JFK

John Fitzgerald ”Jack” Kennedy, JFK

Syntyi 29. toukokuuta 1917 Brookline, Massachusetts, Yhdysvallat
Kuoli 22. marraskuuta 1963 Dallas, Texas, Yhdysvallat

JFK toimi Yhdysvaltain 35. presidenttinä vuosina 1961–1963.

Kennedy salamurhattiin Dallasissa Texasissa perjantaina 22. marraskuuta 1963. Se oli maailmanlaajuinen shokkiuutinen.

Murhasta tulee kuluneeksi 50 vuotta tänään, 22.11.2013.

Katso video legendaksi muodostuneesta Kennedyn virkaanastujaispuheesta;
And so, my fellow Americans, ask not what your country can do for you; ask what you can do for your country”.
Suomennos: Älkää kysykö, mitä maanne voi tehdä hyväksenne, kysykää, mitä te voitte tehdä maanne hyväksi.

Kennedyn murha kuuluu niihin historiallisiin ns. suuriin uutisiin joita ei voi ohittaa tunteitta tapahtuman jälkeenkään syntyneetkään, kuten minä.

Jaa oma kokemuksesi Kennedyn murhasta. Missä olit kun kuulit uutisen? Mitä ajattelit?

Eira Varonen

 

Jutun tekstin lähde ja kuva : Wikipedia
Lisätietoja JFK:stä Wikipediasta.

 

Share

9 comments for “JFK

  1. Olin tuolloin 13 – vuotias. Muistan, että isä tuli herättämään meidät neljä koululaista ja vakavalla äänellä kertoi Yhdysvaltain presidentin kuolemasta. Asia oli vavahduttava. Ennen kaikkea on mieleen jäänyt hetken koskettava tunnelma, johon liittyi vahva yhdessä kokemisen elämys: me täällä Katajamäen tuvassa olemme mukana koko maailmaa koskevassa surussa.
    Hyvin selvä muisto minulla on Kennedyn hautajaisista. Meillä ei ollut vielä televisiota, mutta pääsimme naapureiden luokse seuraamaan lähetystä. Muistan erityisesti presidenttiparin pienet suloiset lapset ja sitten erikoisella tavalla marssivat sotilaat.

  2. Menin äitini kanssa Joensuussa Siltakadulla
    baariin, jossa luimme sanomalehden etusivulla
    olevan hätkähdyttävän uutisen Kenedyn murhasta.
    Eli kuulimme siitä vasta seuravana päivänä.

    Myöhemmin seurasin hänen perheensä elämää lehdistä.
    Jäljellä on enää vain tytär.

  3. Kuulin murhasta vasta lauantaina. Olin istuttamassa tulppaanin sipuleita isäntäperheeni rivitalon etupihalle Herttoniemessä, kun perheen rouva tuli ulos ja järkyttyneenä kertoi uutisen. En muista sitä, oliko hän kuullut uutisen radiosta vai lukenut lehdestä.

    Sitä en muista mitä tuolloin ajattelin. Sen sijaan muistan, että oli pilvinen päivä. Oli ollut lämmin syksy. Maa ei ollut vielä routinut, joten tulppaanien istuttaminen onnistui hyvin. Olin muutamaa viikkoa aikaisemmin tullut Helsinkiin.

  4. Tuota Kennedyn virkaanastujaispuheen lausetta lienee siteerattu mukaeltuna monissa yhteyksissä. Käytän tässä tilaisuutta tuoda julki yhden uuden mukaelman:

    Älkää kysykö, mitä Värtsi voi tehdä hyväksenne, kysykää, mitä te voitte tehdä Värtsin hyväksi.

  5. Muistan tuon järkyttävän Kennedyn murhan.Olin Joensuun tyttölyseon abiturienttiluokalla ja meillä oli seuraavana päivänä historian koe.Emme pystyneet lukemaan kokeeseen ja hissan opekin oli niin järkyttynyt,että koetta ei voitu pitää,vaikka hän muuten olikin niin jämpti mies.Kevättalvella ylioppilaskirjoituksiin valmistava englannin preliminäärikoe käsitteli myöskin Kennedyn murhaa.Siinä oli jotain Teksasin keltaisesta ruususta.Olen käynyt myöhemmin Kennedyn haudalla,jossa palaa ikuinen tuli.Vaikuttava kokemus!

  6. Se taisi olla perjantai-ilta ja radiossa
    juuri alkamassa tai alkanut nuorten suosima
    ”Kaleidoskooppi” musiikkiohjelma.

    Meillä sisaruksilla oli tapana kuunnella sitä vinttikammarin
    sängyissämme, valot sammutettuna. Ohjelman
    aikana teeskentelimme nukahtaneemme ettei
    olisi tarvinuut nousta sammuttamaan ”töpseliradiota”.

    Kun tieto Kennedyn murhasta kerrottiin ja radiossa
    alettiin soittaa surumusiikkia karisivat unenrippeet
    silmistä. Sytytimme valot ja tuntui että tukkakin nousi
    pystyyn kun jähmetyimme odottamaan lisätietoa tapahtuneesta.

  7. Lissun kommentti piristi päivää kummasti! Kymmenen pistettä ja papukaija merkki täältä Värtsin toimituksesta! Kiitos!

    Älkää kysykö, mitä Värtsi voi tehdä hyväksenne, kysykää, mitä te voitte tehdä Värtsin hyväksi.

  8. Ihan totta! Nyt annetaan täydet pojot Lissulle!

  9. Minulla on samanlaiset muistot kun Tellellä,meillä oli ”etukammarissa”vanha Asa-merkkinen radio ja olin siita kuuntelemassa kaleidoskooppia kun lähetys keskeytyi ja tuli tuo järkyttävä uutinen ja jatkui sitten surumusiikilla. Kyllä siinä yöunet meni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *