Värtsilän pitäjäyhdistys on avautunut kylätalohankkeensa osalta. Taloa on esitelty sivun verran Tohmajärven paikallislehdessä Uutisalasimessa. Jutun mukaan yhdistys aikoo saada vuokrarahat tekemällä Tohmajärven kunnalle ns. kolmannen sektorin kumppanuustyötä ja vuokraamalla tiloja muille yhdistyksille. Vuodessa vuokra on 4800 euroa.
”Rahaa saadaan myös Värtsilä-päivien ilmoitus- ja myyntipaikkamyynnistä, Värtsilä-tuotteiden myynnistä ja uusia tulolähteitä kehittelemällä”, kertoo pitäjäyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Tiittanen paikallislehdessä.
Vuonna 1957 rakennetussa entisessä kunnantalossa on tilaa 448 neliötä, josta pitäjäseuralle siirtyy valtaosa. Palokunta jää ainakin toistaiseksi talon päädyssä olevaan autotalliin ja kalustovarastoon. Talon kerrotaan olevan jokseenkin hyväkuntoinen. Öljyä se haukkaa vuodessa reilusti yli 10 000 litraa.
Alakerrassa on aula ja seitsemän toimistohuonetta, ylhäällä kokoussali, kahvinurkka ja muutama toimistohuone. Entisestä kunnanjohtajan huoneesta on jo päätetty tehdä pitäjäyhdistyksen toimisto- ja kokoontumistila.
Yläkerrasta löytyy mm. paksuovinen arkistohuone. Kellarista puolestaan löytyy ”museokamaa”: Värtsilän asemakaavasuunnitelma vuodelta 1923, vanhoja sikalakuvia, erilaisia palkintoja ja Patsolan sähköosuuskunnan tilikirjojakin.
PS. Asemakaavasta Värtsissä ollutta juttua on toivottu näkyviin. Se löytyy täältä.
Kellarin museokaman joukossa ollut asemakaava lienee sama jonka kuva oli Värtsissä 8. helmikuuta. Ainakin lehtikuvassa näkyvän osan perusteella niin voisi olettaa. Jos kyse on samasta asemakaavasta se on on vuodelta 1926. Värtsissä julkaistu kuva on lähtöisin Aarre Partaselta, jolta sain kopion ja joka taas jatkoi matkaansa Erkki Jormanaiselle ja Värtsiin. Partasen Aken pyynnöstä kävin etsimässä Tohmajärven kunnan arkistosta asemakaavaan liittyviä kunnanvaltuuston päätöksiä ja löysinkin. Värtsilän kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan 26.4.1926.
Olipa onnekas sattuma, että alkuperäinen asemakaavapiirustus nyt löytyi hylättyjen rojujen joukosta. Muistaakseni Aarre Partanen kertoi joskus nähneensä piirustuksen Värtsilän kunnan arkistossa ja oikeastaan sen olisi pitänyt muiden arkistomateriaalien mukana siirtyä Tohmajärvelle. Tämän jo Värtsissäkin nähdyn kuvan lähde lienee ollut valtionarkistossa. Ake ehkä kertoo siitä lisää. Voisitko Erkki toimittaja pistää uudelleen näkyviin asemakaavakuvan.
Yhdessä rintamassa hyvin hoidetut Värtsiläpäivät+Erä ja Luonto tapahtuma tulouttavat halutessamme kylätalon vuokrarahat koko vuodelle.
Myyjien paikkamaksut, Kylätalo -arpamyynti, ruokalan pito juhlilla ja siitä tuleva tuotto…
Eipä muuta enää kaivattaisikaan kuin muutamia vapaaehtoisia lisää juhlille hommiin!
Heitän näin aamutunneilla vielä haasteen kylän muutamille emännille; Voisivatko vaikkapa Marjatta (Turunen), Raili (Kallio), Liisa (Kakkonen) ja muutama muu ottaa vastattavaakseen Värtsiläpäivien ruokamyynnin Kylätalomme puolesta?
Annan keittiölaitteet ym. tarvittavan käyttöönne.
Anteeksi, kun ei nukuta ja ”luomisen tuska” ei vaan hellitä…
Varainhankinta ideoita Kylätalo vuokraan:
– voisiko teatterikerho luovuttaa esim. Värtsiläpäivien lauantailippukassan Pitäjäyhdistykselle (300*10€=3000€)
– Eiran ehdottama Kirpputori=kyläläiset lahjottavat ylimääräiset rojut nurkista Värtsiläpäivillä pidettävälle kirppikselle
– portille vapaaehtoinen ”pääsylippu” > jokainen euro menee kylätalon hyväksi
– aiemmin mainittu Kylätalo-arpa
– talkoopohjalta toteutettava ruokala juhlille
Johan näillä toimilla juhlien myyntipaikkamaksujen lisäksi olisi vuoden vuokrarahat kasassa.
– Värtsilä seura antaisi kirjamyynnistä xx%
– Eläkeliitto antaisi sultsinan myynnistä xx%
Teatteri-ideani oli vähän liian suoraan esitetty, voisiko olla vaikkapa niin että lauantaina olisi ylimääräinen näytös > ”Kylätalo-näytös” minkä tulot sitten voisivat kohdistua Kylätalon tukemiseen…
Kaikki edellämainitut ideani tukisivat myös sitä ettei kylämme yhdistyksiä rasittettaisi enää erillisellä vuokralla kun tuskin kellään kuitenkaan kovin maksukykyä siihen löytyy!
Siinähän Eero-Matilta tulikin monta ehdotusta vaikkapa keskustelun pohjaksi. Kylätaloa koskeva tiedotus- ja keskustelutilaisuus on näemmä 25.3. pitäjäyhdistyksen kevätkokouksen jälkeen.
http://www.vartsila.fi
Pusan Seppo oli toivonut Värtsissä aiemmin ollutta asemakaavapiirrosta näkyviin. Laitoin jutun yhteyteen linkin.
Uutis Alasimen jutussa Wärtsilä- vai Kylätalo?
on kuva Arkistojen aarteita. Lattialla olevassa
muotokuvassa on Emil Jaloma. Hän teki
elämäntyönsä Kaustajärven kansakoulun opettajana.
Kuvalle löytynee paikka joltakin seinältä?
Värtsiläpäiville nimiäänestys:
– Kylätalo
– Pitäjätalo
– Wärtsilä talo
– Värtsilä talo
– Pitäjätoimisto
– joku muu …
Enemmistö päättää:)
Kylätalohankkeelle toivotan hyvää menestystä. Mieleeni juolahti mukavan kotoisan leppoisa nimiehdotus: Värtsilämmin.
Värtsilämmin-sanaa on vaikea taivutella, joten tässä mielessä se kaipaisi jatkeekseen apusanan -talo tai mieluimmin -tupa.
Taivuttelun puolesta paikan nimeksi ilman apusanoja soveltuisi: Värtsilämpiö.
Ei sillä, etteikö hyviä olisi muutkin aiemmin esitetyt nimet. Kunhan ei sentään tulisi peräti Centeriä tai Areenaa.
No pistänpä miekii lusikkan tähän soppaan!
Hyvä kun tuloo nuita ehotuksii nimestä ja varojen keruusta. Mie eilen ehottelin että ois pantu nimikilipailu ja se parhaan nimen keksijä suap palakinnoks maksoo yhen kuukauvven vuokran! Tämä vuan sen takkii ettei huumor unohtus.
Ja minunkin lusikka tähän soppaan, kyllä kai se olis se Wärtsilä-talo. Talohan se on, ei tupa..
Arppen patsas pihamaalla,talo Arppen tupa
Korpiselkätalon pihassakin on runonlaulajapatsas.
Silti talo ei ole Vorna-talo eikä Shemeikka-talo.
Patsaat ja talot ovat yleensä kaksi eri asiaa vaikkakin
molemmat oman arvonsa ansaitsevia.
Jos talon nimessä olisi Värtsilä -sana, osattaisiin
se heti yhdistää oikean paikkakuntaan. Minulle Arppe
nimi tuo mieleen Kiteen Puhoksen.
Wärtsilä nimi on tunnettu maailmanlaajuisesti teollisuutensa
myötä.
Pitänee minunkin kastella lusikkaani sopassa, kun se näyttää maistuvan jostain syystä näin keväällä tosi hyvältä. Olen lukenut ja kuunnellut kylätalon ( eli kylän yhteisen aiemmin vielä alulle panemattomat lapsen jolle ei oltu vielä isää eikä äitiäkään valittu) nimi edotuksia ja ”nimenä” siellä on ihan hyviä ehdotuksia. Mutta ja mutta. Mielestäni emme saa unohtaa: Värtsilä sanan näkyvyyttä. Arppen sana on myös jossain säilytettävä ja ehkä muitakin nimiä. Meillä on nyt käytettävissä koko entisen kunnan pihapiiri. Johon näitä nimiä voi soveltaa muihinkin kohteisiin. Kylätalo on ympäri Suomen yleisnimitys tullut työnimestä jota kätetään värtsilässäkin kaikille entisille seurojen taloille ja -kouluille. Joillekkin se on jäänyt pysyväksi nimeksi joillakin se odottellee oikea nimeämistä. Hyvä näin kiirehtimättä se hyvä tulee.