Värtsi saa lähes päivittäin mainiota aineistoa julkaistavaksi. Olemme tästä hyvin kiitollisia. Suhtautuminen verkkolehteen on ollut myönteistä.
Lähiaikoina aloitamme enemmän tai vähemmän säännölliset katsaukset Värtsilän elämänmenoon 1950-90 –luvuilla. Jutut perustuvat lehtileikkeisiin, joita Värtsi on saanut käyttöönsä monta mapillista.
Niinikään pistäydymme lähiaikoina Värtsilän maatalousnäyttelyssä vuonna 1930. Oman tuulahduksensa menneistä tuovat kirjoitukset jatkosodan vuosista. Jatkosodan alkamisesta ja Värtsilän taisteluista tulee kesällä kuluneeksi 70 vuotta.
Värtsin runkona tulee pysymään kirjoittajiemme ja kuvittajiemme tuotanto, jota myös lukijat arvostavat suuresti. Se on verkkolehden luetuinta aineistoa. Joskus saattaa käydä niin, että julkaisuvuoroa joutuu hieman odottamaan, etenkin jos kirjoitus on ns. ajaton. Sieltä ne kuitenkin aikanaan esiin putkahtavat. Antakaa vain edelleen tulla ikkunoista ja ovista.
On ollut hämmästyttävää, miten paljon ”aihetta lauluun” Värtsilän kaltaiselta paikkakunnalta löytyy. Ei tämä seutu ole ainakaan tässä mielessä nukahtanut.
Silmäilin Värtsin vanhoja juttuja. On todella
monipuolista luettavaa, nähtävää ja jopa
kuultavaa.
Pääsiäisen tienoilla puhuttiin virpovitsoista, kuinka
ne poltetaan arvokkaasti helatorstain tai helluntain
aikoihin. Otin oman, ystävältä saamani virpovitsan
pois ikonin takaa, aikomus on tehdä illalla pienet
helavalkeat.
Helatorstai oli ennen niin tärkeä juhlapäivä että
sanottiin ettei ruohokaan kasva tuona päivänä. Monella
paikkakunnalla poltettiin myös hela- eli toukovalkeita,
ne sytytettiin jo helatorstain aattona. Jotkin kylä-
yhdistykset pitävä vielä yllä tätä perinnettä.
Eräs suuri suomalainen puhelinjätti luopui Ovi-tuotteestaan ja siirtyi Windowsiin 😉