Nuorison potkulauta-ammuntakilvassa riitti vauhtia. Kuva EJ
Turvallista kyytiä.
Värtsiläpäivillä oli järjestäjien arvion mukaan kävijöitä noin 1 600. Sunnuntai alkoi hieman hiljaisemmin, mutta vähitellen kansa toipui edellisillan karaoke-esityksistä. Sinilinnun esiintymislavalle oli illalla ollut jonoa.
Kävijät tuntuivat tyytyväisiltä tälläkin kertaa, päivien vetopuuhissa mukana oleva Matti Jaatinen oli saanut vain positiivista palautetta. Hänen mielestään Värtsiläpäiviä kannattaa viettää ensi kesänäkin.
”Tietysti ohjelmaa pitäisi saada riittävästi molemmille päiville. Ohjelmat ja sen sellaiset asiat pitäisi lyödä lukkoon jo viimeistään huhtikuussa, jos hyvää meinataan.”
Partiolaisten tehtäväpolulla kasattiin tikkaita narujen avulla. Pojat kaipasivat nauloja.
Tuttuja tavattiin.
Jussi Pitkänen (vas.) ja Jukka Kosonen sitoivat perhoja. Tähän mielenkiintoiseen harrastukseen palataan Värtsissä myöhemmin.
Helppoheikkien moninkertainen suomenmestari Matti Rahkola nauratti naisia.
Rajavartijoitten kamppeet kiinnostivat poikia.
Kivat kekkerit vaikkemme ihan sataprosenttisesti olleet mukana
Kiitos Matti ja kumpp. Terv. Mike ja Sepe
Toistamiseen kävi niin, ettei Lintusen poikaa näkynyt Värtsilä-
päivillä. Oli oltava muualla. Aina eivät haluttavat olopaikat osu samalle kalehterin lehdelle. Sitäkin kiinnostuneempi olin matkalta tiistaina palattuani poimimaan maakuntalehtemme postilaatikosta ja tutkailemaan, mitä täällä kotipuolessa oli tapahtunut. Eipä maakuntalehtemme liiemmin Värtsilää noteerannut. Värtsilän omasta verkkolehdestä sain kuitenkin sellaisen mielikuvan, että olisivat Värtsilä-päivien tapahtumat voineet olla maakunnankin lehdessä vahvemmi esillä. Se mitä nyt Tohmajärven Värtsilässä tapahtuu, se on tulevaisuutta. Kun kuntia liitetään yhteen – monesti pakkokeinoillakin – korostuu kylissä toimivien järjestöjen merkitys. Sillä me emme elä lautakuntien vallan alla. Elämän syke tykyttää siellä, missä ihmiset asuvat.
Värtsilän kylätalosta voi ihan oikeasti käyttää ilmaisua, että se on värtsiläisten olohuone. Tätä tarvetta ei media masenna vaikenemisellaan. Vaikeneminen vain osoittaa, ettei sillä ole visiota yhteiskunnan itsesäilystysvietin toiminnasta. Tämä kirjoitus voi tuntua huuhaalta. Mutta lukekaa se viiden vuoden kuluttua uudelleen! Ierikka.
P.S. Olisin kovasti kiinnostunut maakuntamme lehden toimituksen perusteluista, miksei se uutisoinut Värtsilän Kaustajärvelle pystytetyn infotaulun paljastustilaisuutta, joka pidettiin sunnuntaina 24.7. Taulun kertoma tapahtui 70 vuotta sitten. Se liittyy Väinö Linnaan ja Tuntemattomaan sotilaaseen. Tapahtuman toteuttivat kansalaisjärjestöt ilman verovaroja talkootyönä ja puhujana oli ev.luutn. evp, asiantuntija eikä mikään poppari. Ainekset journalismille olivat hyvät, mutta lehti ei niitä käyttänyt hyväkseen ja unohti sillä tavalla tuhansia lukijoita, joita tieto tapahtumasta olisi kiinnostanut. Saattaa olla, että myös monet lehden myymät ilmoitukset jäivät huomaamatta, mikä ei tietysti ilahduta mainosten maksajia.
Ei Karjalaisen tarvitse, koska minkäänlaista kilpailua ei enää ole, minkä nyt Yle/Pohjois-Karjala vähän arkipäivisin virka-aikana. Tulis vuan turhoo kulunkia.
Karjalaisessa aikoinaan työskennellessäni törmäsin usein siihen, ettei tapahtumista etukäteen kerrottu lehdelle mitään. Olisi kohteliasta lähettää lehdelle kutsu ohjelmatietojen kera, jos toivotaan juttua tekemään. Näitä kesäpippaloita kun riittää, joten paljon on järjestäjien aktiivisuudesta kiinni. Päätöksen jutusta tekee luonnollisesti lehti itse journalistisen (tai muun) harkintansa mukaan. Sanomalehti ei ole mikään tapahtumakalenteri, sanoi toimituspäällikkö muinoin. Eri lehdillä on erilaisia uutiskynnyksiä, enkä ihmettelisi, jos Karjalainen ei joka kesä Värtsiläpäivistä juttua tee. Aina kannattaa kuitenkin informoida.
Värtsilä-päivistä ja niiden mahdollisesta tulevaisuudesta kirjoittelen myöhemmin. Tässä vaiheessa esitän PARHAAT KIITOKSET kaikille sekä päivien järjestelyhin osallistuneille että muuten, vaikkapa ”hengessä” mukana olleille. Päivät järjestettiin vähäisin paikallisin voimin. Järjestelyihin emme käyttäneet ulkopuolisia ”ostopalveluja”. Päivien järjestelyihin saimme runsaasti vinkkejä, mutta kaikkia toiveita emme pystyneet toteutamaan syistä, joita tässä en käy erittelemään.
Kuitenkin olisi järjestelijöille suuri apu, jos esitysten tekijät kertoisivat, mistä kyseisen tapahtuman toimeenpanija tai mahdollinen rahoitus tapahtumaan saataisiin, samoin kuin sen, miten paikalliset toimijat tai ”esiintyjät” saataisiin pysymään tapahtuman aikana paikkakunnalla ja tulemaan mukaan.
Kaikkihan tietävät jo vakiintuneen käytännön, että VÄRTSILÄ-päivät ovat aina heinäkuun toiseksiviimeisenä viikonloppuna.
Muuten pääosa myöskin toritapahtumissa olleista niin esiintyjistä kuin eri ohjelman järjestäjistä ja erilaisista kauppiaista oli paikkakuntalaisia – jopa paikallisen kotileipomon pullat olivat myynnissä Viljamakasiinissa olleessa Nuorisoseuran kahviossa. Myöskin kesäteatterin esiintyjät ovat paikkakuntalaisia tai täältä lähtöisin olevia.
Parhaat kiitokset myös lehdistölle sekä päivien ennakkokirjoittelusta että itse tapahtuman uutisoinnista. Värtsi-lehti teki erinomaista työtä tiedottaessaan reaaliajassa tapahtumista. Samoin Uutisalasin ja Koti-Karjala julkaisivat useita juttuja tapahtumista. Myöskään sanomalehti Karjalaisen osuutta ei sovi aliarvioida, olihan mm sunnuntaina 24.7.2011 sivulla 16 lähes puolen sivun juttu valokuvan kera päivistämme otsakkeella ”Rentoa retkeilyä”.
Muuten meistä itsestämme riippuu, miten ”virkeänä” haluamme kotikylämme Värtsilän pitää. Tule mukaan toimintoihin – myöskin ulkopaikkakuntalaiset voivat monin tavoin osallistua kotiseutumme elävänä pitämiseen.
Uskon Onnenmaan Ukko-Antin toteamukseen ”vaikeeta on ollut, mutta elämä jatkuu sittenkii”
Hyvää kesän jatkoa kaikille – aloitetaan yhdessä seuraavien Värtsilä-päivien valmistelut!
Raimo Tiittanen
Värtsilän pitäjäyhdistyksen puheenjohtaja
Pitää ihan herkistyä kiittämään median puolesta, kun niin kehua retostetaan.
Jos Värtsin toimittajaa ei näy paikalla, vaikka on kutsuttu, niin silloin toimittajaa on kehtuuttanut ja hän odottaa jostain päin valmista. On sanottava, että kutsuja ei ole runsaaseen vuoteen juuri kuulunut. Juttuja ja kuvia sen sijaan tulee runsaasti julkaistavaksi, enimmäkseen Värtsilän ulkopuolelta.
Minkäänlaista uutiskynnystä meillä ei näytä olevan. Huoltotien taulun tilaisuus selostettiin kahteen kertaan ja paljastuspuheen pitäjäkin oli kuudessa kuvassa.
Minä arvostelin VAIN maakunnan päälehteä! Arvostelussani mainitsin asioita, jotka olisi pitänyt riittää journalistisiksi perusteluiksi Huoltotien juhlan uutisoinnille. Olen edelleen samaa mieltä. Tärkeistä asioista voivat kertoa useatkin tiedotusvälineet.
Värtsilän verkkolehden hyvän uutisoinnin lisäksi!!! Ierikka
Uudet ideat ovat tärkeitä, niitä pitäisi Värtsiläpäivien suhteen ja yleensä kylätoimintaan tulla jatkuvasti. On kuitenkin kohtuutonta vaatia, että ajatuksen esittäjä pitäisi huolta rahoituksesta ja vieläpä itse toteuttaisi asian. Sillä systeemillä ideat loppuvat nopeasti.
Kaikista ideoista ei varmasti ole toteutettaviksi. Pitäjäyhdistyksen asia on seuloa niitä ja luoda edellytyksiä rahoituksen suhteen yhteistyössä vaikkapa kunnan ja kaiken maailman ”liitereitten” kanssa. Viime mainituista tuntuu rahaa heruvan mitä kummallisimpiin toimintoihin. Meidän omia rahojamme ne ovat, etukäteen veroina maksettuja.
Aivan viime tingassa eivät rahoitukset ja toteutukset varmasti onnistu. Värtsiläpäivienkin järjestelyt olisi kai aloitettava mieluummin aikaisin kuin myöhään. Esimerkiksi vaatimattomankin näyttelyn aikaansaaminen vaatii useimmiten aikaa, vaivaa ja varoja. Viimeisten viikkojen aikana pystyy harvemmin sellaisen tempaisemaan.
Näyttelytoiminnan osalta on hyvä paikka tutustua käytännön asioihin vaikkapa Tuupovaaran Ullakko, jossa on luotu hyvin edellytyksiä. Kuntaliitoksen myötä Tuupovaarassa on pysynyt ainakin yksi vakituinen henkilö, joka työkseen huolehtii näistä ja ilmeisesti monista muista asioista. Miksei sellaista ole Värtsilässä?