Sikkerin siltatyö
Niirala
Vanha Sikkerivaaran silta vuonna 1958.
Taustalla Einari ja Hilkka Kuosmasen talo. Kuvan omistaja: Hilkka Kuosmanen.
Vuonna 1965 oli Pohjois-Karjalan maaherra Lauri Riikonen tarkastamassa Värtsilän kuntaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Uuno Matikainen esitteli hänelle seikkaperäisesti, mitä sotien jälkeen oli kuntaan rakennettu.
”Kunta on joutunut rakentamaan rajan pirstomia tieyhteyksiä, joita ovat Värtsilän-Kaustajärven ja Kaustajärven-Saarivaaran sittemmin maanteiksi luovutetut tiet. Vuonna 1948 saatiin kummikunnan lahjavaroin terveystalo, vuonna 1949 valmistui kunnan toimitalo, joka on viranhaltijain asuinrakennuksena ja jossa on posti ja osuuskassa.
Vuonna 1954 rakennettiin Patsolan koulun lisärakennus ja peruskorjattiin päärakennus, vuonna 1955 rakennettiin Kenraalinkylän kansakoulun lisärakennus ja peruskorjattiin päärakennus, vuosina 1954 ja 1958 peruskorjattiin Tervavaaran kansakoulua, joka saatiin alueliitoksessa vuonna 1951 Tohmajärven kunnalta.
Vuosina 1954-57 rakennettiin keskusurheilukenttä ja Kaustajärven kyläkenttä ja aloitettiin uimalan rakentaminen Jänisjokeen ja peruskorjattiin Uudenkylän vanha kansakoulu. Vuonna 1957 rakennettiin palokunta-kunnantoimitalo. Vuonna 1959 rakennettiin Uudenkylän kansakoulu, vuonna 1959 järjestettiin Patsolan ja Kenraalinkylän kansakoulujen vesikysymys. Vuosina 1959-60 rakennettiin Pykälävaaran kunnantie, josta sitten, kun vähän yli kilometrin matka Tohmajärven puolella on valmis, tulee mainio yhdystie Karjalan pikatielle.”
Värtsilä oli valtion työkohteiksi esittänyt Matikaisen mukaan Niiralan asema-alueen laajennusta, Sääperinjärven tulva-alueen säännöstelysuunnitelman toteuttamista, Jänisjoen tulva-alueen pengerrystöitä, Koivikon kuivatusalueen toteuttamista ja Kaustajärvi-Öllölä maantien perusparannusta.
Tulevaisuudessa tehtäviksi valtion töiksi oli esitetty Niirala-Kovero (?) maantien rakentamista, Kangasojan jatkoperkausta ja Suurensuon kuivatusta sekä Sikkerivaaran paikallistien rakentamista. ”Erikoisesti viimeksi mainittu työkohde toisi töitä myöskin rakennusmiehille, koska tulisi rakennettavaksi silta Jänisjoen yli lähellä Niiralan asemaa. Aloite on ehken parhaillaan lääninhallituksessa ratkaisuvaiheessa.”
Kokouksen jälkeen tutustuttiinkin Sikkerivaaran tiehen kuuluvaan Kuosmasen siltaan, joka oli kyläläisten talkootyönä tekemä ja kesti vain kevyttä liikennettä. Toistasataa asukasta oli lehtiuutisen mukaan tämän joen takana ja kaikki liikenne suuntautui sillan kautta.
Lopuksi tutustuttiin Sääperin vartioon, jossa vieraita olivat vastaanottamassa Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja everstiluutnantti O. Kaakinen seurueineen, komppanian päällikkö, kapteeni Olli Heiskanen ja Sääperin vartiopäällikkö, vääpeli Juho Hyytiä.
Sen jälkeen 1930 luvulla Antti Kuosmanen osti Joensuusta entisen lastenkodin, joka siirrettiin tälle samalle paikalle, talo on edelleen samalla paikalla tänäkin päivänä.
Kuvateksti päivitetty 13.10.2021 EV
Nykyinen Sääperin ”vartiopäällikkö” koettaa vaalia perinteitä parhaansa mukaan; kovia kalamiehiä tarinoiden mukaan paikalla on asunut vuosikaudet.
Lehikoisen Jussi oli kova ja tunnettu haukimies jonka jäljiltä olivat tänne muuttaessamme vielä venevajan seinälle ripustettuina isoja hauenleukoja!
Nykyiselle vartiopäällikölle ja muillekin kerrottakoon, että mieleeni tulvahti kovasti Edu Kettusen laulun sanat ”Olen lentäjän poika, siis melkein lentäjä itsekin”.
Juho Hyytiä onkin saanut juttuun harvinaisen salanimen, ristimänimensä Johannes ja kutsumanimiensä Jukka tai Jussi sijasta.
Olen minäkin kiinnitellyt hauen leukoja saman venevajan seinään,mutta vain niitä hevosen luokin kokoisia.
Tämäkin upea juttu on jäänyt näkemättä aikaisemmin. Pitäisiköhän ottaa mallia telkkarista ja ottaa uusintoja
Oli mielenkiintoista lukea tämän jutun tietoja. Yksi siitä kuitenkin puuttuu. 70 vuotta sitten – kesällä – vihittiin uusi Värtsilän kirkko. Se on silloisen kirkkoherran Lauri Uskin uurastuksen tulos. Lahjoitusten kirkko!
Juhlitaan sitä kesällä. Samalla käännetään katse Tohmajärven kirkkoon, joka on Pohjois-Karjalan vanhin puukirkko ja kaipaa kipeästi ulkomaalausta. Seurakunnan omarahoitus on välttämätön, jotta Kirkkohallitus tulisi kustannuksia kattamaan omalla osuudelleen.
Alpolla välähti. Katselin Värtsin alkutaipaleen sivuja ja siihen uusinnoihin voisi ottaa loogisen systeeminkin. Eli kuluvan kuukauden aiheisia juttuja vastaavasti vuosikymmenten takaa voisi olla ihan paikallaan.
Tohmajärven kirkko oli kuvieni mukaan hyvässä maalissa 2006. Ehkä uusi maali pinnassa. Eikö kirkkojen maalit kestä kuin reilut 10 vuotta?
Oiva Tikka selvitti viime kesänä maalatun Värtsilän kirkon maalin laadun. Sen pitäisi kestää merisäiden vaikutukset – siis myös Jänisjoen, Sääperin ja Uudenkylänlammen. Aika näyttää!
Ylemmässä kuvassa näkyy Einari (Vintikka)Kuosmasen talo ja alemmassa hienossa kuvassa Viljo Kuosmasen talo.Siitä nimitys Kuosmasen silta.Alemmassa kuvassa näkyy tukin uitto ohjurit ja uimaranta.Liekö tytöt päässeet ripille kun ovat noin valkoisissa.Tuo silta oli kesäisin uimahyppypaikkana.Oli 1.5 m ja 4m hyppyrit.Ihme oli kun ketään ei hukkunut -50 ja -60 luvuilla.Kylän virallinen uimapaikka oli Vr-Uimosen rannassa josta jutussakin mainittiin.Maisterin paperit tuli hankittua sieltä tulevaisuutta varten.Uusi betoni silta n.200m alavirtaan rakennettin muistini mukaan v. 1966.Kyltti on näköjään poistettu korjausten yhteydessä.Kovasti Värtsilän kunta joutui rakentamaan -50 ja -60 luvuilla ja syyllistä ei tarvitse kovin kaukaa hakea.Nyt eletään aikaa jolloin näitä rakennelmia puretaan.Mitähän tulevaisuus tuo tullessaan?
Alemmassa kuvassa mainittu teksti : Antti Kuosmasen toimesta talo on tuotu Joensuusta -30 luvulla , jossa se on toiminut lastenkotina . Kysäisin Joensuun historiaa hyvin tuntevalta henkilöltä missäpäin Joensuuta mahdollisesti tuo lastenkoti on ollut, päädyttiin Sirkkalan lastenkotiin . Sirkkalan lastenkoti oli tullut tiensä päähän ja kaupunki möi sen huutokaupalla v.1930 . Kaupunki rakensi uuden Lähtelän lastenkodin nykyisen raviradan läheisyyteen. Mikäli tuo tieto pitää paikkansa että Antti Kuosmanen toi talon Joensuusta , niin onpahan tuokin talon kotipaikkahistoria sitten selvä. Hirsinen talohan seisoo edelleen ylväänä Jänisjoen rannalla.
Tuttu silta. Siitä on kuljettu monta kertaa joen yli muunmuassa kouluun ja Komoniemelle.
Teitpä myyrän työn Tapani ukkini Antti Kuosmasen lastenkoti -asiassa.
Korjaan sen verran, että jutun alempaan kuvaan on lipsahtanut virheellinen teksti.
Kuvassa oleva vaalea talo on Tomukorven omistama talo ja joka paloi maan tasalle jo ennen vuotta 1930.
Ukkini toi tälle paikalle senjälkeen talon, mikä on vielä tänäkin päivänä paikoillaan Jänisjoen varrella.
Lähetin toimitukseen kaksi kuvaa 1930 jälkeen pystytetystä talosta, mikä on tuotu Joensuusta ja jossa on ollut koulu vuosina 1959-1960.
Toimituksen olisi syytä korjata alemman kuvan virheellinen kuvateksti. Kuvan teksteineen on joku lisännyt juttuuni jälkeen päin. Niinikään otsikon alla olevat kaksi alaotsikkoa eivät ole minun.
Olen edelleen sitä mieltä, että toimitus voisi keskittyä uusien omien juttujen tekemiseen sensijaan että mestaroivat vanhoja juttujani.
Kuvateksti muutettu.