Myöhäsyksyn mustikoita

Hyviä ovat vielä. Kuvat Alpoaatos.

Konstit on monet.

Enpä ole ennen syyskuun puolivälissä mustikoita kerännyt. Tänä kesänä mustikat ja puolukat kasvoivat samoilla paikoilla, jopa samoissa mättäissä. Mustikka-aikaan puolukan raakileet olivat kerätessä riesana ja nyt puolukka-aikaan ylikypsät mustikat haittasivat puolukan poimintaa.

Näitäkin voi käyttää, mutta mihin ja miten?

Ajattelin kokeilla ja kerätä molempia sekaisin ja laittaa mehumaijaan. Puolukat olivat vieläkin hiukan raakoja ja eivät mehuttuisi yhtä nopeasti kuin mustikat. Niinpä laitoin ämpäriin väliseinän pahvista ja keräsin samaan sankoon marjat erilleen.

Mustikat olivat edelleenkin erittäin hyviä. Voi olla, ettei kaikki vitamiinit ole enää tallessa, mutta ainakin mehu värjäytyi hyvin ja maku oli hyvä. Taidanpa käydä hakemassa vielä pari maijallista mustikkapuolukkaa.

Katajan marjojakin oli mukavasti. Niitä riitti taskullinen mausteeksi.

 

4 comments for “Myöhäsyksyn mustikoita

  1. Mustikoita oli todellakin vielä runsaasti metsässä. Katajanmarja
    mausteeksi liharuokiin, erityisesti riistaruokiin sopii. En tiedä
    sille muuta käyttöä.

  2. Tulee näitä marja- ja sienitarinoita lukiessa mieleen Veikko Huovisen kirja Hamsterit. Muistelen että kirjan päähenkilö hamstrasi myös viinaa talven varalle. Katajanmarjat käy hyvin viinan mausteeksi.

    Suosittelen marjankerääjille ja -syöjille Sinikka Piipon kirjaa Suomalaiset marjat – Kaikki metsän ja puutarhan lajit.

    Em. kirja kertoo, että katajasiirappi ja katajanmarjamehu ovat aikoinaan olleet rahvaan yleislääke. Kataja on verenpainetta alentavaa, sitkeää limaa pehmittävää ja irrottavaa, ilmavaivoja lievittävää, verensokeria alentavaa, antiseptista, virkistävää ja yleisesti stimuloivaa.

    Varoituksena on ettei marjoja pitäisi syödä päivän aikana enempää kuin 4-8 kpl. Ne ovat voimakasvaikutteisia, eivätkä sovi munuaisvikaisille eikä raskaana oleville.

  3. Katsoin katajaa vielä Toivo Rautavaaran kirjasta Miten luonto parantaa. Käyttövinkkejä oli eri puolilta Suomea, joukossa pari pälkjärveläiseltä Juho Leskiseltä peräisin olevaa. Leskisen mukaan kypsistä katajanmarjoista on keitetty teetä ja sitä on käytetty hoitona virtsaamisvaivoihin ja hengenahdistukseen.

  4. Mekin keräsimme tänään jonkun ämpärillisen lisää puolukoita.
    Nyt oli auto koko ajan näkyvissä, eikä karannut viiden kilometrin
    päähän.
    Nytpä sitten katajanmarjoja keräämään, jos flunssa pääsee iskemään.
    Joku sanoi, että näpsäkkä poika se Alpo. Ei käy kieltäminen, jos lukee vaikka tämän marjastusjutun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *