Vihreitä ajatuksia rapakon takaa

Viherrys on nyt poppia kun kaikki pyrkivät oleman niin vihreitä,  niin vihreitä.  Eikä siinä mitään pahaa  –  päinvastoin –  ympäristöstä on huolta kannettava.

Ystäväni ja virkaveljeni  Seppo Luukas sai jokin aika sitten sisareltaan Ameriikasta asti viestin,  jossa oli liitteenä hyvin vihertäviä ajatuksia. Niin että taitaa sielläkin jo vihertää.  Tarkempaa tietoa ei ole siitä kuka näiden suurten ajatusten luoja on, mutta tekstistä päätellen joitakin juonteita lienee tänne kotisuomeenkin.

Tekstin lopussa oleva ohje yllyttää jakamaan viestiä itsekkäille senioreille ja tässäpä ajatukset tarjolla myös Värtsin lukijoille.

 

Voi meitä vanhoja haaskoja………

Vihreää?
Hirveetä, kun ei ollut Vihreetä!****
Marketin nuori kassa kehotti vanhempaa naishenkilöä ottamaan
seuraavalla kerralla oman kauppakassin, koska kauppa on päättänyt
olla enää satsaamatta ympäristölle haitallisiin muovikasseihin.****
Hämmentyneenä vanharouva selitti anteeksipyydellen, ettei hänen
nuoruusaikoinaan ollut tietoakaan Vihreästä Ajattelutavasta. Kassa
vastasi:
Sehän meidän ongelmamme juuri on, kun te ette aikanaan välittäneet
tarpeeksi ympäristöstä.?****

Oikeassahan hän oli ! ? Ei meidän aikanamme ollut vihreitä ajatuksia.
Siihen aikaan me palautimme maitopullot, juomapullot ja olutpullot
kauppaan, joka sitten lähetti ne meijeriin tai tehtaaseen pestäväksi
ja steriloitavaksi ja täytettäväksi, jotta samoja pulloja voitiin
käyttää yhä uudelleen. Niitä siis todella kierrätettiin.****

Mutta ei meillä mitään vihreitä ajatuksia silloin ollut.****

Me kävelimme kerroksiin kaupoissa ja virastoissakin, koska joka
paikassa ei ollut rullaportaita. Ostoksillekin menimme kävellen emmekä
hypänneet 300-hevosvoimaiseen autoon aina kun piti mennä parin
korttelin päässä olevaan lähikauppaan.****

Mutta kassa oli ihan oikeassa, emme me mitään vihreitä ajatuksia
miettineet.
****

Lastenvaipatkin siihen aikaan pestiin, koska ei ollut näitä
kertakäyttöisiä. Pyykki kuivattiin narulla eikä energiasyöpössä 220
voltin virtaa käyttävässä vempaimessa ! Tuuli- ja aurinkovoima
kuivasivat vaatteet ihan oikeasti. Lapset saivat vanhempien
sisarustensa pieniksi jääneet vaatteet, eivät aina upouusia.****

Mutta eihän meillä silloin tosiaankaan ollut mitään vihreitä
ajatuksia.****

Siihen aikaan meillä oli vain yksi televisio tai radio, ei
vastaanotinta joka huoneessa. Ja teeveeruutukin oli jokseenkin
nenäliinan kokoinen, eikä koko Pirkanmaan. Keittiössä tehtiin ruokaa
ja hämmennettiin ja sekoiteltiin käsin, koska ei ollut sähkökoneita
apuna joka käänteessä.****

Kun pakkasimme jotain herkästi särkyvää postipakettiin, käytimme
vanhoja sanomalehtiä suojaamaan lähetystä, koska ei ollut styroksia
tai kuplamuovia. Emmekä me ruohoakaan leikanneet bensiiniä polttavalla
koneella. Meillä oli työnnettävä käsikäyttöinen ruohonleikkuri Me
pidimme lihaskuntoa yllä työnteolla emmekä kuntosalin sähköisillä
juoksumatoilla.***

Oikeassahan kassa siis oli, ei meidän päässämme mitään vihreitä
ajatuksia silloin ollut.****

Me joimme lähteestä tai vesikraanasta kun janotti, sen sijaan että
olisimme joka kerta käyttäneet muovi- tai pahvimukeja. Täytimme
täytekynät musteella emmekä ostaneet heti uutta kynää kun muste
loppui. Ja vaihdoimme
partahöylän  terän heittämättä koko kapinetta roskiin kun terä tylsyi.****

Siihen aikaan ihmiset käyttivät ratikkaa tai linja-autoa matkantekoon,
ja lapset menivät kouluun polkupyörillä tai jalan eikä äidin tarvinnut
hoidella heidän takiaan 24-tunnin taksipalvelua. Kotona oli yksi
pistorasia eikä kokonaista rivistöä jos vaikka minkälaisille
elektronisille laitteille. Eikä tarvinnut käyttää mitään
tietokoneohjattua vempainta joka on yhteydessä tuhansien kilometrien
päässä avaruudessa olevaan satelliittiin, jotta löytäisi lähimmän
pitsapaikan.****

Mutta eikö olekin surullista kun nykynuoriso valittaa miten
tuhlaavaisia me  olimme kun meillä ei ennen vanhaan ollut näitä vihreitä ajatuksia?****

Lähetä tämä jollekulle toiselle itsekkäälle seniorille, jolle taas
joku näsäviisas nuori saarnaa ympäristönsuojelusta.****

Luonnon koreutta. Kuva SP


Share

3 comments for “Vihreitä ajatuksia rapakon takaa

  1. Kaunis on neitoperhonen syyskesällä! On kai tuo…

    Hyvä kolumni! Meidän päähämme alkoi tulla vihreitä ajatuksia
    vasta, kun siihen ilmeni roskavuorien vuoksi tarvetta.

  2. Pitäisiköhän pyöräyttää ajan ratasta taaksepäin. Jää mietityttämään, mikä on ajanut meidät tähän koneiden ja ”helpon elämän” ihmemaahan.

  3. Neitoperhonen.

    Oot neitoperhonen
    sua enää tunne en,
    kun illoin liitelet
    niin mua sä muista et.

    Oot haave kaukainen
    sua silti muistelen,
    kai ehkä uudestaan
    me vielä tavataan.

    Nyt olen yksinäin
    ja katselemaan jäin,
    kun lensit jonnekin
    kaipaan sua takaisin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *