Olen seurannut Jänisjoen vesien juoksutusta ja korkeutta. Näyttäisi siltä, että jos ei tänä keväänä päästä taas ennätys korkeuksiin niin ei kovin paljon saata jäädä uupumaankaan, sillä veden korkeus on edelleen nousussa. Nousuvauhti ollut 7.5.2012 tehdyn havainnon mukaan reilut 15 senttiä vajaassa viikossa ja on vajaat 70 senttiä 1980 ja 1990 lukujen taitteiden ennätyksistä. Veden suurin mitattu korkeusvaihtelu vuoden sisällä ollut -90 alkupuolella jolloin mitattu 2 m 70 cm alimman ja ylimmän korkeuden eroksi.
Värtsilän sillasta voi seurata Jänisjoen veden korkeutta, siinä näkyy ruskean alueen yläraja joka kertoo ennätys korkeuksista. Kuten 7.5. otettu kuva kertoo, ennätys korkeuteen ei enää ole pitkämatka. Kuva: Heino Turunen.
Tällähetkellä Uudenkylän lammen veden korkeus noudattelee Jänisjoen korkeutta. Syynä on oletettavasti roskien ja risujen ajautuminen patoluukkuihin. Epäillään myös, että majavat ovat olleet asialla. Maanantaina kävin paikanpäällä ja kyllä siellä edelleen oli padossa hiljainen virtaus lammelle päin.
Uudenkylän lammen säännöstelypadon kummallakin puolella veden korkeus sama. Pato vuotaa lammelle päin. Kuva: Heino Turunen.
Kalliontien puolella taas vesi on tienpinnasta vain perikymmentäsenttiä. Mikäli se nousee Jänisjoen ennätyslukemiin niin tiellä pitäisi olla kohta 30 cm vettä.
Vesi on noussut jo lammella rantametsiin. Kuva: Heino Turunen.
Katso myös video.
Video: Eira Varonen.
Isäni Toivo Lintusen serkku Tauno Eronen on tallentanut suvulle seuraavan tiedon: ” Uudenkylän lammen ja Jänisjoen välillä oli oja, jossa keväällä varsinkin liikkui kalaa kovasti, mutta kateelliset kyläläiset eivät sallineet ukin panna rysiään tähän yhteiseen ojaan. Silloin ukki kaivatti viereen uuden ojan – Lintulan ojan – ja pani pyydyksensä siihen, ja siihen ei sitten ollut muilla asiaa. Lampi on nyt jo kuivatettu eikä kala nouse enää sinne, mutta Lintulan oja – , ukin kaivattama, näkyy yhä vielä.”
Taunolla ja Toivolla oli siis yhteinen ukki Erik Lintunen, minun Erik-ukkini isä. Hän eli vv. 1845-1904. Muistan poikavuosiltani, että joen ja lammen välillä oli kaksi ojaa.
Nyt kaipaisin tietoa seuraavasta: Kun Lintulan (Sinilintu) pitkä kivinavetta purettiin, isäni antoi sen kivet Uudenkylän lammen ojan täytteeksi. Tämä lienee tapahtunut 1960-luvulla? Olin silloin maailmalla, enkä siis tapahtunutta näkemässä. Kuka osaa sanoa, oliko kysymyksessä joelta katsottuna oikeanpuoleinen oja? Juuri se lienee ollut se Lintulan oja?
Jos niin on kuin arvelen, silloinhan Lintuset ovat kaivaneet ja jälkensä täyttäneet. Ensin Erik ja sitten pojanpoika Toivo.
Tässä yhteydessä on pakko naurahtaen todeta, että yhden sukupolven yli hyppäämistä on tapahtunut suvussani toisellakin tavalla. Ukkini – hänkin Erik (1872-1938) – oli erottamassa Värtsilää Tohmajärvestä ja minä pojanpoika sitä emäpitäjään palauttamassa. Oja auki ja umpeen; raja pystyyn ja nurin. Elämä on sellaista. Kehitys kehittyy.
Ierikka
Olikos Rysä-Jussi asialla.
Itse en ole käynyt Uudenkylän lammella paitsi joskus hiihtänyt ohi.
Terv. MirjaSisko
Mikä on Jänisjoen tilanne tänään? Kuulin, että Uudenkylänlammella vesi nousee edelleen, riippumatta miten joen pinta ”elää” tai on nyt ehkä jopa laskusuhdanteessa..