Katri Kirkkopelto/Mervi Wäre: Oona ja Eetu, Eri mieltä, Lasten Keskus 2011.
Oona ja Eetu tulevat kotiin. ”Päivää koti”, sanoo Eetu ja lysähtää lattialle. Mutta isi haluaakin auttaa vain Oonaa ulkovaatteiden riisumisessa. Oona on pienempi ja Eetun pitää osata itse. Siitäkös Eetu närkästyy. Hän heittäytyy lattialle ja alkaa riehua. Isi lupaa auttaa vähän, mutta Eetu ei halua vähän, vaan hän haluaa isin syliin.
Usein on niin, että perheessä pienin saa huolenpitoa, koska ei vielä osaa itse huolehtia itsestään. Siinä isommat joutuvat opettelemaan omatoimisiksi. Kateuttakin syntyy. Jopa isä voi joskus olla pienimmäiselle kade äidin huolenpidosta, vaikka siitä tämä kirja ei kerrokaan.
Kun äiti auttaa Eetua, alkaa kylppäristä kuulua melua. ”Ei ei ei, Oona kiljuu. Isä pesee Oonan pyllyä, mutta liian kylmällä vedellä. Niinpä äidin on lopetettava Eetun auttaminen ja kiirehdittävä kylppäriin Oonaa kylvettämään. Taas Eetu saa syyn olla kade Oonalle.
Pienet kyllä ymmärtävät läheisyyden päälle ja pienempi osoittaa usein itkemällä, että hän ”omistaa” isän ja äidin. Mutta Eetu osaa jo lukea satuja, ainakin hän muistaa, miten ne menevät. Mutta isällä ja äidillä on taas muuta puuhaa. Pitää tarkastella, mitä posti on tuonut. Ainakin laskuja ja lehtiä.
Kun Eetu leikkii omalla parkkitalollaan ja autoilla, haluaa Oonakin osallistua puuhiin. Mutta Eetu hermostuu siitä ja kokoaa autot syliinsä. Siitäkös Oona alkaa taas itkeä ja isä ja äiti hätiin.
Sitten sattuu törmäys. Eetu törmää Oonaan ja tyttö pyllähtää nurin. Itkuhan siitä tulee ja asioiden selvittely, mutta pulmassa päädytään siihen lopputulokseen, että kolari oli vahinko.
Hauska ja opettava kirja lapsiperheille.