Jopas jotakin

Sa olet kaunis rakkaani, silmäsi niin lumoavat... Kuvat EJ

Herukkaperhonen lähenteli neitoperhosta, mutta sai äkkilähdöt. Neito lupsautti siipensä suppuun ja muuttui muodoltaan tummanpuhuvaksi.

Ei sitä silleen, niin vain. Komeammat pitäisi värit olla. Ynnä vähintään ritari tahi amiraali arvoltansa, jotta tälle tytölle kelpaisi. Herukkaperhonen, pyh, toinen siipihi repaleena.

Huh, mikä riivinrauta, nirppanokka.

Share

2 comments for “Jopas jotakin

  1. Alpoaatos
    25.4.2011 at 20:40

    Oliskohan herukkaperho vain tahtonut, että joku puhaltais repaleiseen siipeen vai oisko ollut peräti lemmenkipee.. Se tuo keväinen luonto teettää kaikenlaista eläinkunnassakin eikä vain ihmisissä.
    Tuleepa mieleen eräs tapahtuma takavuosilta.
    Eräänä keväänä seurasin työpaikan ikkunasta ulos parkkipaikalle kun västäräkki oli rakastunut Volkkariin. Eräällä työkaverillani oli uusi Kuplavokkari. Koska auto oli uusi ja mies oli nuuka niin ei sillä autolla ajettu juuri koskaan, mutta pölyt pyyhittiin ainakin kerran päivässä. Volkkarissa oli erittäin kiiltävät pölykapselit ja niinpä västäräkki rakastui vasemmanpuoleisen takapyörän pölykapseliin. Se lentää räpytteli päivästä toiseen hieroen nokkaansa pölykapseliin.. Alkuun se huvitti, mutta kesän edetessä alkoi säälittäämään moiset kosimisyritykset. Siinä jäi västäräkiltä pesä tekemättä sinä kesänä. Tuli väkisinkin mieleen, että kauankohan minä jaksaisin yrittää jos rakastettuni olisi yhtä välinpitämätön kuin tuo pahuksen Wolkkari

  2. Muistelija
    25.4.2011 at 21:08

    😉 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *