Värtsissä voi vielä joulun ja uuden vuoden tienoilla lähettää yksityisiä tai yleisiä tervehdyksiä ja toivotuksia tämän jutun kommenttipalstan välityksellä. Kirjoittakaa teksti Vastaa -laatikkoon samaan tapaan kuin juttua kommentoitaessa. Värtsin sähköpostin kautta emme enää tällä erää näitä tekstejä välitä. Toimitus pitää tältä osin luppoa. Luonnollisesti tervehdyksiä ja toivotuksia voi lähettää myös muitten sopivalta tuntuvien juttujen kommenttiosioissa. […]
Jos sääolot vähänkään sallivat, on käynti Luppotuvalla mainio tapa sulatella kinkkua. Kunnaksen Pekka auraili Kukkovaaran tietä joulun alla, joten sitä pitkin pääsee ainakin kävellen, ellei peräti autolla. Kodan sisällä on tulipuita pienittyinä. Tunnelmallisia hetkiä Luppotuvalla kävijöille! Kukkolammen jäälle ei kannata mennä. Ystävämme Alpoaatos sahasi Luppotuvan puutalkoissa kesällä uppopuista pöliköitä ja oli koko syksyn salaperäinen. Nyt
Eilen oli vuoden pimein päivä, joten valoa kohti ollaan menossa. Sitä mieltä on myös pihamaan pikkuinen orvokki, joka kukkii täyttä päätä joulun alla. Joulunpyhinä tuskin on aihetta laulella, että ”on hanget korkeat nietokset”. Ennusteiden mukaan lunta saattaa tulla aaton vastaisena yönä ja aattopäivänä, mutta saattaa olla tulemattakin. Valkoista joulua povataan varmuudella vain Joensuu-Kuopio-Kokkola -linjan pohjoispuolelle.
Värtsi toivottaa luonnon eläimille rauhallista joulua ilves- ja metsäkauriskuvien myötä. Ilveskuva on savonlinnalaisen Raimo Kuosmasen, joka antoi luvan julkaisemiseen. Elelkäähän joulun aika sovussa keskenänne, niinhän ihmisetkin tekevät, toivon mukaan. Toimituksen ikkunan alle on emäntä laittanut kystä kyllä: kauran jyviä lyhteissä ja pömpelissä, auringonkukkaa, pähkinöitä, läskiä, talipötköjä ja -palloja sekä siemensekoistusta, jossa on vehnää, durraa, auringonkukkaa,
Orpopoikien joulu 3/3, kirjoittanut Juho A. Leskinen (1909-2000) Kauan emme kuitenkaan saaneet olla omissa mietteissämme, sillä tupaan astui muuan isäntä, joka sanoi tulleensa katsomaan, kuinka täällä poikaset elävät. Isäntä ei käynyt istumaan, vaan käveli edestakaisin tuvan lattialla ja sanoi: ”Sellaista se on, että köyhyys näkyy joka paikasta. Ja kyllä se on niin, jotta tämän talon
”Kuin filminä silmissä kaikki kulkee”, runoilee Maila Tsupukka, Ruotsissa asuva värtsiläisten tuntojen tulkki. Nyt tämä on myös korvin kuultavissa. Kenraalinkylästä lähtöisin oleva Ensio Immonen sävelsi Mailan ja hänen sisariensa Kaijan sekä Suoman runoja ja tuotti niistä levyn ”Värtsilä muistoissamme”. Laulajina ovat Mai-Lis Könönen ja Eki Jantunen. ”Pitkäaikainen yhteistyö Könösen pariskunnan kanssa mahdollisti tämän levyn”, kertoi
Orpopoikien joulu 2/3, kirjoittanut Juho A. Leskinen (1909-2000) Saunasta tultuamme Väinö sytytti kuusen kynttilät ja pöydällä olevat kynttilät palamaan ja minä rupesin kantamaan ruokaa pöytään. Vaikka eihän niissä paljon kantamista ollut. Saviruukkuun tehdyn uunipaistin vein pöytään astioineen, samoin tein rasvapuurolle. Mutta ottaessani lanttuhaudikkaita uunista huomasin, että olin kokonaan unhottanut panna perunoitakin uuniin, niin kuin olin
osa 1/3 Värtsi julkaisee hieman lyhenneltynä Juho A. Leskisen (1909-2000) kirjoittaman kertomuksen orpopoikien joulusta Pälkjärvellä 1920-luvun puolivälissä. Tarina sisältyy kirjaan ”Joulu joutui – Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia, toim. Juha Nirkko ja Urpo Vento, SKS 1994”, ja perustuu Leskisen omiin lapsuuskokemuksiin. Hänet tunnettiin eläessään ahkerana kansanperinteen tallentajana. Leskisen äiti oli sairastunut mustaruusuun ja kuoli joulukuun 20.
Venäläisturisteja odotetaan taas ennätysmäärin Suomeen vuodenvaihteen tienoilla. Matkailun edistämiskeskuksen mukaan määrä on jopa 350 000. Raja-asemien uskotaan ruuhkautuvan. Eräille ylityspaikoille on rakennettu ylimääräisiä tarkastuspisteitä tilapäisiin kontteihin. Asiasta kertoi Hesari. Suomeen tullaan naapurimaasta entistä laajemmalta alueelta. Valtaosa on ostosmatkoja. Lomailemaan venäläiset menevät eniten Turkkiin. Ainutlaatuiset elämykset ovat itäturistien mieleen.
Värtsilän kauriskanta on kasvamaan päin. Riistamiesten tänään lauantaina tekemissä laskennoissa havaittiin 14 yksilöä. Kauriitten ohella bongattiin hirviä. Niitä löytyi 21 kappaletta. Pekka Kunnaksen mukaan määrä on sellainen, mihin on pyrittykin eli kaksi tuhannella hehtaarilla.
Kaupallinen joulu avattiin Värtsilässä tänä vuonna ennen näkemättömin menoin, olihan äskettäin historiallinen tapahtuma valtakunnan rajalla. Sen sanoma kiiri tavallista laajemmalle. Joulupukki on käynyt täällä myyntiä edistämässä ennenkin. Thelma Varosen albumista löytyi valokuva Tikan kaupasta vuodelta 1999.
Berninpaimenkoira Ellinoora Värtsilän Ullukasta osallistui Suomen suurimpaan koiratapahtumaan 3-4.12. Helsingin Messukeskuksessa. Ellinoora on kasvanut luomukoirana Kaustajärven salolla, mutta – tai ehkä siksi – hänestä leivottiin berninnarttujen paras, siis voittaja. Viimeisessä näyttelykehässä olivat kilpasilla Ellinoora ja venäläinen berninuros, joka oli voittanut oman sarjansa. Tässä koitoksessa itävaltalainen tuomari nimesi voittajaksi venäläisen uroksen. Kuvan perusteella voivat lukijat kertoa
Tohmajärvi oli temppelinharjalla Keski-Karjalan kuntaliitosten suhteen. Nyt on valtuustossa tehty yksimielinen päätös, ettei sinne päin lähdetä neuvottelemaan. Politiikassa tietenkin kaikki on mahdollista, mutta luultavasti valtuuston päätös sinetöi Keski-Karjalan yhteisen kuntahankkeen kariutumisen. Harvempi jää täällä päin kaipailemaan viime vuosien riitelevää Keski-Karjalaa, jonka taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneet neljä kuntaa eivät ole pystyneet kunnolliseen yhteistyöhön silloin, kun sen aika
Tohmajärven kunnanvaltuusto antoi yksimielisesti rukkaset Keski-Karjalan kuntaliitoksille. Neuvottelut Joensuun kanssa kiinnostavat sen verran, että niitä koskeva aloite jäi pöydälle äänin 15-12. Keski-Karjalan neuvotteluja esitti Kesälahden kunta. Aloite neuvotteluista Joensuun suuntaan tuli valtuutettu Aarne Laasoselta, kd. Pöydällepanoa esittivät demarit. Valtuuston kokouksesta uutisoineen verkko-Karjalaisen mukaan puheenvuoroissa oli ”lievää tukea” Joensuun suunnalle.
Nimimerkki T. H. kirjoitti Värtsilän kirkkokuoron 30-vuotislaulajaisista seuraavanlaisen artikkelin Karjalaiseen. Kirkontäyteinen kuulijakunta oli kokoontunut sunnuntaina ”kauniiseen ja harrastunnelmalliseen kirkkoon”. ”Ohjelman aloitti J. S. Bachin preludi ja fuuga g-molli, jonka soitti uruilla op. Toivo Hartikainen. Pääohjelman muodostivat kuoron esitykset. Tunnuslaulun jälkeen kuultiin puhtaasti ja herkästi lauletut Praetoriuksen Ei kalliolla, tielläkään ja J. S. Bachin Jeesus aarteheni.
Värtsilän seurakunnan pyhäkoulunopettajat olivat vuodelta 1960 peräisin olevan lehtileikkeen mukaan ”ilahduttavan runsaslukuisina koolla torstaina alkaneilla ja sunnuntaina päättyneillä pyhäkoulunopettajain kursseilla”. Lehti kertoi, että kurssin johtajana toimi Suomen Pyhäkouluopiston johtaja kirkkoherra Aimo Haavisto, joka piti luentoja opetusopista, lapsisielutieteestä, seurakuntaopista ja raamatun tietoudesta. Lisäksi kurssiohjelmaan kuului harjoitustunteja ja keskustelua. ”Kurssit päättyivät sunnuntaina vietettyyn pyhäkoulupäivään. Aamulla
Värtsilän ensimmäinen yhteinen pikkujoulu kylätalolla toi paikalle yli 50 henkeä. Illasta muodostui ennen kaikkea lasten juhla joulupukkeineen ja lahjoineen. ”Onnistui yli odotusten”, hehkutti pitäjäyhdistyksen sihteeri Eira Varonen tyytyväisenä. Puheenjohtaja Raimo Tiittanen toivoi, että jatkossakin kylätalolle tultaisiin koko perheen voimalla. Sellaiseksi paikka on tarkoitettu. Annetaanpa jälleen muutamien kuvien kertoa tunnelmista.
Elämä rajan takana Vanhassa Värtsilässä soljuu verkalleen kuin vierellä virtaileva Jänisjoki. Talvi tulee sinne samaan tapaan kuin tänne muutaman kilometrin päähän Suomen puolelle. Moskovan mainingit eivät rajan pintaan ylety, ei kuulu edes läheisen rajanylityspaikan kohina. Arki sykkii kuitenkin ilmeikkäänä, vaikka päivän valoisat tunnit ovat vähissä. Asukkaat rientävät töillään ja asioillaan, mutta kovin kiirettä ei
Värtsilässä oli aikoinaan maineikas kirkkokuoro, joka 1960 juhli 30-vuotista taivaltaan. Juhlan aattona kokoonnuttiin iltatilaisuuteen, jossa jaettiin ansiomerkkejä. Kultaisen 25-vuotismerkin saivat Tahvo Niiranen ja Toivo Kolehmainen, 20-vuotismerkin Lempi Niiranen, Risto Solansaari ja Teuvo Tikka sekä 10-vuotismerkit Sylvi Muttonen, Saimi Pelkonen, Aune Jakobson, Yrjö Jormanainen, Pentti Jormanainen, Aili Reijonen, Aune Tikka, Irja Lukkarinen ja Reino Jakobson. Vuonna
Kova tuuli kaatoi henkilöauton vetämän hevoskärryn myöhään perjantai-iltana Sikkerin tiellä Värtsilässä. Kaksi hevosta oli kyydissä. Tapauksesta ei koitunut enempää hevos- kuin henkilövahinkoja. Palomiehet kävivät paikalla auttamassa.
