”Liikekeskusta” esiteltiin Niiralassa

Raja2

Yrittäjät seurasivat kiinnostuneena Birgitta Väisäsen esitelmää

Ketin hallinnoiman 9-tien kehittämishankkeen koolle kutsumat yrittäjät saivat perjantaina 12.9.2014 tutustua suunniteltuun liikekeskushankkeeseen Niiralassa. Kehittämispäällikkö Birgitta Väisänen esitteli suunnitelmia joiden pohjalta tavoitteena olisi synnyttää Nurmiselta vapautuneisiin tiloihin uutta yritystoimintaa. Paikalle oli saapunut vajaat kymmenen elinkeinoelämän toimijaa, kunnan edustajana Olli Riikonen, Nurminen Logisticsin edustajia sekä Ketiläisiä. Birgitta Väisänen kertoi että kiinnostuneita on laajemmaltikin, osa oli estynyt saapumasta paikalle.

Raja3

B-halliin suunnitellaan myymälätiloja

Pop-up Retail Park, joka kulkee nyt työnimellä ”Pop-up raja” olisi useiden yritysten keskittymä, eräänlainen näyteikkuna Pohjois-Karjalan muuhun tarjontaan. Ajatuksena olisi että toiminta nojautuu pitkäaikaiseen vuokraukseen sitoutuneen ”veturiyrityksen” vetovoimaan. Veturi-yrityksen lisäksi tiloja olisi mahdollista vuokrata muille toimijoille lyhyilläkin sopimuksilla (min. 3kk) jolloin esim. muualla kivijalkayritystään pitävä kauppa voisi tulla poistamaan erilaisia tarjouseriä tai vain hyödyntää jotain tiettyä sesonkiaikaa.

Tilaa on yli 3000m2

Tilaa on yli 3000 m2

Nurmisen kokoustilassa järjestetyn infon jälkeen läsnäolijoille tarjottiin mahdollisuutta keskusteluun mutta se ei ottanut tuulta purjeisiinsa ja jäi näin laimeaksi. Tohmajärven Säästömestan pitkäaikainen yrittäjä Kalevi Sivonen kyseenalaisti hankkeen järkevyyttä vetoamalla mm. avaamisen suhteen huonoimpaan mahdolliseen ajankohtaan. B-halliin suunnitellut myymälätilat vaativat melkoiset muutostyöt esimerkiksi lämmintilan saamiseksi. 24.9. kaavailtuun seuraavaan infotilaisuuteen onkin luvassa tarkempaa tietoa töiden laajuudesta sekä niiden kustannuksista.
Tiloihin toivotaan mm. seuraavanlaisia toimijoita; kahvila, kirpputori, rengas- ja konekauppa, auto- ja rakennustarvike, sekatavara, kalajalosteet, verkkokaupan noutopiste, lemmikkitarvikkeet sekä erilaiset outlet –tuotteet (mm. vaatteet). Myös matkailukohteiden infopistettä toivotaan.

C-halliin ideoidaan markkinoita ja tapahtumia (mm. joulumarkkinat)

C-halliin ideoidaan markkinoita ja tapahtumia (mm. joulumarkkinat)

Teksti ja kuvat: Eero-Matti Lintunen

29 comments for “”Liikekeskusta” esiteltiin Niiralassa

  1. Ei yhtään kommenttia tähän juttuun! Eikö tätä mahdollista palvelua koeta tarpeelliseksi? Kysyy kaukainen ystävä..

  2. Jutun luettuan tuli mieleeni Ruunaalta matkailuyrittaja Raunin kommentti kun hän oli käynyt kuuntelemassa jotakin ”Metsänväki” porukan kaavailuja matkailusta.

    Olihan siellä persaukiista porukkaa, minä olin ainoa jolla oli omaa rahaakin. En moiseen haihatukseen lähde mukaan.

    Muuten Raunilla on edelleen omaa rahaa ja toimiva matkailuyritys. Ei mikään kultakaivos vaan leiväs se tuo.

    Mitä siis Niiralaan kaavaillaan. Kenen rahoilla toimittaisiin ja kuka korjaa siitä hyödyn.

  3. No minä pöljä tietysti ajattelen, että Nurminen vuokraa tiloja ja vuokraajat maksavat itse kulunsa. Kukin kohdaltaan. Tosin, jis tää on joku hanke, josta kulut tarkoitus tyrkätä yhteiskunnan maksettavaksi niin kiitos ei. Kyllä yrittäjällä pitää olla omaa rahaa.

  4. Taisin juuri Raunin matkailuyrityksessä Ullan kanssa innostua savusaunasta, niin että piti paluumatkalla tehdä kaupat sellaisesta Ilomantsissa.

    Mutta asiaan! Kyllä Niirala Värtsilän pitäjässä, Tohmajärven kunnassa, Pohjois-Karjalan maakunnassa kiinnostaa. Näillä euroilla ja tässä iässä ja tällä ammattitaidottomuudella on vain tyydyttävä toivomaan parasta. Ja myös malttia noihin NATO-puuhasteluihin. Siihen toivomukseen taas iän tuomalla viisaudella on oikeutta.

    Toivottavasti Värtsilä-Niirala kehittyy jo ennen kuin Venäjä ja Ukraina ovat EU:n jäseniä. Siihen menee kyllä aikaa.

  5. Olen pitkään ihmetellyt miksi tälläistä liiketoimintaa Niiralassa ei ole.Vaalimaalla rajakauppa kukoistaa.Toki siellä on liikennettäkin enemmän mutta Niiralan yli miljoona rajanylittäjää riittää elinkelpoisen bisneksen tekemiseen monella alalla.
    Toivonmukaan kauppapaikka syntyy ja kukoistaa.Se voi tuoda toimeentuloa paikallisillekkin.Onnistuessaan se vetää asiakkaita myös laajalta alueelta Suomen puolelta.

  6. Löytyisikö jotain sellaista tarjottavaa, mitä ei muualta saa, vaikka jatkaiskin matkaa? Myös paluumatkalla voi täydentää kassiaan.

  7. Niiralassa on ollut muutama kokeilija kaupantekoon pienimuotoisesti ja pian sieltä kadonnut. Ongelma lienee siinä, että saadakseen asiakkaita ne ihmiset on ensin saatava pysähtymään. Eikä ihmiset pysähdy ellei ole tarjolla jotakin mitä ei muualta juuri saada tai sen joutuu hakemaan kohtuuttoman kaukaa. Eräs tekijä on myöskin palveleminen, saada asiakas tuntemaan itsensä huomioiduksi sillä hetkellä maailman tärkeimmäksi ihmiseksi.
    Ei myyminen ole helppoa, ei riitä seinät ja tiski sekä tuotteet. Kun nuo ovat hankitut sitten laitetaan kädet kyynärpäitämyöten ristiin ja odotetaan asiakkaita. Siihen odottamiseen kuukahtaa koko yritys ja firma.

    Kuka keksii sellaisen kokonaisuuden, jotta rajanylittäjät suuntaan ja toiseen pysähtyvät asiakkaaksi. Kun tämän ongelman ratkaisee niin jatkossa onkin miljonääri. Minulla vain ei sytytä miten se tehtäisiin. Toivoa sopii, että jollakin yrittäjällä oivallus toimisi ja Niiralan kauppakeskus käynnistyisi.

  8. Miun mielestä ratkaisu on nimenomaan tuo Kalevin mainitsema miljonääri. Sillä vain pitää olla muutama miljoona joutavana jo ennestään aloitustoimia varten.

  9. Tuula arveli kommentissaan sitä käytetäänko yhteiskunnan rahaa tuossa hankkeessa?

    Ymmärsin tiedotustilaisuudessa mukana olleena asian niin että hakusessa on yksi suuri veturiyritys joka siis tulisi tiloihin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Tämä yritys sitten vuokraisi pienempiä tiloja eteenpäin lyhyilläkin sopimuksilla muille yrityksille.

    Kiinteistön omistaja vastaa muutoskustannuksista, ymmärteekseni se ei ole Nurminen vaan joku vakuutusyhtiö (korjatkaa jos olen väärässä!).

    Ketin hallinnoiman hankkeen rooli on saattaa nämä tahot yhteen niin että liikekeskus saataisiin käynnistettyä. Hankerahoituksen taustoja voi sitten selvitellä Ketin kautta. Tohmajärven kunnan aktiivinen mukana olo näyttää olevan hyvin Ketin hankkeen kaltainen – kunta yrittää edesauttaa omien mahdollisuuksiensa myötä luomalla toimivaa toimintaympäristöä.

    Itse henkilökohtaisesti en usko koko liikekeskushankkeeseen niin kauan kun siitä puuttuu todella vetovoimainen ”veturiyritys”, esimerkkinä nyt vaikkapa Lidl. Toinen seikka joka tulisi olla kunnossa on itse varsinainen rakennus. Katselmuksessa huomasi hyvin sen ettei pikkurahalla tehdä kylmähallista nykyaikaista myymälätilaa, saati kauppakeskusta… Olkoonkin että liikeidea-ajatus nyt ei ihan kauppakeskusmainen olekaan!

    Sitten näistä eri toimialoista joita mukaan kaipaillaan… En ymmärrä laisinkaan sellaista että toiveissa on saada mukaan palvelua joita jo läheltä löytyy – vieläpä kivenheiton päässä nyt suunnitellusta paikasta! Tarkoitan tällä esim. tiloihin haviteltua matkailun infopistettä. Sellainenhan on jo vuosikausia toiminut menestyksekkäästi Itähuolinnan yhteydessä!!

    Voisiko nämä toinen toistaan seuraavat kehittämishankkeet joskus olla myös jo olemassa olevien yritysten apuna, sen sijaan että yritetään luoda lisää sellaista joka toteutuessaan voi merkittävästi viedä mattoa alta paikkakunnan, monesti jopa vuosikymmeniä toimineilta yrityksiltä?

    Sinällään arvostan nyt paljon tätä 9-tien kehittämishanketta sekä myös kunnan erittäin aktiivista mukanaoloa tässä hankkeessa. En yksin tarkoita nyt ylläolevaa Niiralan liikekeskusasiaa vaan yleensäkin kyseisen hankkeen tapaa toimia ja sen tuloksia.

    Tavallisesti näiden hankkeiden anti on ollut ainoastaan kynää päivät pitkät pyörittäneen hanketyöntekijän vuoden-parin pituinen työsuhde sekä vuoren kokoinen pino jonkun viraston nurkaan pölyyntymään jääneitä esitteitä.

  10. Eero-Matti, puhut asiaa! Tuosta tuli mieleen, että muistanko väärin, vai olenko ihan KUULLUT väärin, että TJ kunta on varannut liikekeskukselle tontin Niiralasta, ja siihen olisi jo ollut tulossa joku (S-ketju), mutta sitten ei kuitenkaan tullutkaan?
    Olipa miten hyvänsä, ilman isoa veturia ei toimivaa kauppakeskusta varmasti synny. Keksiikö kukaan mitään tuotetta, jota vielä tarvitaan? Kun koko maailma jo törkyä täynnä!

  11. Niihin aikoihin kun raja ylikululle avattiin Niiralassa esiteltiin myös erilaisia kehityssuunnitelmia. Oli jopa kuva rakennuksesta, en muista oliko se luonnos kauppakeskuksesta vai hotellista. Joka tapauksessa hyvän näköinen rakennus. Vetäjä sille hankkeelle lienee vieläkin hakusessa.

  12. Kyseessä oli ”Idän portti” nimeä kantanut suunnitelma. Materiaalia, myös kuva rakennuksesta saattaa löytyä ainakin kylätalon toimistosta. Kivannäköistä tönöä Niiralaan suunniteltiin, mihin lie hanke sitten myöhemmin kaatunut ??

  13. Idän porttihan se oli. Voihan se olla että ollaan jo myöhässä. Idän tai paremminkin Lännen portti syntyy rajaviivan tuolle puolen. On sitä liikeideaa silläkin puolen. Eikä siellä kaikki ole köyhiä. Toivon kuitenkin suotuisaa etenemistä tälle Suomen puolen hankkeelle.

  14. Eero-Matti kun olit tiedotustilaisuudessa mukana niin kertoiko kukaan siitä ketä mahdolliset asiakkaat ovat. Suomalaisia, Venäläisiä vai joitakin muita toimijoita, jotka vievat tavaraa Niiralan kautta Venäjälle.

    Rajavartiolaitoksen ja Tullin tilastoista saadaan kyllä lukumäärät montako rajanylitysta suuntaan ja toiseen on tapahtunut sekä tullattavan tavaran määrään. Rajanylitykset varmaan tilastoidaan entisellä tavalla. Siis kun yksi ihminen tulee Venäjältä – Suomeen ja menee takaisin Venäjälle se on kaksi rajanylityskertaa. Jokatapauksessa ihmisiä liikkuu suuntaan ja toiseen kohtuullisen paljon. Teoriassa siitä ihmismäärästä voisi olettaa saatavan asiakkaita kannattavan liiketoiminnan aikaan saamiseksi. Kysymys on edelleen kuinka saada nämä ihmiset sitten asiakkaiksi, mitä he ostaisivat ja kuluttaisivat, veisivät mukanaan itään tai länteen.
    Sillä koko liiketoiminta tulisi elämään rajanylittäjien asiakkuuksien varassa. Kunnan oma väestöpohja ei riitä kunnolla Niiralassa nakkikioskin ylläpitämiseen.

    Olen saanut vuosien ajan seurata Ruunaan Raunin matkailuyrityksen kehittymistä ja voin sanoa sen olevan kovaa työtä ja yrittäjälle jäävän rahaa hitusen koko liikevaihdosta. Raunilla oli sentään valmis ajatus mitä tehdään ja miten sekä kokemusta koskenlaskuyrittäjänä. Mutta kuka tekee Niiralassa menestyvän yrityksen pystyyn. Vastaan ei kukaan.

  15. Kaleville:

    1. Asiakkaat – Projektipäällikkö esitelmässään kertoi tulevien asiakkaiden olevan venäläiset ostosmatkaajat, suomalaiset rajanylittäjät sekä lähipaikkakuntien asukit.

    2.Niiralassa menestyvä yritys – Uskallan olla eri mieltä Kalevin kanssa… Jos rajaliikenne säilyy nykytasolla tai kasvaa kuten koko ajan ennustetaan, kirjoitaan vielä Niiralassa jonkin sortin sankaritarinaa menestyvästä yrityksestä tai useammista. Ehkä ei vielä ensi vuonna tai lähivuosina mutta tulee tapahtumaan tavalla tai toisella.

    Minä luokittelen menestyväksi yritykseksi esim. kauan Niiralassa toimineen Itähuolinta Oy:n (paikallisen omistama) joka julkisten kaupparekisterin tilinpäätöstietojen mukaan vielä muutama vuosi sitten teki yli kuusi numeroista voittoa. Mielestäni tämä on yksi menestyvän yrityksen mittareista.

    Tunnen hyvin Rauni yrityksen sekä toimialan ja toimintaympäristön Ruunaalla. Hän on tehnyt ihaltavan pitkäjänteisesti hienoa työtä, kerropa Kalevi Värtsilän fanilta terkkuja kun tapaat hänet ensi kerran!

  16. Siinä olen samaa mieltä, että kyllä Niiralassa rahaa vielä tahkotaan. Mutta ne ovat toiset ihmiset, jotka sen sitten tekevät.

    Me olemme vaimon kanssa Raunin nuoremman tyttären kummeja, joten vielä tämän vuden puolella tapaamme ja terveiste kerrotaan.

  17. Lukekaa ihmeessä Eiran antama vinkki Uralin pihlajasta!!! Kannattaa palauttaa mieleen, mitä on tehty. Sitten voi tehdä taas.

    LUKEKAA!!!!

  18. Kaupankäynti ei ole rakettitiedettä mutta onnistuu aina paremmin jos ja kun liiketoiminta perustuu tutkittuun ihmisten/asiakkaiden tarpeisiin ja ostoskäyttäytymiseen.

    Tätä asiaa on tutkittu Niiralassa ja muualla rajanylityspaikoilla Venäjän rajaa ylittävien keskuudessa riittämiin.Tiedetään että venäläiset haluavat ostaa täältä mm rautakauppatuotteita,elintarvikkeita erityisesti kalaa ja lagtoosittomia maitotuotteita,auton varaosia,merkkivaatteita, kenkiä,kodinkoneita jne.
    Samat tuotteet kelpaavat yhtälailla suomalaisille kuluttajille kun hinta ja markkinointi on kohdallaan.Ostoksille voidaan tulla pitkienkin matkojen päästä.Vrt Tuurin kyläkauppa.Liikekeskus keskellä ei mitään.

    Tämä kaikki on tiedossa.Näitä palveluja ja tuotteita on Pohjois-Karjalassa pitkin Keski-Karjalaa ja Joensuussa.Mutta ei rajanpinnassa Niiralassa.Jos tämä kaikki olisi keskitetysti tarjolla Niiralan ”Idän Portissa” miksi venäläiset asiakkaat ajelisivat ympäri lääniä halaumiaan tuotteita etsinnässä.

    Paikkana Nurmisen entiset hallit ovat paras mahdollinen.Siainti ihanteellinen,infra on kunnossa ja parkkipaikkoja riittämiin.

    En halua mestaroida tässä asiassa yhtään enempää mutta uskon ja toivon hankkeen toteutuvan.Toivon sille myös menestystä ja sitä kautta elinvoimaa kotikylälleni.

  19. Joren kirjoitus ei ole jorinaa. Se panee mielen paineet maan pinnalle. Mutta tähän väliin myös vitsi vitsinä. Jospa ne venäläiset ajelevat upeilla ja uusilla maastureillaan myös huvin vuoksi, kun tiet ovat niin hyvässä kunnossa ja Värtsilä-Niiralassa avautuu kohta eteen suorastaan baana Sininselle tielle ja Via Karelialle? Tätäköhän ne tiesutenöörit ajattelevat, kun meinaavat siirtää Sinisen tien Kemien kauppojen ohi? Vai joko on pantu luu kurkkuun?

  20. Keskustaliikettä kaivataan nyt tukemaan liikekeskusta.

  21. Hei,
    Kiitos Eki kun olit mukana infossa 🙂
    Pieni korjaus kommentiisi, miksi ”matkailuinfo”. Markkinointipiste! Missä voidaan myydä esim.Pohjois-Karjalan matkailukohteiden palveluita, tapahtumia ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.ItäHuolinta on edelleen tärkeässä roolissa matkailuinfopisteenä 🙂 Tunnettuvuutta ja alueella viipymää koetetaan saada lisättyä.

    Muutostyökustannuksista neuvotellaan, kuinka/kuka ne kustantaa ja missä aikataulussa.
    Veturiyritystä etsitään!
    POP UP- tyyppinen myymäläkokonaisuus, ei kauppa/ liikekeskus.
    Hyvää syksyä kaikille!

  22. Hyvä että hankkeen taholta tarkennetaan asiaa. Toivotaan että nyt saadaan konreettistakin toimintaa aikaiseksi, yritystä hankkeessa kyllä piisaa ja sehän on tärkeää, hyvä Birger, keep going strong 😉

  23. Karjalaisen verkkosivulla juttu: Kiteellä keskustellaan maneesin rakentamisesta

    http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/88691-kiteella-keskustellaan-maneesin-rakentamisesta

    Kiteellä järjestetään ensi viikon torstaina 5. marraskuuta maneesihankkeen kuulemis- ja keskustelutilaisuus. Kello 16.30 alkava tilaisuus pidetään Kiteen kaupungintalon valtuustosalissa.
    Keski-Karjalan alueella on satoja ratsastajia, aktiivisia koiraharrastajia ja useita muita käyttäjäryhmiä, joiden pitkäaikainen haave on ollut talviharjoittelun mahdollistavan, vähintään 1000 neliön katetun tilan saaminen seutukunnalle.
    Investointi on merkittävän suuri, mutta esiselvitysten perusteella Keski-Karjalan väestöpohja ja käyttäjät riittävät kattamaan maneesin investointi- ja käyttökulut, mikäli se pystytään toteuttamaan yleishyödyllisenä investointihankkeena ja hankkeen toteuttamiselle löytyy yhteistä tahtotilaa.
    Maneesi mahdollistaa ratsastus- ja koiraharrastuksen lisäksi monien muidenkin eri käyttäjäryhmien lajiharjoittelun ja harrastamisen sääolosuhteista riippumatta.
    Keskustelutilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille yrityksille, yhteisöille ja yksityisille henkilöille.

  24. Pitkästä aikaa uutisissa….radiossa jo tänään. Huomenna ehkä lehdessä..?

  25. Kunta ja Cemagro ostajina. Cemagron osaomistaja (yhtiönsä kautta) Juha Sipilä.

  26. nocommentsille, kyseessä ei liene kuitenkaan kansanedustaja Juha SIpilä.

  27. Ei, vaan ihan toinen henkilö, päätoiminen viljelijä. 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *