On tullut aika kertoa, mistä Värtsissä viime kuukausina esiintyneet mainokset ovat peräisin. Verkkolehtemme sai käyttöönsä Värtsilän Työväen Näyttämön käsiohjelman vv. 1937-38. Sieltä ne löytyivät.
Vanhan Värtsilän asioista kirjoitellut Hilkka Partanen kertoo, että hän sai joskus vuosituhannen vaihteessa kirjepostia rajan pinnasta Värtsilästä. Kirje sisälsi käsiohjelman, jota hän oli ollut myymässä teatteri-iltoina pienenä koulutyttönä. Kirjeen lähetti opettaja Seppo Pusa, joka oli löytänyt sen koulun vintiltä.
Käsiohjelmassa oli 36 mainosta. jotka eri alojen yritykset olivat antaneet. Liikkeitä Värtsilässä oli silloin paljon enemmän. Työväen ja Pienviljelijäin Osuusliikkeen antama ilmoitus oli aukeaman kokoinen, niin suuri, etteivät Värtsin skannausvärkit riittäneet.
Laitoimme mainoksia Värtsiin siksi, että lukijat saisivat tuntuman Vanhan Värtsilän liike-elämästä, olihan paikkakunta viittä vaille kauppala ja laajan alueen eittämätön keskus. Yhteydet näyttävät olleen hyvät ennen kaikkea Sortavalan suuntaan.
Julkaisemmeko jatkossa mainoksia? Varmaan verkkainen uusintakierros noista sotia edeltäneen Värtsilän kaupallisista tiedotteista on paikallaan, ihan nostalgian vuoksi. Muutoin mainokset eivät kuulu tämän verkkolehden toiminta-ajatukseen.
Minusta vanhat valokuvat ovat oikein hyviä ja mielenkiintoisia, mutta näihin mainoksiin en jaksa innostua, olen niitä jopa ihmetellyt;/
Kävin tänään Joensuun markkinoilla. Etsiskelin huopatossuja
kun sain innoitteen Erkki Jormanaisen bittiparatiisin tossu-
kuvista. Löysinkin sellaiset mutta en nyt sano minkä tehtaan,
olivat kuitenkin suomalaiset ja kumipohjaiset.
Nuo vanhat, sinänsä vaatimattomat, mainokset ovat mielestäni
hyvää täydennystä ajalle joka on jo menetetty.
Minusta nuo mainokset ovat tosi kiinnostavia ja antavat jopa intoa
haaveilla Värtsilän noususta uudelleen alueen mahtipaikaksi.
Ihan toiseen asiaan…
Joku voisi jatkaa luetteloa.
Miten teidän suvussa kutsuttiin – ukki, ukko, vaari, faija, vaija
jne.
Meillä omat tytöt kysyivät miksi Seppo haluaa häntä lastenlasten kutsuvan kun Sepon isä oli vaari.Sepolle myöskin kelpasi parhaiten
vaari-nimitys ja vaarina hän kulkee meidän joukossa ja minä olen MUMMO ei hienostellen mummi. Terkkuja