Odessan kenraali.
Ei sitä uskoisi, millaisia kuva-aarteita löytyy värtsiläisten lipastoista ja laatikoista. Usein niihin vielä liittyy kiehtovia tarinoita.
Erkki Tietäväinen omistaa kuvan venäläisestä kenraalista, jonka nimi oli Hodovits tai jotain sinne päin. Tällainen sotaherra vaikutti aikoinaan Odessassa.
Tosiasioihin perustuva tarina kertoo, että Erkin Jooseppi-ukin isä Antti Tietäväinen lähti joskus 1800-luvulla Pälkjärveltä Odessaan ja päätyi kenraalin tallimestariksi, etevä hevosmies kun oli.
Muuten olisi mennyt hyvin, mutta Antin mielestä Odessa oli liian kuuma ilmanalaltaan. Niinpä hän palasi Anna-vaimonsa kanssa viileämpään Värtsilään. Mukanaan hän toi kuvan kenraalista.
Sitten elettiin vuotta 1918. Värtsilän asemalle saapui juna, jossa oli matkustajana kyseinen kenraali. Ulos hän ei junasta uskaltanut, koska oli kapina-aika. Tietäväisen kattilakunta oli saanut etukäteen tiedon kenraalin saapumisesta ja kiiruhti asemalle tervehtimään. Tovin olivat jutelleet junavaunussa.
Antista ei ole kuvaa, mutta tässä lienee hänen vaimonsa Anna.
”Pitäsköhän suurennuttaa kenraalin kuva”, tuumi Tietäväisen Erkki.
Antti oli kuuluisan Algot Tietäväisen eli Maiju Lassilan kanssa ensimmäisiä serkuksia. Sukupapereista löytyvät Algotin nimi ja syntymäaika 28.11.1868.
Odessasta kertoi meillä käydessään kivan jutun Martti Lipponen Tervavaarasta- oliko sama odessa vai?Mike
Minun Toivo-isäni äiti Anna (o.s. Käihkö) Lintunen oli Algot Tietäväisen (Maiju Lassila) ensimmäinen serkku. terveisin Erkki L.
Mummoni isä Alksander Käihkö s.1869 oli myös Maiju Lassilan ensimmäinen serkku sekä Anna Käihkön s.1871 veli. Aleksander oli naimisissa Emma Koljosen s. 1872 kanssa. Kun on enemmän aikaa lähetän Jormalaiselle Käihköjen virkatodistuksen sukututkimusta varten vuodesta 1708 alkaen. Meillä on myös kuva Aleksanderista ja Emmasta. Kenestä Algot on kirjoittanut Tulitikkuja lainaamassa liikkuu suvunpiirissä monta tarinaa.
Mielenkiintoista, Eero Tarvainen, odotan sukuselvitystä. Mistä Emma Koljonen oli syntyisin? terveisin E.L.
Kirjoittelen niitä näitä työhommien lomassa alituisella kiireellä. Emma oli Värtsilän tyttöjä. Mummon veli Tauno Käihkö oli Teillä rengipoikana. Aleksander ja Emma kuolivat nuorena ja Atela meni kai parempiin suihin. Tauno oli naimisissa naapurintytön Partasen Hiljan kanssa ja he asuivat nykyisen Öljymäen kohdalla. Karstulassa asuu Impi Halt os. Mämmi Suistamon nievuzka, hän on ollut Teillä piikana ennen sotia ja vaihtanut varmaan sinullekin vaippoja.
Eero Tarvainen, paljasta toki vielä mummosi nimi. Näyttäisi siltä, että mummosi olisi ollut isäni serkku. Minulla on hallussani vanhoja valokuvia, joiden joukossa saattaa olla yhteisten sukulaistemme naamoja. Mielenkiintoista! E.L.
Mummo: Lyyli Tarvainen os. Käihkö. Lintulan vanha emäntä Anna oli mummon täti sekä kummitäti. Mummo oli Atelan lapsista vanhin, muut lapset: Elsa s.1896, Tauno s.1898, Herman s.1900 kuollut 1918, Anna s.1903 naimisissa Jääskeläisen Oskarin kanssa, Tyyne s.1907. Tyyne oli naimisissa seppä Tauno Halttusen kanssa. Taunolla oli sepänpaja siinä kohtaa vanhassa Värtsilässä, kun mennään Kylänpäähän on auto nostettu vajarohjan katolle.
Kiitos, Eero! Olemme siis mielenkiintoisella tavalla sukulaisia. Missä nyt asut? Anna yhteystiedot! E.
Asun Jyväskylässä Palokassa. Os. Tontuntie 4 40270 Palokka, Puh 0500-701458, sähköposti kotiin: pataassa@kolumbus.fi, työ eero.tarvainen@poke.fi. Asiasta kolmanteen: Titäväisen Erkille. Täällä Palokassa asuu monta Tietäväisen veljestä: Arvo, Martti jne. He ovat myös Maiju Lassilan sukulaisia ja tulleet tänne evakkona Sortavalan mlk:ta Tietäväisten niemestä. Me on kuulema oltu talvisodan aikana evakossa Pielavedellä ja lopullinen pako suuntautui Karstulaan.
Eero Tarvainen. Olemme tainneet tavata joskus. Löysin nimittäin papereiden joukosta mainitsemasi virkatodistuksen kopion, jossa allekirjoittajana elokuun 09 päivänä 1979 Tauno Hopia, khra. E.
Ei me olla tavattu. Olet tavannut Valtosen Tertun ja Heikin. Eero
Eero, olet oikeassa. Tarkistin vieraskirjasta. Erkki