Terveystalo 1948

Terveystalo tarvittiin kätilö Aino Halmetojan mukaan, koska oli asuntopula. Terveyssisarta, kätilöä ja kodinhoitajaa ei olisi paikkakunnalle saatu ilman asuntoja. Samoin äitiys- ja lastenneuvola tarvitsi huoneiston. Terveystalo saatiinkin Värtsilään 1948.

”Kysyttiin kummikunnalta, jos he voisivat auttaa meitä tässä asiassa. He auliisti lupasivat apua. Lähettivät sokeria Mannerheim-liittoon ja liitto vaihtoi ne meille rahaksi”, kertoi Halmetoja 40-vuotisjuhlassa.

Kun nauloja ei saatu tarpeeksi, niin rakennustyö pysähtyi. ”Ilmoitin taas Ruotsiin huolistamme. Heti tuli 200 kg nauloja, samoin kaikki maalitarpeet lähettivät.”

Terveystalo valmistui ja se lahjoitettiin kunnalle, joka antoi maa-alueen. Suomen Huolto lahjoitti vielä 500 000 markkaa. Yhdistys voi ostaa kaikkea ikkunaverhoista röntgenkoneeseen.

”Kun talo sisustettiin, jäi vielä kolme miljoonaa pankkiin pantavaksi. Niillä rahoilla on näihin päiviin asti voinut avustaa lapsia pääasiallisesti antamalla hammashoitoa, silmähoitoa, silmälaseja sekä uimaopetusta. Värtsilä on ollut rikkaiden osastojen kirjoissa Karjalan piirissä.”

Terveystalo vihittiin 18.8.1948. Ruotsista oli pankinjohtaja Walleström rouvineen vihkiäisissä ja Mannerheim-liiton kanslianeuvos Mandeliin. Vieraita käytettiin aivan rajapuolin likellä ja Patsolan mäellä katsomassa entistä Värtsilää.

”He kauhistuivat sitä, että piti elää näin likellä sellaista vihollista, joka vei meiltä kaiken.”

Värtsilästä kävi kolme edustajaa 1958 Arvikassa. ”Ystävyys oli siellä aivan rajatonta.”

Nykyisin Värtsilän entinen terveystalo on yksityisomistuksessa.

Yhdistyksen 90-vuotisjuhlassa oli toiminnasta ja historiasta kertova näyttely. Kuva EJ

3 comments for “Terveystalo 1948

  1. Aino on ollut minun syntyessäni kätilönä,äitini kertoman mukaan.
    Oliko hän Ainon lapsenlapsi joka kirjoitti kirjan ” Kuolemaa ei olekaan ” ja Rauni Leena Luukkanen kertoi jossakin että hänen mumminsa ohjaa hänen kirjoituksiaan .
    Täälläkin on saman sukunimen omaavia , mutta ei sukua Ainolle .
    Maailma on pieni.

  2. Oli kyllä, Rauni-Leenahan irtautuessaan kehostaan m.m. pistäytyi mummilassa Helsingissä ja kertoi sitten myöhemmin kaikkien ihmeeksi siellä näkemistään asioista.
    Kävin minäkin siellä Aino-tätiä katsomassa, mutta oikeesti, en irrallaan;)

    En oikein osaa olla mitään mieltä noista Rauni-Leenan kirjoista.

    Meitä kun on niin moneksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *