Rakastetulleni

Se ei ollut rakkautta ensi silmäyksellä. Huomasin kyllä komeutesi, mutta samantyyppisiä komeuksia on kyllä muuallakin. Sen sijaan luonteesi teki minuun suuren vaikutuksen. Ystävällisyys ja vieraanvaraisuus olivat ominaisuuksistasi päällimmäisinä. Saapuessani otit minut syliisi kuin vanhan tuttavan. Vähitellen huomasin katselevani sinua yhä enemmän ihastuneena. Kun olin pulassa, apu ei ollut kaukana. Kaikki avunanto tuli hyvin luontevasti, eikä puhettakaan vastapalveluista tai maksusta.

Varsinkin aurinkoisina päivinä olet suorastaan loistava. Vuodenaikojen mukaan pukeudut tietysti eri tavalla. Kevään hempeään aikaan en voi irroittaa silmiäni sinusta. Syksyn tullen puet yllesi todellisen ilotulituksen. Kuinka nautinkaan siitä! Talven puhtaita vaatteita ei voi olla ihastelematta.

En ole lainkaan mustasukkainen. Mukavaa, kun muutkin pitävät sinusta. Mutta jos joku tekee sinulle ilkeyttä, loukkaannun suunnattomasti. Rakastan sinua niin, että olet minulle melkein pyhä. Kuinka joku voi turmella sinua viskomalla kaljatölkkejä, pakkauspapereita ym.roinaa päällesi? Sen sijaan suuren arvon ansaitsevat ne, jotka tekevät työtä hyväksesi. Hoitaessaan omaa pihapiiriään kaunistavat koko kylää. Viljellessään peltojaan tekevät Sääperin rannoista ihanaa silmänruokaa. Heitäkin on arvostaminen, jotka jaksavat istua kokouksissa viemässä sopuisasti hyviä asioita eteenpäin. Hekin ovat kunnioitettavia, jotka eivät kadehti toisten menestymistä, vaan näkevät sen oman yhteisönsä rikkautena.

Satujen päätökseksi sanotaan usein, että he elivät yhdessä onnellisina elämänsä loppuun asti. Kunpa sadun loppu toteutuisi myös kohdallani sillä erotuksella, että sinä, rakas Värtsiläni, eläisit ja kukoistaisit vielä kauan sen jälkeen, kun minua ei enää ole.

Share

3 comments for “Rakastetulleni

  1. Jospa meitä olisi monta “rakastajaa” Irenen lailla eikä kaljatölkit ym jutut lentäisi tien varteen – harrastakaa mieluummin niiden keräilyä oman pihapiirinne tienvarresta pois – se on hyvää jumppaa ja niinhän varmaan on tehtykin kauniissa pitäjässä.
    Minä puolestani rakastan tätä Patsolan mäkeä – katsokaapa mäeltä alas päin mihin vuodenaikaan tahansa (illalla tai aamulla) – on yksinkertaisuudessaan kaunis mäki. Voitaisiin oikein kuvin todistaa. Mirja

  2. oli kaunis kuvaus todellisesta rakkaudesta ,rakkaus synnyinseutuun ja kaipaus , ne ovat ikuisesti sydämessä .
    Täällä Göteborgissa vietettiin suomalaisuuden päivää 24/2 -12 paikka oli Gustaa Aadolfin tori.
    Tuosta Irenen rakkaus tarinasta tulle mieleeni että tunsin siellä torilla seisoessani ja kuunnellessani Maamme laulua , jota esitti Dagapo kuoro , että tippa tuli silmiin ,kun ajatteli kotimaata ja Värtsilää.
    Hymni kotiseudulle .
    Kiitos Irene
    Maila

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *