Nyt pittää ehtiä villahousut komerosta. Ne saavat olla jalassa seuraavaan juhannukseen asti. Tämmöiset johtopäätökset on tehtävä siitä, että Tohmajärven Kemie oli eilen maan kylmin paikka, -6,8 astetta. Pakkasen puolella oli Värtsilässäkin, ojissa oli ensi kerran syksyyn jääriitettä. Kohta ensimmäiset pilkkijät putoavat jäihin. Mutta Värtsissä lämmitellään vielä lähipäivinä kesäisten auringonlaskukuvien loisteessa. Niitä on jemmassa useampaan juttuun.
Pihapuut, osa 3 Ennen vanhaan pihapuita on pidetty talon suojelupuina, vaikkei siitä välttämättä ole ääneen puhuttukaan. Erään emännän täti oli istuttanut talonsa taakse koivun viime vuosisadan alkupuolella. Emännälle koivu oli kaikki kaikessa. Se oli tullut hänelle talon mukana ja niin kauan kuin koivu eläisi, eläisi suku tilalla. Vuosikymmeniä myöhemmin, kun emäntä ja isäntä olivat siirtyneet
Joensuun aseman kello oli 6.50. Ihmisiä tungeksi matkatavaroineen aamuisella asemalaiturilla. Mari ja Jari kiirehtivät muiden joukossa iloisesti keskustellen. Tuore kihlapari. Oli odotettavissa hyvä päivä. Sellainen päivä, joka jättää ihmisen mieleen jäljen. Vaaleakiharaiset hiukset reunustivat Marin hymyileviä kasvoja. Keveä, kukallinen kesämekko myötäili naisen vartalon liikkeitä. Jari kietoi kätensä Marin hartioiden ympärille kuin suojaksi pahaa vastaan. Mari
