Se oli silloin, kun…

Patsolankosken siltatyömaan työnjohtaja Erkki Peuhkurinen antoi oheisen lehtileikkeen Värtsin käyttöön. Henkilöitä kuvassa vasemmalla tiemestari Turunen, oikealla työn valvoja Simo Riikonen ja neljäs vasemmalta työnjohtaja Peuhkurinen.

Lehtileikkeen teksti:

Patsolan silta johtaa Tohmajärven ja Värtsilän kuntien rajana virtaavan Jänisjoen yli. Silta valmistui aikanaan hankalan alas jyrkkien rantapenkkojen vuoksi. Kaiken lisäksi Patsolan puolella jyrkän nousun yhteyteen liittyy jyrkkä tien mutka. Liukkailla keleillä tuottaa vaikeuksia päästä ylös penkoille molemmin puolin sillan. Painorajoitus hankaloittaa liikennettä, puutavara-autot ja linjurit eivät pysty sillan yli liikennöimään. Myös sen kapeus estää vaikkapa leikkuupuimureiden kulkua. Puimureista on purettu muutamia osia siltaa ylitettäessä.

Nyt toteutuva Patsolan sillan uusiminen on pitkän jauhatuksen tulos. Tohmajärven kuntakaan ei ollut siitä kiinnostunut, vedoten vähäiseen hyötyyn kuntien rajalla olevaan siltaan. Nyttemmin asia on ratkennut ja hanke toteutuu. Insinööri Jaakko Myllynen TVL:stä kertoi siltatyön alkavan tulevana maanantaina. Sen toteuttaa urakkakilpailun voittanut Savon Maarakennus Oy. Silta levenee ja painorajoitus poistuu. Kauniit entiset kiviladokset sillan päissä säilytetään, vaikka silta tehdäänkin puoli metriä tietä leveämmäksi.

Työtä valvovan rakennusmestari Simo Riikosen mukaan siltaurakka maksaa 714 000 markkaa. Se valmistuu toukokuun loppuun mennessä, joten tie on poikki sillan kohdalla kolmisen kuukautta. Liikenne johdetaan Niiralan kautta Sikkerivaaraan ja Patsolaan, kiertomatka ehkä kahdeksan kilometriä. Entinen silta jää rakennusvaiheessa uuden sillan rakennustelineeksi.

Uuden sillan valmistuttua vanhat osat puretaan pois ja viedään varastoon Uusi-Värtsilän sorakuopalle. Tietä parannetaan kaikkiaan 940 metriä, leikkauksia tehdään aina Selkäkylän tienristiltä saakka. Niistä vastaa TVH itse. Tavoitteena on työn valmistuminen kesäkuun kuluessa. Silta ja maansiirrot maksavat puolentoista miljoonaa markkaa. Kunnat joutunevat kohdaltaan siitä kymmenisen prosentin uhraukseen.

Patsolan siltatyö toteutetaan nopeasti, kuitenkin se tarjonnee kymmenisen työpaikkaa muutaman kuukauden aikana.

 

10 comments for “Se oli silloin, kun…

  1. Kumma kun eivät oikaisseet yhtään tuota mutkaa sillan uusimisen yhteydessä. Tuosta kirjoituksesta käy ilmi Tohmajärven silloisten päättäjien asenne sellaiseen mistä saattaisi olla hyötyä myös Värtsilälle.

  2. Sillan historiaa 1930 luvulta.
    29,2.2012 Yrjö Jormanainen.

    Kolmekymmenluvun puolivälissä kosken silta oli romahduspisteessä. vanha puusilta oli aikansa eläny,eikä uudesta ollut mitään tietoa.Tohmajärven kunta ei pystynyt uutta siltaa rakentamaan, laitatti vaan puomit sillan molempiin päihin, kulun estämiseksi.Siltaan oli tullut reikiä ja kulku oli hengen vaarallista.
    Hevospeleillä pääsi kierämään puomit, enkä tiedä kenenkään jokeen pudonneen. Teimme eräältä Tohmajärvenkirkkomatkalta kotiinpaluun Kaurilan kautta, Patsolan mummolaan.Kuljimme sillan yli, Perho-hevosemme korskahtel,ja pelkäsi.(Hevosella on kumma vaisto?)Minuakin pelott alapuolella oli kuohuvakoski. Taitavasti isäni ohjailimeidät sillan toiselle puolelle.
    Patsolan kyläläiset, mukana korkeamman tahon vaikuttajia, ottivat ohjat käsiinsä ja kääntyivät valtiovallan ja puolustuslaitoksen viranomaisten puoleen silta-asiassa. Niin sitten tapahtui,että silta katsottiin tarpeelliseksi maanpuolustuksellisten näkökohtien vuoksi. Teräspalkeille rakennettu silta valmistui-30 luvun lopulla, vähän ennen Talvi-Sotaa

  3. Tämäpä oli mainiota siltahistoriaa. Kyseinen tie oli ilmeisesti pitkään pääväylä Vanhan Värtsilän ja Tohmajärven välillä. Eikös Patsola liitetty Värtsilään vasta sotien jälkeen.

    Samantapaiset ovat Tohmajärven päättäjien asenteet nykyisin Värtsilää kohtaan. En ole missään nähnyt niin riemukkaita ilmeitä kuin Tohmajärven valtuuston myydessä Värtsilän kirjaston yksimielisesti. Olisi kiva, kun vähitellen ilmaantuisi sitä yritystoimintaa, jolla kauppaa perusteltiin.

    Nyt sitten maksamme kylätalosta 400 euroa kuukaudessa. Kyllä minua vähän nyppii…

  4. Taisi aikoinaan (noin 100 vuotta sitten) olla nykyinen Patsola nimeltään Patsonvaara ja Selkäkylä Patsola. Ilmeisesti Selkäkylä – Kaurilan alueet liitettiin Värtsilään sotien jälkeen ”tasinkona” kunnasta menetetyille itäosille.

    En ole asiaa varmistanut mistään, mutta vaikutelmani on tuo. Joku lukija sen tietänee varmistaa tai kumota.

  5. Kommentointeja nimimerkille- Sakari H.
    Yrjö Jormanainen 1.3.2012.
    Niin, siitä -Patsola nimestä?. Minun täytyyottaa vauhtia kaukaa.
    Jaana Juvosen kirjassa-Vanhan Tohmajärven historia, sivuilla 401 -404
    kerrotaan eräästä 1679 Värtsilässä syntyneestä verokapinasta, johon osattistui tavalla tai toisella -Värtsilän ja Patsolan miehiä.Syvemmin en tuohon värikkääseen tapahtumaan puutu, se kannattaa kyllä jokaisen värtsiläisen lukea,( on todella mielenkiintoinen)
    Nimet Patsonvaara ja Patsola, vilahtelevathistorian lehdillä, silti ne tarkoittavat yhtä ja samaa Patsolaa. Patsola on laaja kylä, siihen kuuluvat- Selkäkylä, Pykälävaara, Tervavaara ja Savikkokin.
    Mikä on sitten Patsolan keskus, siitä voidaan olla useampaa mieltä.Aikojen kuluessa keskuspaikaksi on muotoutunut selänne ,jossa sijaitsivat koutlut ja MS talo.Varhaishistorian oletusten mukaan,keskuspaikka lienee ollut Selkäkylän Ordoksisen kirkon setu,lähellä Patsolankoskea ( Lauri Saloheimo, eräs esitelmä). Värtsilä erosi Tohmajärvestä kovien rajariitojen jälkeen 1920. Luoteisosaan ei löytynyt luonnollista rajaa, jaon seurauksena Patsolan kylä pirstaloitui. Raja syntyi tilanumeroiden pojalta. johon talonomistajien mielipide lienee vaikuttanut.Syntyi hullunkurinentilanne, Värtsilään kuuluvia taloja oli Tervavaarassa ja tohmajärveen kuuluvia teloja oli Selkäkylällä ja Patsolan keskustassa.Tilanne korjaantui vasta sotien jälkeen, kun Patsolan kylän Tohmajärveenkuuluvatosat 1951, -Valtioneuvoston päätöksellä liitettiin Värtsilän kuntaan
    Kaurilasta ei liitetty osia Värtsilään, tosin siellä olijoskus viisikymmenluvulla vireillä liitoshanke Värtsilään, mutta se ei saanut riittävästi ilmaa siipiensä alle.

    Kommentti -Erkki Jormanaiselle. Kyseinen tie on osa Joensuun ja Sortavalan välistä päätietä. Leminrinteessä oli ennen ( liekö vielä?) kivinen kilometripylväs, siinä oli samat kilometrilukemat
    molempiin suuntiin( Muistelen olleen 7676 km ?,anteeksi jos muistan väärin lukemat.

  6. Kiitos Yrjö muidenkin lukijoiden puolesta.
    Hyvää ja uskottavaa tietoa sinulta löytyy.
    Täytyy ruveta tuota kirjaa haeskelemaan, niin pääsee paremmin jyvälle menneisyydestä.

  7. Sakari, Tohmajärven vanhaa historiaa on ollut myytävänä ainakin Kirkkoniemessä Pitäjäntuvalla. Hinta muistaakseni 35-40 euroa. Kirja on ilmestynyt 1990.

  8. Olipa mielenkiintoisia tarkennuksia. Kiitoksia kaikille. Tuo yllä mainittu vanhan Tohmajärven historia on todella mielenkiintoinen kirja. Olen lainaillut sitä kirjastosta lukuisat kerrat. Siihen on vain vaarassa jäädä koukkuun niinkuin Verkko-Värtsiin tai ssavolaisen Kalevalaan. Siinä on mm Värtsilän eroamisesta Tohmajärvestä varsin mielenkiintoinen historia.

  9. Ei ole hintakaan enää ihme. Onhan kyseessä vanha historia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *