Mafiaa paossa

Jari Järvelä: Zombie, Tammi 2010.

Jari Järvelä on ottanut uusimmassaan taas pakolaisteeman. Jo Romeossa ja Juliassa olivat nuoret karkumatkalla. Lueskelin kirjaa mielenkiinnolla, sillä Järvelän tapa kuvata pohjoiseen paennutta italialaista, joka on sotkenut asiansa perin pohjin kotimaassaan ja saanut mahdollisuuden pohjoisissa olosuhteissa, on melkoisen napakkaa kerrontaa.

Mies on ollut urheilutoimittajan hommissa, mutta joutuu Suomessa vaihtamaan ammattia, kun selostukset suomalaisesta jalkapallosta eivät ketään kiinnosta Italiassa.

Järvelän kieli on säröistä ja hän analysoi maahanmuuttajaa melkoisen härskisti. Pizzerian apulaisen elämä kun ei ole aina ruusuilla tanssimista. Joskus tulee mieleen, että millähän köydellä itsensä ripustaisi roikkumaan katosta, mutta elämä sentään on maukkaampaa.

En ole lukenut paljon Järvelää, mutta tämä tutustuminen kannatti kyllä. Järvelän kieli on selkeää ja maahanmuuttajan murheet ja hyvät hetket tulevat toki kuvatuksi tarkkaan. Ja löytyyhän se nainenkin vierelle, totta kai.

Järvelä luotaa kirjassaan suomalaista elämänmenoa ulkomaalaisen tarkkailijan silmin. Eikä se näytä erityisen mallikkaalta, paremminkin surkuhupaisalta, jos maahanmuuttajankaan todellisuus ei ole loisteliasta.

Yksityiskohtana luodataan esim. suomalaista jalkapalloa, jossa ei ole häivääkään siitä pallon ja miehen yhteen kasvamisesta, mitä se oli Italiassa. Liukutaklauksista räntäsateessa saadaan huumoria revittyä melkoinen annos.

Mies lähtee kuitenkin uhmaamaan kohtaloaan Italiaan, kun äiti siirtyy ajasta ikuisuuteen, ja pitäähän toki mennä äitiä hautaamaan. Mukana ovat suomalaiset kaverit.

Järvelä osoittaa humoristin taitoja kuvatessaan suomalaisia maahanmuuttajan silmin.

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *