisine merkityksineen. Värtsin kirjoittajista listalle oli päässyt Sakari, joka tarkoittaa huippukohtaa.
Tellervo mainitsee joskus tarinoissaan ja kommenteissaan Mari-mummonsa. Mari tarkoittaa Japanissa koristeellista lankapalloa.
Jouko ja Mikko ovat Japanissa naisten nimiä.
Jutussa on lähteenä käytetty Moilanen- Wai Lwin Moe-Komahara: Japanin-matkaajan fraasisanakirja, Atena 2009
On varmasti huippu. Jos kaima on päässyt ihan listalle.
Lueskelin näitä viimevuotisia juttuja ja siinä tuli esille juttu
Pieru-Kareisesta kerron siitä yhden jutun. Jussi oli kehunut että
hän soittaa ”HANURILLA”Honkain keskellä mökkini seisoo kaikki hyvin
siihen saakka,mutta kun tuli eteen kerto säe Hoi laari laa siinä
meni kuulemma ruilut housuun.
Siitäkö vai mistä muusta tai muista syistä tuli tuo lempinimi Pieru-Kareinen? Olen sitä joskus itsekseni miettinyt. Ei hän kyllä Lintulan penkillä vieraillessaan piereskellyt. Ellei sitten niitä suhupieruja.
Ierikka
Irenelle näin pitkän tauon jälkeen: Milli-Jaakko oli Jaakko Hämäläinen. Hän oli hyvin tarkka kirvesmies. Kerron joskus, että hän oli myös tarkka ampuja, ainakin jos jyvälle sattui kettu. Ja niihin kyllä osuikin. Kirjoitan kuvan kanssa, kunhan Eira ennättää evästää skannaamisen ehtoja.
Ierikka