Raatajasukua

Raatajasukujen edustajia Värtsilän rautatehtaalta, joukossa ehkä Grönbergeja.

Selailen aina silloin tällöin digitaalista sanomalehtiarkistoa. Joskus jutuissa vilahtelee tuttuja ihmisten tai paikan nimiä. Tämän Mikko Grönbergistä ja hänen hautajaisistaan kertovan jutun löysin 20. helmikuuta 1909 ilmestyneestä Karjalan Sanomista. Tuonaikaiset lehdet on kirjoitettu enimmäkseen fraktuuralla.  Kieliasu eroaa melkoisesti nykyisestä. Tässäkin jutussa lauseet ovat pitkiä ja kaikki veet olivat tuplaveetä. Jäljentäessäni juttua olen säilyttänyt alkuperäisen kirjoitus- ja kieliasun.

Lauwantaina tk. 13 pnä kätkettiin Wärtsilässä suuren sukulais- ja ystäwäjoukon saattamana wiimeiseen lepoonsa yhden Wärtsilän tehtaan wanhimman wirkailijan, Mikko Grönbergin, maalliset jäännökset. Ruumis kuljetettiin wainajan asunnosta tehtaan kirkkoon, jossa hautaustoimituksen piti pastori J. Karsten ja mieskwartetti lauloi urkujen säestämänä ”Mä että täältä erkanen” ja ”Tule Jesus turvani j. n. e, jonka jälkeen wainajan wiisi poikaa ja yksi wäwy kantoiwat arkun ruumisrekeen hautausmaalle saatettawaksi.

Hautausmaalla saman kwartetin laulettua hautauswirren ja hymnin sekä haudan umpeen luotua alkoi sen kummulle seppelten laskeminen. Paitsi lähimpien sukulaisten kukkasia ja seppeleitä laski Wärtsilän osakeyhtiön puolesta komean seppeleen toimeenpanewa johtaja ewersti Fredr. Sohlberg, samalla puhuen erittäin kaunein walituin sanoin wainajan muistolle, joka noin 40 vuotta oli suurella uskollisuudella Wärtsilän tehdasliikettä palvellut, ja huolimatta isäntien ja toiminimien waihdoksista omistanut työnsä ja toimensa yksinomaan Wärtsilälle. Wielä laski kassanhoitaja Koskelo seppeleen Wärtsilän tehtaan wirkamiesten, urkuri Holmström herrojen Kuuno ja Ossi Kivisten ja hra J. Juvonen itsensä sekä perheensä puolesta.

Urakoitsija Mikko Grönberg oli syntynyt Pälkjärvellä  24.8.1835. W. 1856 meni hän Suomen kaartinpataljoonaan, ollen siellä palveluksessa wuoteen 1862. Kaartista tuli G. siltavoudiksi Tohmajärvelle. Jo wuodesta 1874 alkaen, luowuttuansa siltawoudin toimesta, liittyi hän Wärtsilän, silloin N. L. Arppen palvelukseen, polttaen ensin hiiliä ja nostattaen malmia. W. 1880 muutti hän asumaan Wärtsilään, pysyen edelleen toiminimen palweluksessa, waikkakin pääelinkeinonaan harjoitti maanwiljelystä, kunnes w. 1889 luopui maanwiljelyksestä ja muutti tehtaalle asuntoa, antautuen koko tarmollansa tehtaalta hänelle uskottuihin laaja-alaisiin toimiin. W. 1906, Mikon päivänä, sai G. isännistön toimesta tunnustukseksi pitkäaikaisesta ja nuhteettomasta palweluksesta, Suomen Talousseuran muistorahan ja diploomin sekä sen mukana toiminimeltä siewoisen rahalahjan. Pari wiimeistä wuottaan G. eleli omaistensa kanssa ilman warsinaista tointa, wiettäen rauhassa wanhuutensa päiviä ja nauttien isäntiensä hänelle suomaa wanhuuden eläkettä.

Wainaja oli kaikissa toimissaan uuras, itseään säästämätön, pitäen aina isäntien etua ensisijassa silmällä. Puheissaan ja käytöksessään hän oli suora, koruton, ei siltä unhottaen lausunnoitaan höystää sattuwilla sukkeluuksilla. Paitsi paljon woimia kysyvää wakituista tointaan, riitti häneltä, ainakin miehuutensa päiwinä, aikaa yhteiskunnallisiinkin pyrinnöihin. Niinpä oli Grönberg Wärtsilän W.P.K:n perustajia sekä sittemmin säännöllinen maksawa jäsen ja kuin itseoikeutettu tilintarkastaja, saaden aikanaan palokunnan 10 wuotisen muistomerkin.

Warsinkin aikana tämänlaisena kuin nykyään, jolloin niin kovin wähän on yhtenäisyyttä työnantajain ja työntekijäin, isäntien ja palwelijain wälillä, mielellänsä muistelee miestä, joka on yhden ja saman talon palveluksessa kuluttanut miehuutensa woimawuodet ja wiettänyt wanhuutensa päivät aina yhtä tyytyväisenä asemaansa, pitäen myös omana ilonaan isäntiensäkin menestymisen. – Levätköön rauhassa kunnon palvelija, pitkän päiwätyönsä päätyttyä!

Mainittakoon lopuksi, että Mikko Grönbergin poika, Leonard Grönberg, teki myös pitkän päivätyön Wärtsilän tehtaan palveluksessa. Teit isäin astumaan kävi myös Leonardin poika Kauko Grönberg. Kolmessa sukupolvessa Gönbergeille kertyi n. 140 työvuotta Wärtsilän palveluksessa. Kirjassaan Wilhelm Wahlforssista Benedict Zilliacus puhuu raatajasuvuista. Grönbergit olivat todellinen raatajasuku.

 

 

3 comments for “Raatajasukua

  1. Lissukin on ”raatanut” kun on ottanut selvää
    tämän fraktuuralla painetun artikkelin tekstistä.

    Alakoulun lukukirjassa oli muutama sivullinen
    fraktuurallakin kirjoitettua tekstiä, ainakin
    se kuuluisa ”Kaurapuurojättiläinen” , näin
    muistelen.

  2. Mukava lukea tätä tuplawee- tekstiä. Lukeminen käy hitaammin,
    joten olisikohan siitä syystä luovuttu tuon Ween käytöstä?

  3. Olipa mukavaa, kun EJ:n arkistoista löytyi aiheeseen sopiva kuva.

    Leonard Grönberg on kolmannessa rivissä alhaalta päin lukien viides oikealta.

    Minäkin muistan, että alakoulun lukukirjassa oli jotain fraktuuralla. Tellervon kommentti palautti mieleen, että ”Kaurapuurojättiläinenhän” se oli. Jotain muutakin oli.

    Yllättävän helposti tuo fraktuuralla kirjoitetun tekstin lukeminen alkoi sujua, vaikkei sitä ole nähnyt kymmeniin vuosiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *