Tohmajärven kunta sai 800 000 euroa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Valtioneuvosto myönsi sellaista talousvaikeuksissa oleville kunnille. Kitee sai 1,1 miljoonaa. Vähintään miljoonan saivat Kiteen ohella Karkkila, Kauhajoki, Nivala ja Paimio. Kesälahden potti oli 400 000 euroa ja Rääkkylän saman verran. Harkinnanvaraista haki 64 kuntaa, sai 31.
Niiralaan valmistuneesta asemakaavaluonnoksesta puuttuu uusi valtatien linjaus. ”Asemakaavan suunnittelussa on lähdetty siitä, että tässä vaiheessa ei tarkastella osayleiskaavassa osoitettua uutta valtatien linjausta, koska sen toteutuminen ei ole lähitulevaisuutta”, mainitaan kaavaselvityksessä. Uuden valtatien on ollut määrä kulkea ”taajaman” eteläpuolitse, mikä on aiheuttanut keskustelua. Niiralan kaavaluonnos on nähtävissä kunnan teknisessä toimistossa 7.12. 2011 – 13.1.2012. Siihen voi
Värtsi on saanut ulkomaankirjeenvaihtajan. Värtsilästä 1960-luvun lopulla opintielle lähtenyt henkilö on luvannut ilahduttaa verkkolehden lukijoita silloin tällöin jutuilla ja kuvilla. Hän käyttää nimimerkkiä VTOH. Ensimmäinen tarina tuli keskeltä Kiinaa Zhuzhoun kaupungista, jossa vietettiin pienimuotoista maamme itsenäisyysjuhlaa. VTOH on tehnyt 1970-luvun puolivälistä hommia ulkomailla, ollut mukana projekteissa Arabian niemimaalla, Egyptissä, Vietnamissa, Kiinassa, Mongoliassa… Viimeiset parikymmentä vuotta
Majavat asustelevat samassa pesässä useita vuosia, mutta alueen ravinnon loputtua on edessä muutto uuteen paikkaan ja uuden majan rakentaminen. Kun ilmat viilenevät, on aika aloittaa. Kekopesä suojaa kylmältä talvella ja petoeläimiltä. Se rakennetaan suunnilleen samoin menetelmin kuin patokin. Pesän tekeminen aloitetaan sisäänmenokäytävien kaivamisella rantapenkkaan. Niin taka- kuin etukäpälät ovat tällöin käytössä. Etuosaan laitetaan pitkiä puita,
Itsenäisyyspäivä oli Värtsilässä tällä kertaa tavallista vilkkaampi. Seppeltenlaskun lisäksi kylätalolla oli perinneradiotapahtuma, joka sai väkeä mukavasti liikkeelle. Värtsi seurasi näitä tapahtumia kameran takaa. Kuvat EJ.
Värtsilän itsenäisyyspäivä alkaa kello 9 kirkolla, jossa lasketaan seppeleet. Tämän jälkeen on kahvitilaisuus kylätalolla. Pohjois-Karjalan Radiokerhon järjestämä perinneradiotapahtuma on kylätalolla kello 10-14. Partiolaiset tarjoilevat nokipannukahvia ja makkaroita kylätalon pihalla kello 10 alkaen. Ulkotulien toivotaan juhlistavan itsenäisyyspäivän iltaa. Soihtuja ja ulkotulia voi sytyttää esimerkiksi pihoihin ja pihateiden liittymiin.
Sakari H mainitsi Papin pätkä -kirjoituksessaan Lauri Uskin, joka oli Värtsilässä kirkkoherrana 1947-56. Hänen siirtyessään Nuijamaalle pidettiin täällä läksiäiset, jotka seikkaperäisesti selostettiin eräässä sanomalehdessä. ”Kun juhlan kunniavieraat, kirkkoherra L. E. Uski ja rouva Kerttu Uski sekä kirkon ääriään myöten täyttävä seurakunta olivat asettuneet paikalleen, aloitettiin juhla yhteisesti veisatulla virrellä. Tämän jälkeen agr. Erkki Kosonen toivotti
Värtsilään on saatu lahjoituksena kaksi säkillistä Wärtsilän mustaa. Entinen värtsiläinen Jore Helsingistä oli löytänyt Pohjois-Karjalan reissullaan näitä nostalgisia perunoita Liperistä. Toinen säkillinen tuli yllekirjoittaneelle ja toinen meni vielä paremmalle viljelijälle Erkki Lintuselle. Siispä ensi keväänä on aloitettava perunamaan kuokkiminen talven opiskelun jälkeen. Varmuuden vuoksi annan säkistä siemeniä jollekin kolmannelle, jolla on kokemusta alasta. Wärtsilän mustasta
Tasavallan presidentti on myöntänyt Suomen Leijonan ansioristin Niiralan tullipäällikölle, tulliylitarkastaja Erkki Multamäelle sekä Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalin kirjastovirkailija Arja Pekkariselle Värtsilään. Onneksi olkoon. Itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä myönnettiin kaikkiaan 4148.
Kostamon kauppa Siirtyessämme jälleen kauniista kesästä syksyyn, on liikkeemme taas valmistautunut runsaasti lämpimillä tavaroilla. Aluksi on meillä ilo mainita ahkerille neulepuikon käyttäjille, että tunnetut Kesla-langat ovat saaneet entistä muodikkaammat värit ja lankojen kestokykyä on entisestään vahvistettu. Näistä langoista saa varmasti kauniita ja kestäviä neuletuotteita. nyt koulujen alkaessa on taas tullut ajankohtaiseksi hankkia tytöille sekä pojille
Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan ylitti marraskuussa noin 106 000 henkilöä, missä on kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan noin 23 prosenttia. Kasvua on ollut sekä venäläisten että suomalaisten määrässä. Viisumivelvollisia oli 45 prosenttia. Kuukauden vilkkain päivä oli 4.11., jolloin rajan ylitti 5817 matkustajaa. Vuoden alusta lukien on kirjattu 1 166 600 rajanylitystä, missä on kasvua edellisvuoteen 25 prosenttia. Tänä
Värtsilän Kisa Värtsilän Kisa oli suunnistuksessa vahvin seura Pohjois-Karjalassa 1960. Karjalainen kirjoitti, että se kuului maan kärkipään suunnistusseuroihin. Kisa oli menestynyt hyvin eri puolilla maata cup-kilpailuissa, joissa kisattiin kultakellosta. Se oli haastatteluhetkellä yhteispisteissä kolmas vain kaksi pistettä kärjestä jäljessä. Kauden saavutusten perusteella odotettiin pääsyä valioluokkaan. Näin kertoivat lehdelle puheenjohtaja, vänrikki Aarne Hämäläinen ja sihteeri, maanviljelijä
Värtsilän Vesikunta toivoo yhteistyötä alueen asukkaiden kanssa. Jos joku sattuu luonnossa tai muualla liikkuessaan tapaamaan ennen näkemättömän ”lähteen”, siitä olisi hyvä ilmoittaa Vesikunnalle. Näin saataisiin kenties nopeasti tieto vesivuodoista ja voitaisiin korjata ne nopeammin. Vesikunnan sihteeri vaihtui Erkki Kinnusen siirtyessä eläkkeelle. Uudeksi valittiin Artturi Väyrynen. Hallituksen jäseninä jatkavat Juha Karvinen, Kalle Lintunen, Veikko Hassinen, Paavo
Huolintayhtiö Nurmisessa käynnistetään yt-neuvottelut, jotka koskevat myös Niiralassa 30 henkilöä. Tämä tietänee enimmillään 90 päivää kestäviä lomautuksia. Asiasta kertoi Yle Pohjois-Karjala. Yt-neuvotteluja perustellaan markkinoiden epävarmuudella ja alentuneilla rahtimäärillä, joitten takia toiminta supistuu. Koko maassa on kyse 170 henkilöstä. Niiralassa yhtiölle valmistui uusi toimistorakennus lokakuussa.
Ohut lumipeite toi hieman valoa kaamoksen hämärään. Väliaikaista se saattaa olla, sillä tuleviksi päiviksi lupailee taas plussa-asteita. Heti lumien tultua piti rientää luontoon tarkkailemaan eläinten jälkiä. Vaikka syksy on näyttänyt hiljaiselta Sääperin laaksossa, osoittautui elämä melko virkeäksi jälkien perusteella. Metsäkauriit kuljeskelevat pelloilla hämärän hetkinä. Päivisin ne yleensä vetäytyvät järven rantapusikoihin lepäilemään. Pienellä kierroksella rantamaisemissa löytyi
Tohmajärven kunnanhallitus esittää valtuustolle, ettei kuntaliitoksista neuvoteltaisi minnekään suuntaan. Kunnanjohtaja Olli Riikosen esitys neuvotteluista Keski-Karjalan suuntaan meni nurin äänin 7-0 ja Joensuun suuntaan äänin 4-3. Vastaesitykset tulivat keskustalta, jolla on valtuustossa yksinkertainen enemmistö. Kunnanhallituksen päätöksistä kertoi verkko-Karjalainen. Kuntaliitosasiat tulevat valtuustossa esille joulukuun 12. päivänä. Budjetin tasapainottamiseksi pitäisi kunnanhallituksen mukaan ottaa esille lomautukset tai irtisanomiset.
Ilveksiä ammutaan tänäkin talvena. Pohjois-Karjalaan on myönnetty 30 lupaa. Metsästysaika on joulukuun alusta helmikuun loppuun. Pyynti tulisi kohdentaa vahinkokohteen tai asutuksen läheisyydessä liikkuvaan yksinäiseen ilvekseen. Värtsilässä on melkoiset ilvesperinteet. Täkäläiset metsästäjät hiihtivät niitä elävinä kiinni 1960-luvun alkuvuosina. Lehdet uutisoivat tuolloin ahkerasti ilvestapahtumia. ”Kolme kovaa suksimiestä hiihti eilen Värtsilässä ilveksen kiinni ja vangitsi sen elävänä. Usean
Kun ilta tummui Kukkolammen rannalla, sytytti kirkkoväki kynttilän. Se valaisi talveen valmistautuvaa Luppotuvan tienoota yhdessä nuotion ja lyhtyjen kanssa. Oli adventtikirkon aika. Luonnon keskellä oli hiljaista. Ympäristö oli omiaan laittamaan ajatuksia tärkeysjärjestykseen, erottamaan olennaisen epäolennaisesta. ”Lahjojakin tärkeämpää on antaa aikaa”, muistutti kirkkoherra Mikko Lappalainen lähestyvästä joulusta. Tapahtuma oli hieman erilainen, ensimmäinen laatuaan Luppotuvalla. Seurakuntasihteeri ja
Yksi ja toinen muisteli joulutapahtumassa rajalla perjantaina, että ovat ajat muuttuneet siitä, kun muutama vuosikymmen sitten rajaliikenne otti ensi askeleitaan. Eikä aika tässä tapauksessa ole aina kullannut muistoja. Itsekin olin kameran kanssa juttua tekemässä samaisessa paikassa, kun ensimmäinen virallinen valtuuskunta pääsi Niiralasta rajan yli. Taisi olla ministeri Matti Puhakan delegaatio ja vuosi 1989 tai jotain
Itähuolinnan Soile Lehtinen sanoi kerran Öljymäen ABC:n Aleksander Artemjeville, että hänellä olisi ehdotus. Aleksander tokaisi, että hyvä, onko se paperilla. No ei ollut, mutta äkkiäkös sen kirjoitti. Näin lähti alkuun joulunavaustapahtuma rajalla Niiralassa. Yhteistyökumppaneita alkoi löytyä molemmin puolin rajaa. Kohtapuoliin saivat joulupukki, pakkasukko ja pakkastyttö kertoilla mielipiteitään medialle, jota historiallinen tapahtuma suuresti kiinnosti. Tuloksena oli
