Kanadanhanhen poikasia. Kuva Jouko Varonen.
Markus Varesvuo/Jari Peltomäki/Bence Máté: Lintukuvauksen käsikirja, Docendo 2011.
Perheonnea. Kuva Lukas Lähteenmäki (6 v.)
Lintukuvaajaksi harjaannutaan. Usein aloittelijalta puuttuu tietämystä lintujen käyttäytymisestä ja kuvauksen teknisestä toteuttamisesta. Niinpä kokenut kuvaaja osaa asettaa piilokojun keväällä hyvissä ajoin pellolle, johon tulee lintujen suosima lätäkkö sulamisvesiä. Hyvinä marjavuosina pitää harrastaa marjansyöjien kuvausta ja ravintotilanne vaikuttaa myös lintujen pesintäaikatauluun. Jotkut linnut jättävät huonona ruokavuonna pesinnän kokonaan väliin.
Lintukuvaajalle on hyödyksi myös lintutuntemus ja lintujen äänien lukeminen. Niinpä ”vanha parta” tietää korppien ääntelystä, onko liikkeellä haukka vai itse kunkku-kotka. Myös pikkulintujen varoitusääniä asioihin perehtynyt lukee kuin avointa kirjaa. On myös hyvä tietää, että lintujen ruokailupaikat ovat vuodesta toiseen samoja ja tähän voi varautua esim. asentamalla piilokojun ja laittamalla ”palkkiot” kojun läheisyyteen ajoissa.
Ruokaa poikasille. Kuva Elisabet Varonen.
Mielestäni kirjan tekijät ovat onnistuneet löytämään sopivan tyylin tämäntapaisen oppaan toteuttamiseen ja jakavatkin niksejään nirsoilematta.
Kirjasta on jätetty pois kuvankäsittely, joka vaatii omat opuksensa, joita nykyisin on julkaistu runsaasti. Sen sijaan opas esittelee kuvauskaluston ja sen käytön seikkaperäisesti. Mukana on silmiä hiveleviä kuvia ammattimiesten otoksista kerättynä. Suosittelen kirjaa jopa nuorille kuvaajille, jotka löytävät tarvitsemaansa tietoa suhteellisen helppolukuisessa muodossa. Kuivaa teoriaa on kirjassa pyritty välttämään.
Hellyttäviä karvapalloja nuo kanadanhanhiäidin lapsukaiset.
Mihinkähän Lukas vielä yltääkään lintukuvauksen saralla, kun jo kuusi vuotiaana noin hieno otos! Huomasin viime viikolla Iltasanomien lukijoiden kuvia katsellessani, että Lukaksen kuva oli keskiviikkona palkittu päivän kuvana. Onnittelut Lukakselle!