Kostamon kauppa
Siirtyessämme jälleen kauniista kesästä syksyyn, on liikkeemme taas valmistautunut runsaasti lämpimillä tavaroilla. Aluksi on meillä ilo mainita ahkerille neulepuikon käyttäjille, että tunnetut Kesla-langat ovat saaneet entistä muodikkaammat värit ja lankojen kestokykyä on entisestään vahvistettu. Näistä langoista saa varmasti kauniita ja kestäviä neuletuotteita. nyt koulujen alkaessa on taas tullut ajankohtaiseksi hankkia tytöille sekä pojille kouluun Keslon-housut ja puserot sillä nämä ovat osoittautuneet todella erittäin kestäviksi. Lisäksi Keslon on erittäin siisti ja sopiva kouluasu. Villatakkien ja puseroiden värit ovat entistä kauniimmat ja muodikkaammat ja laadullisesti tänä syksynä aivan korkeinta luokkaa. Sukkavalikoimissamme on myös runsaasti tummia värisävyjä, jotka näyttävät olevan tämän syksyn muotia.
Tässä vain muutama esimerkki niistä uutuuksista ja merkkitavaroista, joita tulemme tämän syksyn kuluessa liikkeessämme esittelemään, kertoi lehdellemme kauppias Pentti Kostamo Niiralasta. (Karjalan Maa syksyllä 1960)
Ettei mainostaminen Värtsissä olisi yksipuolista, julkaisemme myös kuvan Värtsilän Yhteishyvän kangasosastolta.
Siinä jo uutuuksia pukkaa eli lopun alku häämöttää. Kostamon kauppa on nimenä kovasti tuttu.
Itse löysin viime kesänä Taivalkoskelta museokaupan, josta löytyi ostettavaksi kunnon raappahousut. Sarkapukujakin olisi ollut, mutta jäi vielä harkintaan.
Kostamo tais lähteä Joensuuhun kauppiaaksi ja eihän sitä tiedä kuntaliitosten aikaan vaikka Joensuu tulisi nykyisten Niiralan kauppiaiden tykö.
Yöpykö Sakari Taivalkoskella matkalaisten pirtissä.
En yöpynyt pirtissä.
Siellä tosin olisi saattanut nähdä unia Kallesta tai hänen kertomistaan persoonista.
Käymisen arvoinen paikka kaikkinensa ainakin Päätalon tekstejä seuranneelle.
Isovanhempani Pentti ja Oili olivat aikanaan Niiralassa ja siitä päätyivät Joensuuhun. Joensuussa oli kaiken kaikkiaan 4 vai 5 kauppaa ja yksi sanomalehtikin taidettiin perustaa vuosien saatossa. Kauppaperinne on jatkunut suvussa ja allekirjoittanut myös vahvasti Keskon toiminnassa mukana tällä hetkellä. Terkkuja Joensuusta!
Janille tiedoksi, että kävelin pari kilsaa kaksi penniä taskussa ja ostin P.Kostamon kaupasta 2 kpl nallekarkkeja. Eli penni per nalle. Se oli yhtä juhlaa. Tämä tapahtui -60 luvun alussa Niiralassa. Kiva että jälkikasvu on löytänyt Värtsin.
Hei Jani
Sinulle kysymys kuvan kera. Kuva on jutussa ylempänä.
Oliko lehti jonka isovanhemmat perustivat, ohessa oleva LIIKESANOMAT? Jossa isäni Einarin juttu. Isäni oli paljon tekemisissä Pentin kanssa vielä heidän Joensuussa oloaikanaan.
Eija os. Kuosmanen
Vai kävi Tapani törsäämässä Kostamossa 🙂
Minäkin kävin.En tosin omalla rahalla kun sitä ei koskaan ollut.
Naapurin rouva Hukan Vuokko laittoi asialle.Antoi rahan ja pyysi että kävisin Kostamolta hakemassa paketin
Valion vaniljajäätelöä.Se oli sellaisessa sinisessä kartion mallisessa paketissa.
Sytkytin pyörällä kaupalle.Kiire oli ettei jäätelö sula vaikka se oli vielä menomatkallani kaupan pakastekaapissa.
Ryntäsin ovelle.Näin lasi-ikkunan läpi Piiroisen hymyilevät kasvot.Seuraava muistikuvani on kun kantoivat minua
kellarinrappuja ylös.
Ulko-ovi tuuppasi jääteökiireen hakijan kellarinrappujen kuoppaan.No ei siinä ollu pudotusta kuin vajaa pari metriä
ja se betoni oli siihen aikaan pehmeämpää kuin nykyisin.
Tokeninhan minä siitä ja eikun kaupantekoon.
Sain jäätelön sulamattomana vartiolle.Vuokko tarjos mullekin hakupalkkaa.Ei maistunu.Oksetti ja piti lähteä hakemaan vaihtorahat kaupasta kun ne oli unohtunu ottaa siinä hötäkässä.
Jos Kerosen Veli sanoi, että se toinen paikka on Helsingissä, niin Einari kysyi, että olikos niitä muita?
Kostamon kauppa Niiralassa. Monark mopedin mainos lisätty artikkeliin.
Tämä kirjoitus näyttää olevan yhä minun nimissäni, vaikka sitä on jo pariin otteeseen mestaroitu uuteen uskoon. Eikä tämä ole ensimmäinen juttu, jonka osalta Värtsissä näin tapahtuu. Toivoisin, että kaikessa vajavaisuudessaan nämä vanhat jutut jätettäisiin käsittelemättä uudelleen. Värtsin toimitus voisi mielestäni keskittyä uusien omien juttujensa tekemiseen.
Eikö vanhoja menneitä juttuja, tarinoita ja kirjoituksia saa katsoa, lukea ja muistella??
Värtsilällä on oma historiansa.
Uusia lukijoitakin tulee ja he haluavat osallistua muisteluihin omilla muisteluillaan, mikä on mielestäni HYVÄ että näin tehdään.
Kostamon kauppa Niiralassa on hyvinkin tuttu. Eihän siihen aikaan sillä kylällä ollutkaan kuin kaksi kauppaa tämä Kostamon kauppa ja Osuusliike Sisä-Karjala. Nyt ei ole yhtään kauppaa.
Kesällä oli kesä kioski.
Pitää muistaa että se toinen kauppa oli K-kauppa, siinä vaihtui kauppias aika usein.
Ei kellään ole valokuvia??
Siitä voisi tehdä oman jutun tähän Värtsiin,.. ketään loukkaamatta.
Sanomattakin lienee selvää, että vanhoja juttuja saa katsoa, lukea, muistella ja kommentoida. Se on jopa suotavaa. Tässä tapauksessa on kyse itse jutun sisällön muuttamisesta, mikä on vastoin hyviä (lehtimies)tapoja. Lisätyt tekstit ja kuvat olisi voinut sijoittaa kommentteihin, jossa ne ajaisivat saman asian. Myös uuden jutun olisi voinut noista aineksista omissa nimissään tehdä. Kyse on vain hyvistä periaatteista, eikä minulla ole tässä yhteydessä mitään syytä loukkaantua.
On ilahduttavaa, että juttu on kiinnostanut lukijoita Värtsilän historiasta kertovana. Itse ironisoin sitä tehdessäni Karjalan Maan toimitustapaa, jossa ilmoituksen yhteyteen liitettiin usein ”palkinnoksi” vielä mehevämpää tekstimainontaa, mikä oli täysin hyvän lehtimiestavan (nykyisten journalistin ohjeitten) vastaista. Omaa kuoppaansa Karjalan Maa tosin sillä tavoin kaivoi.
Erkki Jormanainen
Vaadi kirjoitustesi, juttujesi, tarinoitesi yms. poistoa Värtsin sivuilta.
Hyvä olisi tutustua Värtsilän historiaankin.
Minun äiti oli synnynnäinen Värtsiläläinen Uudestakylästä Niiralasta. Samoin meikä.
Värtsilän historia kiinnostaa minua paljon, jäihän meidän kirkonkylä kirkkoineen ja hautausmaineen ja muine rakennuksineen silloisen Neuvostoliiton puolelle pakon sanelemana jatkosodan jälkeen. Sortavala oli meidän lähin kaupunki.
S anita, kuka lienetkin,
jätän hienon ideasi juttujeni poistamisesta Värtsistä toimituksen harkintaan. Heillä on oikeus poistamiseen, mutta toivon, että ilmoittavat perustelut, mieluummin julkisesti.
Samalla saattaisi tosin mennä taivahan tuuliin aika paljon Värtsilän historiaa käsitteleviä juttujani, mutta väliäkös tuolla.
Eleke hyvät immeiset ruvetko tekemään aukkohakkuita
Värtsissä. Tietenkin jokaisella kirjoittajalla on oikeus omaan
juttuunsa ja siihen jos jostain painavasta syystä haluaa sen myöhemmin
poistettavaksi.
Mutta jos alkuperäisen jutun kirjoittajalta kysyttäisiin, saako siihen tehdä
lisäyksiä tai muutoksia, niin silloinhan kaikki on kohillaan.
Kyllä meistä ex-kirjoittajista tuntuu mukavalta, kun huomaamme,että
juttumme kiinnostaa edelleen lukijoita.
Esimerkkinä kerron, että jouduin poistammaan pari omaa juttuani
v 2012, just syntymäpäivänäni. No, syitä on turha selitellä julkisesti.
Niinpä! Menneisyyttä ei voi unohtaa, eikä syntymäjuuriaan.
Minun mielestä kirjoituksesi ym saavat olla. Ajattelin vain omaa mielipidettäsi.
Ei sovi unohtaa että Värtsillä on heti synttärit.
Ps. Tuo äskeinen kommentti oli tarkoitettu Erkille. Hyvää jatkoa! 👍👍
”kirjoituksesi ym saavat olla”
Kiitos jalosta mielipiteestäsi s anita.
Laitetaanpa pakkasen piristeeksi mussiikkia:
https://www.youtube.com/watch?v=sCbzWiJLVhk
Ja kyllä Liikesanomat oli Oilin ja Pentin perustama.
Ok Jani, näin arvelinkin, isovanhempiesi lehti.
Monipuolinen yrittäjäpariskunta, kaupat Niiralassa ja myöhemmin Joensuussa ja vielä lehtikin.
Jani on lähettänyt tervehdyksen sähköpostitse
Näin se vaan maailma on pieni. Oili ja Pentti Kostamo ovat jo molemmat jo kuolleet, mutta muistot elää onneksi!
Terkkuja kaupan tytöille. Pentti ja Oili muistelivat kyllä usein työntekijöitä ja varsinkin kertasivat hauskoja tapahtumia vuosienkin jälkeen myös meidän nuorison kanssa. Ainahan sitä sattui ja tapahtui vaikka minkälaista.
On mummolasta monet opit saatu itselleen myös työelämään. Oppeja sovellan nyt omassa työssäni.
Terveisin Jani
PS. Jos joku tarvitsee yhteystietojani, niin ne on lähetetty Värtsin sälköpostiin.
Pyytäkää sieltä.