Yhteishyvän Värtsilän myymälä vuosikymmeniä sitten. Kuva Ky (kotiseutuyhdistys).
Paikallislehti Uutisalasimen mukaan firma nimeltä Blackwater Oy purkaa Värtsilän Yhteishyvän. Mistä päin lienee yhtiö kotoisin?
Ympäristölautakunta on hyväksynyt yhtiön tarjouksen. Yritys veloittaa kunnalta 15 500 euroa. Määräaikaan mennessä saapui kolme tarjousta, jotka avattiin syyskuun 26. päivänä.
Jokohan pitäisi uskoa, että rakennus kohta puretaan. Kunnanhallitus teki siitä päätöksen viime keväänä. Etteivät vaan räystäät tippuisi vielä ensi keväänäkin.
Mutta miten ihmeessä purkaminen voi maksaa noin paljon? Jätemaksujako? Tuolla summalla kuittailtaisiin kylätalon vuokraa kolme vuotta.
Vanhan Värtsilän Yhteishyvän johtokunta.
Nettitietojen mukaan Espoosta löytyy tuon niminen yritys. Voe, voe, taisi mennä liian juhlalliseksi. Ei ihme, jos kunta on kohta konkurssissa. Olisikohan omalta paikkakunnalta löytynyt työtöntä rakennusväkeä?
Minusta halvalla purkavat.
Muistan kun Kiteellä purkivat yksityiset keskustasta parikin taloa, joita kaavailtiin suojeltaviksi. Muutaman tunnin meukaroi suurin paikkakunnalta löytynyt kaivinkone aamuhämärissä ja rakennukset olivat maan tasalla. Kansa ei kerinnyt kuin ihmetellä. Kustannuksista en tiedä.
Miksi palokunta ei voinut harjoitella kohteessa? Silloin se olisi ollut ilmaista, kaiketi.
Laitoin Vanhan Värtsilän aikaisen Yhteishyvän johtokunnan valvomaan, että purkaminen sujuu asianmukaisesti.
Olisko liian tulenarka, maaperä ainakin.
Joku arveli, että saattaa olla keskuslämmityslaitteiden tiimoilta asbestia rakennuksessa. Silloinhan se on ammattilaisten puuhaa ja jätteet pitää viedä kaiketi ongelmajätelaitokselle.
Valokuvassa takarivissä vasemmalla seisomasta tunnistin Tikkalan (Onkamon) Lahnalammin isännän, Janne Simosen (1876-1952). Lieneekö Erkki Jormanaisella tietoa näiden herrojen nimistä, jotka ovat Yhteishyvän johtokuntaan tuohon aikaan kuuluneet?
Joku muu voisi tietää paremmin. Oikealla takana on kaiketi Lintunen, olisiko Erik. Sitten kuvassa on joku pankinjohtaja tietysti, Tyko Reinikka muistaakseni, hyvin vaikutusvaltainen mies myöhemmin valtakunnassa. Seudun maanviljelijöitä tiettävästi ovat useimmat.
Erik Lintunen on takarivissä oikalla. Ei siis minun tarvitse olla vahtimassa, kun ukki hoitaa tehtäväänsä. Moneen on tuo mies ehtinyt Värtsilässä. Aate on velvoittanut! Ierikka
Tyko Reinikka oli Värtsilän yhteiskoulun matikan opettaja 1910-14 ja 1917-27, KOP:n Värtsilän konttorin johtaja 1917-1927, Värtsilän valtuuston puheenjohtaja sekä Yhteishyvän hallituksen ja hallintoneuvoston puheenjohtaja.
Lisäksi hän oli kansanedustaja (maalaisliitto) 1922-30, kauppa- ja teollisuusministeri 1925-26 sekä valtiovarainministeri 1929-30 ja 1943-44. Hänellä oli kymmeniä luottamustehtäviä valtakunnan tasolla mm. yrityksissä, rahastoissa ja säätiöissä.
Reinikka tuomittiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 1946 kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Ministerin arvonimen hän sai vuonna 1951.
Viimeisen leposijansa Tykö Reinikka (1887-1964) on saanut Hietaniemen hautausmaalta.