Tirehtyör Vaalvorssi

Benedict Zilliacus: Wilhelm Wahlforss, Oy Wärtsilä Ab 1984, 364 s.

Wilhelm Wahlforss.

Parikymmentä ensimmäistä sivua kirjailija vastailee omiin kysymyksiinsä. Näin on syntynyt näppärästi tiivistelmä Wilhelm Wahlforssista (1891-1969), Wärtsilän pelastajasta, legendasta, Vikkelä-Villestä, vuorineuvoksesta. Kansalle hän oli tirehtyör Vaalvorssi.

Loppukirja on tavanomaisempaa, elämäkertateokselle tyypillistä yksityiskohtaista tekstiä, jonka kohde itse elävöittää. Wahlforss oli ”kiinnostava ja värikäs ihminen, kaikkea muuta kuin tavanomainen”.

Kirjan mukaan hän oli elinvoimainen, päättäväinen mies, joka teki neljä vuosikymmentä työtä yrityksen eteen eikä säikkynyt vaikeuksia. Wahlforss nosti vararikon partaalla olleen yrityksen muutamassa vuodessa jaloilleen ja teki siitä suuren yhtymän emoyhtiön.

Vauhti-Ville kuvataan kaksitahoiseksi: toisaalta hän oli kova, toisaalta lämmin persoona. Hän oli diplomi-insinööri, jolla ei ollut teknistä lahjakkuutta, mutta joka omasi ilmiömäisen numeromuistin.

Tehtaan johtajan asunto Värtsilässä.

Wärtsilä osti ja sulautti itseensä suuren Kone ja Silta -Yhtymän mukaan luettuna Turun ja Helsingin telakat ja Kotkan Konepaja, Taalintehtaan rautatehtaan, Vaasan ja Pietarsaaren konepajat sekä laajeni porsliini-, lasi- ja puunjalostusaloille Wahlforssin aikana.

Kyseessä oli raha- ja hallintomies, yritystaloudellinen näkijä, joka samalla oli itsevaltias. Hän palkkasi, kierrätti ja erotti johtajiaan mielensä mukaan sekä antoi määräyksiä virkatiestä piittaamatta. Verot oli tarkoitettu lähinnä kierrettäviksi.

Neuvostosuhteissa Wahlforss onnistui. Kun ministeri Mikojan kyseli Wärtsilältä vakuudeksi pankkitakuita 1950-luvun jäänmurtajakaupoissa, vastasi Wahlforss: ”Minkä pankin herrat toivovat meidän takaavan?” Kaupat tuli.

Wahlforss ja Värtsilän valtuuston puheenjohtaja Erkki Kosonen kirkon 10-vuotisjuhlissa.

Wahlforss oli kirjan mukaan ruotsalaismielinen, mutta kiintyi Vanhan Värtsilän  vuosinaan Karjalaan. Tästä voisivat varmaan täkäläiset ihmiset kertoa monta esimerkkiä.

Zilliacus toteaa, että aineisto elämäntyöstä oli niukkaa. Esimerkiksi henkilökohtainen arkisto kirjeenvaihtoineen tuhoutui talvisodassa, kun Värtsilässä sijainnut toimisto paloi pommituksessa.

Wahlforss kuoli 1969 hieman alle 78-vuotiaana, jolloin hän oli vielä Wärtsilän hallituksen toimiva puheenjohtaja.

Wahlforss kiintyi Karjalaan. Kuva nykyisen Värtsilän kirkon 10-vuotisjuhlista.

Share

3 comments for “Tirehtyör Vaalvorssi

  1. Mistähän lie Zilliacus saanut Wahlforssin lempinimeksi Vikkalä-Villen, kun Värtsilässä hänet tunnettiin ja tunnetaan yhä
    VAUHTI-VILLENÄ.

  2. Saattaa olla, että nimitys ”Vikkelä-Ville” tuli kilpailevilta firmoilta.

    Puhokseen teollisuutta 60-70-luvuilla luonut vuorineuvos Aarne J. Aarnio mainitsi kerran ihailevansa Wahlforssia. Hieman samantapaisia olivat Aarnionkin otteet.

  3. Wilhelm Wahlforss oli todella tykästynyt Värtsilään. Kerrotaan hänen sanoneen, että niin kauan kuin hän elää, Wärtsilä Yhtymän kotipaikka pysyy Värtsilässä. Ainakin 1950-luvun loppuun saakka tällä oli erittäin suuri merkitys Värtsilän kunnalle, sillä kunnallistaksoituksessa Värtsilä sai Wärtsilä Yhtymän henkilökohtaisten tulojen äyrit hyväkseen yhtiön kotipaikan perusteella. Yhtymän henkilökohtaisten tulojen ansiosta Värtsilä pystyi pitämään veroäyrin hinnan huomattavasti muita alueen kuntia alempana.
    Kun verotus pantiin 1.11. julkisesti nähtäville, yleensä heti ensimmäisenä aamuna vuorineuvos Wahlforss yhdessä paikallisjohtaja Karl Åhmanin kanssa tuli tarkastamaan yhtiön verotuksen, jota ei kylläkään oltu toimitettu Tohmajärvellä, vaan Kuopion lääninverotoimistossa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *