Sattui helteisen kuuma heinäkuun toinen päivä. Ajaa köröteltiin kohti Ylämaata. Siellä olisi kuulemma Suomen suurin jalokivitapahtuma. Matkalla näkyi järven rannassa lumpeita ja niitähän tietysti piti kuvata. Itse tapahtumaa oli kolmenkymmenen asteen helle hieman verottanut, mutta katseltavaa riitti jalokivistä koruihin ja foossiileista meteoriitteihin, sekä siltä väliltä.
Alkemiahoitoja
Esoteerisen alkemistin nimeä kantava Jan-Mikael Maros on messujen kantaväkeä. Hänet erottaa jykevästä parrasta ja sujuvista puheista. Mies kertoo, että hän järjestää eri puolilla Suomea alkemistisia kursseja, luentoja ja henkilökohtaisia tapaamisia.
Rakkauden jalokiviin huomaa, kun näkee miehen hivelevän hellästi korukiveä. Lieneepä moni kokenut kivien lumon, kun on saanut käteensä sileän kiven. Kivessä on voimaa.
Alabasterilamppuja
Suolakivilamput kuuluvat messujen myyntiartikkeleihin ja niiden aromit kuulemma vaikuttavat myös ihmiseen parantavasti. Joku myy kojussaan käsin tehtyjä nukkeja, joista tuotto menee Unicefille. Arvoillakin yritetään koruja kaupata ja itsekin hupsahdin ostamaan arvan, jolla voitin pussillisen helmiä. Tuskinpa nuo lienevät aitoja, mutta täydestä menevät.
Messuisäntä Esko Hämäläinen pitää helteessä jalokivien huutokauppaa. Hän on jalokivimessujen sydän ja sielu. Kauaa ei viivytä alueella, kojut sentään tarkastetaan ja tietysti jotain tarttuu mukaankin. Kotona odottaa uintireissu ja tuottajatorilta ostettu tiikerikakku kahvin kera.
Minullakin on tuolta sympaattiselta mieheltä ostettu suolalamppu telkkarin vierellä. En tiedä onko se tehnyt minua terveemmäksi, mutta luultavasti ei sairaammaksikaan. Kyllä niitä kiviä on mukava katsella ja silitelläkin. Minä en vain tahdo päästä kivinäyttelystä ohi, on niillä niin kova vetovoima puoleensa
Ollaan tämän Jan-Mikael Maroksen kanssa törmäilty viimeisen 7 vuoden aikana eri puolella Suomea, eri messuilla mitä touhuttu tässä on.
Harmi ettei häntä Värtsiläpäivien myyntitorille ole saatu innostumaan, mielenkiintoinen persoona:)