”Evakkoon”

Hitaasti mutta varmasti.

Savikontiellä asuvan Harrin traktoritalli tuli niin täyteen Karjalaan menossa olevia avustustavaroita, että hän joutui etsimään ”natikalleen” uuden talvehtimispaikan. Harri körötteli huolella entistämällään kulkuvälineellä Kukkovaaran tietä kohti Tervavaaraa, jossa uusi talli sijaitsee.

Avustussäkkejä kuljettanut rekka oli niin suuri, ettei se mahtunut kunnolla kääntymään Savikontien risteyksessä. Sen seurauksena tien poskessa oleva lehtilaatikko kärsi kolhuja.

Mutta miksi avustuspaketteja ei viedä suoraan rajan yli Venäjälle?

10 comments for “”Evakkoon”

  1. Hyvä kysymys? Miksi vaatteita myös poltetaan lähes yötä-päivää viikko sotalla aina rekan saapumisen jälkeen?

  2. Pitänee sanoa Eero-Matin tapaan: Hyvä kysymys? Ei tästä kovin kauan ole kun soitin Varosen Juhalle ja pyysin viemään pois viisi muovisäkillistä heitteille jätettyä vaaterojua samalla kun käy tyhjentämässä meidän jäteastian. Säkit oli jätetty tuohon entisen soramontun nurkkaan kunnan maalle. Liekö Juha laskuttanut kuntaa. Oli muuten jo toinen kerta kun samasta paikasta olin nostelemassa vaatesäkkejä jäteautoon. Tämä vaateshow vaatisi kyllä muutaman ruman sanan, etten paremmin sano.

  3. Murtokosken tienoo Pykälävaarantien varsilla on ollut havaintojeni mukaan viime vuosina varsin ”vaatepitoista” aluetta. Täysiä, osittain puhjenneita säkkejä on ollut raviojissa ja tälläkin hetkellä niitä löytyy maastosta jonkin matkan päässä tiestä. Lisäksi lähellä olevan pellon ojasta löytyy leviteltynä varsin kattava tekstiililajitelma. Muutama vuosi sitten nostimme Jänisvaaran tienhaarasta muutaman säkin oman auton kyytiin ja toimme ne meille. Lajittelimme vaatteet, joista hyväkuntoiset toimitimme kirpputorille ja huonot roskiin. Turhaa työtäkö? Ikävännäköisiä nämä pussukat joka tapauksessa heitteille jätettynä ovat. Tarvitaanko Karjalassa oikeasti vielä tätä vaateapua, kun näyttää siltä että ainakin varakkaammat venäläiset ostavat vaatteita valtavasti täältä Suomesta? Luulisi näitä täältä ostettuja riittävän jo heidänkin maassaan kierrätettäväksi.

  4. Eero-Matti 17.11.2011, 15:45
    Hyvä kysymys? Miksi vaatteita myös poltetaan lähes yötä-päivää viikko sotalla aina rekan saapumisen jälkeen?

    Pakko kommentoida tohon että LÄHESKÖ? ei vaan se palaa yötkin. Keskitalveen asti ennen ku tulee uus lasti. Savun katku leijailee sopivalla ilmalla monta päivää pahimmassa tapauksessa sääperin notkelmassa.
    Eiköhän nuillakin vaatteilla olisi oikeitakin tarvitsijoita.

  5. Tavallisesti luotettavista lähteistä saamieni tietojen mukaan rekoilla ei ole saanut viedä avustustavaraa rajan taakse enää vuosiin. Venäjän tulli ei laske, ja viranomaiset ovat siellä sanoneet, että tämänkaltaisia avustuksia ei siinä maassa tarvita.

    Niinpä vaatteita ym. ajetaan nyt rekoilla Värtsilään, jossa huonoimmat lajitellaan pois ja poltetaan. Paremmat viedään kuulemma pienissä erissä yksityiskyydeissä rajan taakse ja jaetaan tarvitseville, joita sitten kaiketi on. Jostain Iisalmen seuduilta ovat tavarat lähtöisin, kerrottiin.

    Lieneekö muunkinlaisia versioita tästä asiasta olemassa?

  6. Minulle on useaan otteeseen sanottu, että Värtsilän toiminnan takana olisi Joensuussa toimiva Karjalan Apu. Kysyin sieltä asiaa. Toiminnanjohtaja Lea Ylitalo totesi, ettei Karjalan Avulla ole mitään tekemistä Värtsilän avustustavaroitten lajittelun ja sen seurannaisilmiöitten kanssa. Ehkäpä täkäläiset ihmiset ovat vain siinä luulossa.

    Ylitalon mukaan Karjalan Avun tavarat lajitellaan Joensuussa, jonka jälkeen ne menevät suoraan rajan yli Moskovan proopuskojen turvin ja päätyvät suoraan avustettaviin kohteisiin yhteistyössä venäläisten viranomaisten kanssa. Iisalmen suunnasta ei Karjalan Avulle ole lähetyksiä tullut useaan vuoteen. Avustustavaroitten polttamista nuotioilla Ylitalo piti ”kauheana”. Avustuksista on hänen mukaansa jatkuva pula, esimerkiksi kenkiä menisi vaikka kuinka. Omien tietojeni mukaan ne joutuvat Värtsilässä ensimmäisinä nuotioon.

    http://www.karjalanapu.net/avustus.htm

    Karjalan Avun nettisivuilta on linkki helsinkiläisten leijonien avustustoimintaan. Siellä pidetään kampanjan päiväkirjaa, josta saa hyvän kuvan systeemeistä.

  7. Venäjä on rikas maa ,mutta ruokaa siellä tarvitaan ,ainakin ihan siinä vanhan Värtsilän seutuvilla.
    Ei siellä ollut ruokaa silloin kun kävimme siellä ,onhan siitä jo aikaa .
    Kaupassa oli vai limppuja hyllyllä .
    Keksi ja karamelli purkkija .
    Meitä harmitti kun olimme ottaneet vain vaatteita mukaan ,uusia toppatakkeja sekä villavaatteita.
    Huomasimme ,että eräs nainen kaivoi viimevuotista perunaa maasta .
    Ihmettelen millä se rajalla asuva kansa elää .
    Köyhältä näytti .

  8. Ihan rajapuomin takana Venäjän Värtsilässä kauppojen hyllyt notkuvat ruokatarjouksista, ja juomia on sen tuhatta sorttia. Tämä on nykyaikaa ainakin niille, joilla on ruplia. Ladat ovat melkein kadonneet. Vastaan tulee ja ohi pyyhältää länsimaisia maastureita. Melkäläisten autot ovat museotavaraa! Muutos on todella syvä. Kun vertaan Neuvostoliiton aikaisia kokemuksiani (niitä on aika paljon) nyt näkemääni ja kuulemaani, jään hiljaisena miettimään, mihin ollaan menossa. Meidän vanhojen kannattaa kuulla aikuisiksi kasvaneita ”nuoria” arabimaissa, Afrikan savanneilla, New Yorkin kaduilla, Pariisissa, Madridissa, Lontoossa, Kiinassa, Egyptissä ym. missä mielenosoitukset riehuvat ja pamput heiluvat. Ei ole savua ilman tulta. Feodalismi, liberalismi, sosialismi, kapitalismi… Mikä ismi on seuraava? Missä on sen kertova ”profeetta”? Minä vain kyselen! Ierikka

  9. Mielenhämmennystä aiheuttavaa aikaa elämme.

  10. Värtsiin on mahdollista kirjoittaa myös nimimerkillä, mutta toimitus toivoo, että kommentoijat lähettäisivät nimensä vaikka erillisenä sähköpostiviestinä, ellei se ilmene sähköpostiosoitteesta. Muutoin sinänsä hyviä mielipiteitä jää julkaisematta. Henkilö- ja yhteystiedot jäävät vain toimituksen tietoon, jos kirjoittaja niin haluaa. Kiitämme samalla Värtsin erittäin vilkasta ja asiallista keskustelua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *