Jänisjoen pinta nousee edelleen!

Jänisjoen veden pinta on noussut vuorokaudessa 10 cm!

Jänisjoki virtaa tällähetkellä todella vuolaasti ja veden pinta lähentelee ennätyslukemia. Keskiviikkona 9.5. mittaus näyttää veden olevan 60 cm:n päässä ennätyskorkeudesta. 8.5. julkaistussa jutussa Ves ylläällä em. lukema oli 70 cm.

Veden nousuvauhti on ollut aiemmin jopa suurempikin vuorokaudessa, mutta se vaihtelee paljon ja välillä näyttää jopa pysähtyvänkin, kunnes muutosta tapahtuu suuntaan tai toiseen.

Sortumia

Joen penkat ovat pääasiassa hiesumaata ja on hyvin paljon mahdollista, että luonnollisia sortumia voi ilmetä. Varsinkin sellaisiin paikkoihin joihin ihminen on tavalla tai toisella koskenut, rikkomalla penkassa olevaa side juuristoa.

Kuivatusoja laskee Jänisjokeen Niiralassa. Oikealle jää kapea rantavalli odottamaan lopullista sortumista. Kuva: Heino Turunen.

Näin on käynyt Niiralan teollisuus alueellakin, jonne on joskus tehty kuivatusojat.  Luonto on ollut erimieltä ja veden voimalla tehnyt omat työnsä. Sortuma näyttää pahalta, mutta ei sinänsä vaaralliselta, koska rakennuksia tai kulkuväyliä ei ole sortuman läheisyydessä.
Mielenkiintoista seurata miten se ajansaatossa kehittyy. Iso maavalli on kuin lähtövalmiina kaatumassa Jänisjokeen. Sortuman ympärillä on jo valmiina halkeamiakin.

Pitäisköhän käynnistää arvauskisa; kuka arvaa parhaiten miten tulee käymään ja milloin.

Kuivatusoja on suurentunut isommaksi uomaksi. Kuva. Heino Turunen.

Share

7 comments for “Jänisjoen pinta nousee edelleen!

  1. Normaalia ylempänä on Jänisjoki täällä yläjuoksullakin, kun vesi on lintujen iloksi noussut suopellolle tässä jokisuulla Loitimon lahdelmassa.

  2. Tuula-Riitan kommentti herätti mielessäni kiinnostavan seikan. Värtsi ei tunne kuntarajoja. Siihen kirjoitetaan niin Jänisjoen ala- kuin yläjuoksultakin. Se on hyvä ja kannatettava asia! Jatkukoon niin. Voisiko joku maantieteili- jä tai siitä kouluaikanaan ja senkin jälkeen kiinnostunut kuvailla Jänisjoen juoksun alkumetrit ja matkat koskineen ja järvineen, ihan Laatokkaan asti? Ja missä alajuoksulla joen nimi mahdollisesti muuttuu muuksi!

    Minulla on aivan oma kiinnostukseni syy. Siitä kertokoon karusti seuraava runoni, jonka alkutahdit ovat jossain 1950- luvulla, jolloin asuin ja kyselin rannalla elämän suuria kysymyksiä. En vielä silloin tiennyt, että minusta tulisi ”ammattihauturi”.

    MYKKÄ JA SANATON

    Kuin surusaatto
    vaeltaa joki
    mykkä ja sanaton.

    Ja arkunkantajasta tuntuu silloin
    kuin liinan toista päätä
    kuollut itse kantaisi.

    (KUIN SURUSAATTO, S.5)

    Ierikka

  3. Jänisjoki näyttäisi rauhoittumisen merkkejä, eilen oli vielä hidasta veden pinnan nousua, mutta illasta alkaen rupesi jo näkymään laskun merkkejä. Tänä iltana oli vesi laskenut jo kuutisen senttiä. Lieneekö venäläiset havahtuneet ja ruvenneet Jänisjärven ohijuoksutuksiin, koska virtausnopeus näytti vähintäänkin samalta, kuin eilen ellei voimakkaampikin.

  4. Ennen vanhaan Jänisjoella oli elämää, joka sieltä nyt puuttuu. Lapset ja nuoret pulikoivat laiturien edessä. Veneillä soudeltiin. Kaloja ongittiin. Rysiä laskettiin ja nostettiin. Ihmiset tulivat kylän taloista joelle. Minä en usko, ettei taloja jossain määrin rakennettaisi Värtsilään, jos vain kunta alkaisi tarkistaa ja kehittää kaavoitusta ja markkinoida. Joen lisäksi meillä on koulu ja luppotupa Kukkolammella ja kylätalo ja paljon muuta. Tarttis tehrä jotain! Ja: – Niiralassa on potentiaalia: tie auki syvälle Venäjään. Ierikka

  5. KAARNALAIVA

    Olen tumman joen poika
    elämän viimeiseen laituriin asti.
    Olen paluun lapsi,
    rannan varvusta irronnut
    kaarnalaiva.

    Virran tuskasta
    aukenee tammi
    kaarnalaivan satamaan.

    (Kaarnalaiva, s. 47)

    Ierikka

  6. Jänisjoesta ja varsinkin virtaama tilanteesta ja mistä tahansa aiheeseen liittyvää olisi suorastaan toivottavaa, että yläjuoksun alueeltakin vaikka Enoa ja Hoilolaa myöten saataisiin terveisiä. Olihan meillä yhteinen Projektikin jota Värtsilän Pitäjäyhdistys hallinnoi ja joka tuotti paljon uusia ideoita ja hanke ehdotuksia, joita eri tahot Ely keskuksen tuella tai siunauksella nykyäänkin toteuttavat pätkittäin. Kai siitä syystä, kun kunta fuusioita on alueelle syntynyt ja Joensuu ei olekaan kiinnostunut näköjään liitos alueiden kehittämiseen. Ihan oikeasti muuten todettu tosiasia, että siitä vaan liittymään vielä Joensuuhun, HuhHuh.

  7. Jänisjoella on edelleen kesäisin elämää, sitä ei välttämättä enää tuo maatalojen laitureilla pulikoivat lapset vaan jokivarren mökkiasukit.

    On mukava uistellessa katsoa kuinka mökeillä lomakuukausina kuhisee, saunat lämpiävät, katiskakohot kelluvat mökkilaitureiden vieressä…

    Lähes joka laiturin kupeessa tököttää mato-onki, onpa välillä ne unohtuneet myös kalastamaan yksin laiturille.

    Jänisjoki on kesällä kokemus jonka jokaisen tulisi nähdä ja kokea, erityisesti Vääräkoski-Patsolankoski väli on aivan huikea maisemiltaan!

    Suosittelenkin vuokraamaan Ramilta Sinkkarista kanootit, kuljetus Vääräkoskelle järjestyy pientä korvausta vastaan. Melontamatka Vääräkoskelta Sinilintuun vie joen virtauksista riippuen 4-5h eli mukava päiväetappi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *