Yöhaikara. Kuvat Jaakko Varonen.
Kaikkien värtsiläisten tuntema Mirja Varonen on yli 20 vuotta tähyillyt, ilmestyisikö yöhaikara uudelleen Jänisjoen rannalla olevan kesämökin edustalle.
Se tuli heinäkuun alussa 1989 ja majaili joen vastarannalla kuukauden. Karjalaisessa kirjoitettiin: ”Varsinainen kuukauden pamaus oli heinäkuun Jänisjoella kalastellut yöhaikara, vasta viides Suomessa.”
Varosen mökillä riitti vieraita, sillä se oli aitiopaikalla. Parhaina iltoina lintua kävi kummastelemassa pitkälti toista sataa tiirailijaa ympäri Suomea. Vieraskirjan sivut täyttyivät nimistä.
Aivan joka yö lintua ei näkynyt. Eräskin porukka ehti lähteä pois, mutta kääntyi Lappeenrannan kohdalla takaisin, kun sai kuulla harvinaisuuden tulleen näkösälle.
Yöhaikaran lähimmät pesimäalueet ovat Alankomaissa. Värtsilään se lienee eksynyt suotuisten lämpimien tuulien mukana. Se liikkuu vain yön hämärissä. Yllättävän kesyksi Jänisjoen lintu mainittiin. Veneellä päästiin viiden metrin päähän, eikä se sittenkään kiirettä pitänyt.
Mirja Varonen viettää kesät Patsolankosken alapuolella, jossa elelee myös majavia. Viime kesänä ne vohkivat häneltä polttopuiksi varatut haapapölikät. Vain veteen vievä ura kieli tapahtuneesta.
Kovin paljon ei Varonen majaville kaunaa kanna. ”Metsästäjät kyselevät, onko majavia näkynyt. Sanon heille, että metsästäkää muualla.”
Väkeä kertyi Jänisjoen varteen.