Verkkolehti Värtsi toivottaa lukijoilleen onnellista ja hauskaa vappua !
Kevään monimuotoinen juhlapäivä vappu on tässä ja nyt. Virallisesti liputettava suomalaisen työn päivä, kansallinen ja kansainvälinen työläisten juhlapäivä, ylioppilaiden keväinen juhlapäivä ja monien perinteisten tapojen päivä.
Värtsilän työväenyhdistyksen torvisoittokunnan messingeistä ei enää törähtele työväenmarssin soinnut. Menneisiin tunnelmiin voit päästä tästä. Niistä ajoista ovat aatteet vähän väljähtyneet ja työtkin modernisoituneet. Vappu on ja pysyy, simoineen, tippaleipineen, ilmapalloineen ja vappujuhlineen.
Mitäpä olisi vappu ilman vappumusiikkia. Jääköön nyt se työväenmarssi soittamatta kun ne torvetkin ovat jo museotavaraa. Tässä kuitenkin tarjolla vähän kevätsointuja.
Ei ole työkään enää aivan sellaista raatamista mistä kertoo Veikko Lavin Lasijauholaivakeikka, jonka tässä esittää Pelle Miljoona nuoruuden palolla. Poksautelkaa silti varovasti niitä kuohupulloja.
Kaivelin vapunpäivän taustoja. Löysin yllättäen tietoa 700- ja 800-luvuilta. Vappu on myös kirkollinen juhla ja hyvin positiivisella tavalla. Mutta siitä voi lukea torstaina ilmestyvän Uutis Alasimen Sanan ääressä -palstalta.
Iloista vappua tänään ja torstaina post festum! Jos joku ei jaksa odottaa torstaihin, voi näppäillä googlesta esille hakusanan Valburg.
Terveisiä Ellinooralta! Aamuleikit leikitty! – Ierikka
Noista perinteisistä vapputavoista mainittakoon, että lapsuuskodissani otettiin aina vappupäivänä siemenperunat itämään.
Sepon valkovuokkokuva herätti kysymyksen: Kasvaako Värtsilässä valkovuokkoja?
Täällä etelärannikolla valkovuokot ovat kukkineet jo monta päivää.
Minä myös tulin uteliaaksi Lissun kysymyksin.
Vappu on niin sanotusti ”paremmalla puolella”,
mutta vastaan Lissun ja Sakarin kysymykseen
valkovuokoista. Joku paikkakuntalainen tietää
asiasta varmemmin, mutta eivät ne Värtsilässä
ainakaan yleisiä liene. Pienen lämpäreen olen ilokseni
nähnyt Kaustajärvellä aivan rajavyöhykkeen tuntumassa.
*
Kirjasessa Lisätietoa Pälkjärven pitäjän kasvistosta/
A.J.Huuskonen, on sivulla 12 kartta ”Valkovuokon levinneisyys
tutkimusalueella ja sen ympäristössä”.
Toimiessaan Pälksaaren Piirimielisairaalan lääkärinä
Huuskonen on 1930-luvulla retkeillyt pitäjän eri alueilla tehden tutkimusta kasvistosta. Hän merkitsi muistiin esim. valkovuokon löytöpaikat ja totesi että Pälkjärven korkeudella
on valkovuokon säännöllisen kasvualueen pohjoisraja.
*
Kyseistä karttaa tutkiessa huomaa, että valkovuokkoa
esiintyy erittäin runsaasti Ilmakassa, Jerossa ja
Ruskealan Matkaselässä. Myös Kurikassa ja Pälksaaressa on pieni valkovuokko alue.
Tähän se sitten loppuukin kuin veitsellä leikaten,
tosin Vanhan Värtsilän tienoille, heti Vanhasta Värtsilästä kaakkoon,on merkitty pieni luonnonmukainen kasvualue.
Hilkka ja Aarre Partanen varmaan tietäisivät noista Värtsilän
rajantakaisista valkovuokko esiintymistä.
Lissun ja Sakarin kysymyksiin valkovuokoista lyhyt vastaus. Vappukuvassa nähdyt vuokot kukkivat viime keväänä meidän kukkapenkissä, tosin silloinkin vapun jälkeen.
Jännityksellä odotan, nouseeko valkovuokkoja Ullukan rinteeseen. Muutama vuosi sitten kulkeutui niitä kumisaappaissa Ruskealasta. Ovat keväällä pinnistäneet ylös ja avanneet kukkansa siinä, mihin saappaani puhdistin. Saa nähdä, miten nyt käy. Toivottavasti eivät ole meitä hylänneet! Ovat niin suloisia kuin missin katse! Niinkuin Tellervo kertoi, Kaustalla on yhdessä paikassa valkovuokkoja, joita ei liene väkisin sinne tuotu. Ierikka
Minulla kukkii valkovuokot myös kukkapenkissä, tosin ne avaavat
nuppunsa täällä vasta toukokuun loppupuolella.
Edellisessä asuinpaikassani minulla oli myös naapurilta lahjaksi
saamiani alkuja kukkapenkissä. Ne katosivat sitten siitä, kunnes
huomasin rehevän puskan kukkivan tontin nurkalla. Ne muuttivat
siitä mieluiseensa kasvupaikkaan.
Joensuusta Ilomantsiin päin mennessä, ennen sitä huoltoasemaa,
lammen kohdalla vasemmalla, on luontaisesti valkovuokkoalue siinä
rinteessä. Siinä menee polku sinne ylös, jos joku haluaa hakea
juria kukkapenkkiinsä.
Täsmennän vielä tuota ajo-ohjetta. Joensuusta n.30 km, Heinävaarassa, ennen Kiihtelysvaaran tienristeystä, lammen kohdalla. En tiedä lammen nimeä.
Kasvien kerääminen juurineen ei ole jokamiehenoikeus.
Ihan noin vain ei pidä mennä kaivelemaan toisten mailta.
Onhan se niinkin. Tiesin kyllä keräämiskiellon koskevan rauhoitettuja kasveja.
Tuttavani tiesi kertoa, että tämän vuokkoesiintymän kohdalta on
viime vuosina kaadettu metsää, joten ehkä kasvuolosuhteiden muuttuminen on aihettanut tuhoa. Siellä ainakin oli valkovuokot
luontaisesti. Täytyypä oikein käydä katsomassa ohi kulkiessa,
kuinka niille on käynyt.
Tässäkin tapauksessa onnekkaita olivat ne, jotka ehtivät ottaa
sieltä itselleen taimia. Nykysavotat tekevät hirveää jälkeä suurine metsäkoneineen, siinä ei vuokot paljon paina puntarissa.
En tiedä sen alueen omistajaa, että lupaa voisi kysyä, mikäli
siellä vuokkoja on tähteellä.
Toisaalta ihmeellistä kuinka harvinaisia valkovuokot ovat Värtsilässä kun Tohmajärvellä niitä on vaikka kuinka. Tietysti kuntien yhdistymisen jälkeen onhan niitä nyt Värts.. eikun siis Tohmajärvelläkin.. mites tämä nyt menikään
Mutta kun tulivat kumisaappaissa sieltä Ruskealasta! Ja pitihän ne saappaat putsata, että saisi ne taas jalkaansa, ”ettei unohtuisi kaikessa kiireessä”. Sukkiahan minä ajattelin. Ierikka
Vuokkojen siirtäjät tekevät vuokoille palveluksen, siirtäessään
niitä uusille kasvupaikoille. Metsänhakkuut voivat kerralla
tuhota jonkin aiemman esiintymän. Valkovuokot eivät taida olla
täällä kovin harvinaisia, koska ne eivät ole rauhoitettuja näillä
kulmilla.
Pihallani kukkii myös sinivuokkoja joku puska, mutta ne ovat
entisen asukkaan istuttamia, joten en tiedä niiden historiaa.
Mukavaa olisi saada se juurtumaan vaikkapa tuohon viereiseen
metsikköön. Siellä koti-Karjalassahan sinivuokkoja kukkii metsät sinisenään. Kukkivat ainakin niin kauan, kunnes tulevat ne Harvesterit vai mitkä Sylvesterit ne koneet on.
Olen kuullut siitä ”kumisaapasilmiöstä”, jolloin entiseltä kotipihalta tarttuu saappaisiin savea ja muuta. Onhan se ihan
ymmärrettävää.
Kiitos valkovuokkovastauksista kaikille!
Lisäyksenä Tellervon kommenttiin, että kyllä valkovuokkoja on Pälkjärvellä ollut Makariissakin. Siellä eläneistä joku on kertonut minulle ”Viistolan metsät olivat keväällä valkoisenaan vuokoista.”
Viistola oli isäni kotipaikka Makariissa.
Ihmettelen suuresti tuas. Sori vuan kanssa sisaret ja veljet. Kylätalolla Värtsi lehden infotilaisuudessa oli polemiikkia nimen omaan siitä, että miksi häviää niin nopeasti oikean sivun kommentit jonnekkin ja jonnekkin? Kun se asia on näin yksinkrtainen, että me käytämme kommenttipalstaa joskus näköjään, tai ainakin luulisin ehkä epähuomiossa eikä niinkään tietämättömyyttämme liian herkästi.
Eli tyyppi esimerkki: Hei vaan. Lähetetään kommentiksi ja siinä meni taas muutama rivi huit hait.Näin saadaan koommentit asiallisetkit häviämään sinne jonnekkin, kun kaikki kyläläläiset läittavat kommenttinsa (Hei vaan).
Ja pakkohan minun on toimia niin kuin muutkin, kun olen jo oppinut yleisen käytännön, että edelliseessä kommentissa oli yksi kieliopillinen virhe, jonka suonette anteeksi meikä maallikolle.
Auts, sehän kalahti. Suurta häpeää ja katumusta tuntien koetan parantaa pahat tapani kommentoinnin liiallisen herkkyyden suhteen.
Jäähyväisveisuna Juice Leskinen vuonna 1981 Ilomantsi
http://www.youtube.com/watch?v=LdE9hVOu9fg
Sakari, Sinun on ihan tarpeetonta tuntea häpeää ja katumusta kommentointiherkkyydestäsi. Lämpimän huumorin ryydittämät kommenttisi saavat hymyn lukijan huulille. Jatka vaan valitsemallasi tiellä faniesi iloksi!
Käsittääkseni Värtsin kommenttipalstan käytöstä ei ole muita ”sääntöjä”, kuin, että kommenttien on pysyttävä hyvän maun rajoissa. Ilkeily ja toisten mollaaminen ylittävät mielestäni kyseiset rajat.
Kommenttien määrä, pituus ja sisältö lienevät jokaisen kommentoijan itsensä määriteltävissä. Palstatilasta tuskin on puutetta. Kommentit ovat Värtsin sisältöä rikastuttava tekijä.
Tuli mieleeni sellainenkin ajatus, että Värtsin suosio saattaa perustua osittain myös siihen, että lukijoilla on mahdollisuus osallistua kommenttipalstan kautta ”keskusteluun” kulloinkin esillä olevista aiheista ja vähän niiden vierestäkin.