Yllättävä kohtaaminen

Hautausmaalla haukotuttaa. Kuvat Lissu Kaivolehto.

Päiväunilla.

Oli pilvipoutainen perjantaipäivä syyskuussa 2008. Olin tavalliseen tapaan puolilta päivin lounaalla Hietaniemen hautausmaan henkilöstöravintolassa. Saatuani itseni ravituksi, lähdin kävelemään kohti Vanhaa kappelia, silloista työpaikkaani. Matkaa ravintolasta kappelille on kilometrin verran. Vaihtelin kulkureittejä päivittäin. Nytkin poikkesin valtaväylältä erääseen kortteliin jatkaakseni matkaa sen läpi.

Kuljettuani korttelissa muutaman metrin, pysähdyin kuin seinään. En ollut uskoa silmiäni, mutta totta se oli. Parin metrin päässä edessäni, hautakiven vieressä nukkui kettu! Sain kameran taskusta esille alta aikayksikön ja räpsäsin ensimmäisen kuvan. Hiivin vähän lähemmäksi jatkaen kuvaamista. Olin metrin päässä, kun kettu raotti silmiään. Luulin, että se lähtee pakoon, mutta eikö mitä. Siinä se haukotteli ja venytteli ja näytti miten ollaan reporankana. Ja minä kuvasin.

Kutittaa.

Raapimiskohtauksen jälkeen kettu vaihtoi paikkaa, eikä ollut moksiskaan, vaikka seurasin sitä. Repolainen asettui puoli-istuvaan asentoon ikään kuin olisi poseerannut. Kävi sitten kaikessa rauhassa loikomaan haudalle. Lopulta veti käpälän silmien eteen ikään kuin olisi halunnut viestittää: ”Ujostuttaa, nyt saa kuvaaminen riittää.” Siirtyi siitä sitten viereiselle haudalle, pissasi haudalla olevan kasvin päälle ja lähti mennä jolkottamaan samaan suuntaan, mistä minä olin tullut.

 

 

Ujostuttaa.

 

5 comments for “Yllättävä kohtaaminen

  1. Kaikkea sitä luonnossa näkee -vaikka keskellä kaupunkia
    Kiitos Lissulle hienoista kuvista.
    Alpoaatos

  2. Uskomattomia kuvia! Kun kissa pesi kasvonsa
    sanottiin että ”vieraita tulloo”, pesupuuhissa
    taitaa kettukin olla alimassa kuvassa.
    Mitähän se merkitsee?

  3. Hienot kuvat on Lissu ottanut! Ketun turkki ei näytä oikein
    hyväkuntoiselta, ottaen huomioon syyskuun, jolloin turkin
    pitäisi jo talveen varautua. Olisiko joku syyhy? Ei kai se
    jonkin merkkihenkilön haudalle pissannut?

  4. Ei ollut merkkihenkilön hauta, jolle kettu pissasi.

    Merkkihenkilöistä puheen ollen, Mika Waltarin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta tuona samaisena päivänä kun ketun kohtasin.
    Waltarin haudalla kävi joku lähetystö kunniakäynnillä ja toi upean ruususeppeleen.

  5. Hyvät kuvat, Lissu!
    Näin kotipihallani ketun muutama viikko sitten, en ehtinyt kuvata!Kaunis oli kuin mikä, lokit seurasivat sitä, ehkä poikanen oli mennyt ketun suuhun, ei ole näkynyt pihalla enää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *