Värtsilää sivuavista kirjoista on esittelyvuorossa Erkki Lintusen toimittama ”Värtsilän paimenmuisto” (2002, 65 sivua). Siinä ovat esillä Värtsilän kirkkoherrat. Elossa olleet ovat muistelleet menneitä aikoja itse, muilta on ”tyylinäytteinä” kirjeitä tai otteita seurakuntakertomuksista.
Värtsilän itsenäisellä seurakunnalla oli vv. 1909-2002 eli 93 vuoden aikana 15 kirkkoherraa, joukossa yksi nainen, Pauliina Kainulainen. Liekö ollut kirkon ensimmäisiä naiskirkkoherroja?
Tunnetuin lienee Leino Hassinen, entinen Kotimaan päätoimittaja ja Inkerin piispa. Hän sai lähtiessään eräältä värikkäältä seurakuntalaiselta lahjaksi näreestä katkaistun sauvan. Hassinen kirjoittaa, että luovutuspuhe oli lyhin hänen kuulemansa: ”Oletta ollut meille paimen. Olkaa eelleenki.” Sauva ja puhe rohkaisivat häntä myöhemmin lähtemään piispan tehtäviin. Sauva on kuvattu kirjan kanteen.
Lämpiminä ovat Värtsilän asiat jääneet kirkkoherrojen mieleen, esimerkiksi Kimmo Virtanen muistelee käyntejä syrjäseutujen pikkumökeissä, joskus umpihangessa hiihtäen. Tulikivenkatkua löytyy vain vuoden 1946 seurakuntakertomuksesta, kun kirkonmeiningit äänestettiin pois Patsolan maamiesseuran talosta.
Jokainen kirkkoherra on tietenkin yksilöllinen julistaja. Teksteistä löytyy kuitenkin jonkinlainen linja siitä, miten sanan selittäminen on ajan myötä muuttunut 1900-luvun aikana. Itseäni kiinnosti eniten, miten kirkko on suhtautunut sotaan, millaisena kirkkoherrat ovat asian nähneet ja millaisilla äänenpainoilla siitä seurakuntalaisille kertoneet.
Värtsiläläisillä lienee paljon muistoja papeistaan. Epäilemättä sellaiset muistelmat olisivat yhtä lämminhenkisiä, mutta kenties värikkäämpiä.
Värtsilän kirkkoherrat:
Julius Karsten 1909-38
Reino Honkanen 1938-40
Artturi Honkanen 1940-42
Immo Aatolainen 1942-47
Lauri Uski 1947-56
Leino Hassinen 1956-59
Kimmo Virtanen 1960-62
Jorma Juutilainen 1962-65
Juhana Varonen 1965-69
Heikki Tukiainen 1970-80
Timo Paukkunen 1981-83
Jussi Pitkänen 1984-90
Erkki Lintunen 1991-2000
Pauliina Kainulainen 2000-01
Jari Kainulainen 2002
Tämän jälkeen seurakunta yhdistettiin Tohmajärveen.