Oton ensimmäiset

Palkittuja kirjoittajia (Hilla puuttuu) vas. Iida Heiskanen, Taru Kosonen, Heta Sallinen ja Suvi Varonen Oton rinnalla. Takana vas. Kimmo Hurri ja Kauko Rummukainen. Kuva Eira Varonen.

Otto Rummukaisen satavuotisrahaston ensimmäiset stipendit jaettiin Värtsilän koulun kevätjuhlassa lauantaina. Kirjailija oli itse paikalla.

Ainekirjoituksen aiheena oli “Kotiseutuni ja minä”. Stipendien saajat: 1-2 lk Hilla Viikki, 3-4 lk Iida Heiskanen ja 5-6 lk Heta Sallinen. Kunniamaininnat saivat Suvi Varonen taitavasta kirjallisesta ilmaisusta ja Taru Kosonen ansiokkaasta kotiseutukuvauksesta.

Share

5 comments for “Oton ensimmäiset

  1. Erkki Jormanainen
    4.6.2011 at 19:42

    Onneksi olkoon. Värtsi julkaisee mielellään palkittuja kirjoituksia. Niitä voi lähettää sähköpostitse.

  2. 20.6.2011 at 14:48

    EJ

    Onko salaisuus Oton rahaston eurosuuruus?

  3. Erkki Jormanainen
    20.6.2011 at 20:14

    Tottahan se salaisuus on, kun pitäjäseura ei ole julkisuuteen kertonut. Oton juhlien aikaan vuodenvaihteessa taisi rahaa olla kasassa pari tuhatta euroa.

    Ei sen puoleen, voisi nuo stipendien suuruudetkin kertoa.

  4. Matti Jaatinen
    20.6.2011 at 22:06

    Paljastan nyt suuren salaisuuden 1842,60 €. Tilin numero FI62 51536620054016 tähän numeroon sitä voisi laittaa lisää.En tiijä pitäisikö julkaista neljännes vai puolivuosittain saldo, mutta viikottaista voi kysyä vaikka puhelimella. Stipendien suuruudesta voisi saada vaikka jutun jos haastattelisi asianomaisia.Eikun kukkaroita kaivamaan.

  5. Erkki Jormanainen
    21.6.2011 at 7:35

    Kukkaroani aikanaan kaivelleena totean, että eiköhän riitä, kun jakamisen yhteyvessä käypi summa seleville ja pilikku on suurin piirtein oikeassa paikassa.

    Enemmän symbolisiahan stipendit tällaisista rahoista ovat ja hyvään tarkoitukseen menevät.

    Toistaiseksi ei pääomassa taida olla sijoitettavaakaan, joten inflaatio ottaa omansa pankkitilillä. Näinhän on käynyt tavattoman monelle stipendirahastolle. Vuosien kuluttua on ollut muistot vain.

    Sitä toivoisi, etteivät nuoret kirjoittajat turhaan panttaisi tuotoksiaan pöytälaatikkoon. Julkaisemisella olisi suurempi merkitys kuin stipendillä konsanaan. Opettajat ja stipendien jakajat voisivat tähän kannustaa. Esimerkiksi Värtsin palstat ovat avoinna.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *