Värtsilän kirkkoon mahtuu reilusti yli 200 kirkkovierasta. Viime sunnuntaina suntiot laskivat messuun osallistuneiden määräksi 159. Vaikka sinällään kirkossa ei pidä tuijottaa kävijämääriin, niin tuommoinen osallistujajoukko tekee juhlavan vaikutuksen. Paikalla oli monta Värtsilän kirkon ja seurakunnan ystävää. Kun paikalla ollut väkeä silmäili, niin huomiota kiinnitti, että varsin monet olivat tulleet vartavasten tähän juhlaan, moni messuvieraasta oli […]
Inkerin kirkon piispan ja Värtsilän ent. kirkkoherran Leino Hassisen saarna Värtsilän kirkon vihkimisen 60-vuotisjuhlassa 8.8.2010. Tervehdän koolla olevaa seurakuntaa yhteissä uskossa Jumalaan ja yhteisessä vastuussa toisistamme. Erikseen tervehdän teitä, entisiä värtsiläläisiä, jotka olette saapuneet entisille kotisijoille viettämään juhlaa. Niin ikään tervehdän teitä inkerinsuomalaisia ja venäläisiä, jotka olette tulleet mukaan Värtsilän – nykyään Tohmajärve –
Värtsilän kirkko 60 vuotta Värtsilän kirkon vihkimisen 60-vuotisjuhlaa vietettiin kirjaimellisesti lämpimässä tunnelmassa. Elohopea kipusi jo helteisen sään johdosta, mutta oman osansa toi yli 150-henkinen kirkkokansa, joka juhli kirkkoaan arvokkaasti, iloisella,mutta hartaalla mielessä. Alkuvirren sanat ”On riemu, kun saan tulla sun, Herra, temppeliis”kaikuivat voimallisesti ja luottamusta Jumalan johdatukseen todistaen. Juhlamessussa saarnasi Värtsilän kirkkoherran virkaa vuosina 1956-59
Maanantaiaamu valkeni Värtsilässä melkoisen savuisena. Yllätyksenä se ei tullut, telkkarissa kerrottiin tästä mahdollisuudesta jo edellispäivänä. Silti piti kotvanen mällistellä, mihinkäs tuttu Räykynvaara vartiotorneineen on kadonnut. Järven toiselle puolelle sitä ei näkynyt. Kesäiset savut täällä itärajan pinnassa eivät ole harvinaisuuksia, eikä täällä osata pitää niistä samanlaista mekkalaa kuin pääkaupunkiseudulla. Toivottavia ne eivät tietysti ole missään, mutta
Lämpimät säät ja suotuisat tuulet ovat tuoneet Värtsilään vaeltajaperhosia ulkomailta. Esimerkiksi amiraalia, sinappiperhosta tai ohdakeperhosta ei aivan joka kesä näillä seuduilla nähdä. Mitenkään harvinaisuuksia nämä lajit eivät Suomessa ole. Joinakin kesinä niitä saattaa tavata runsaasti, mutta talvehtimaan niistä ei maamme olosuhteissa oikein ole. Sinappiperhonen ei kuulu Suomen vakituiseen lajistoon. Siitä tehdään yleensä vain yksittäisiä havaintoja.
Saarivaara soi on Värtsiläpäivien ohella kesätapahtuma, jolle on toivotettava menestystä ja pitkää ikää. Tällaiset ovat ihmisen kokoisia tilaisuuksia, joilla on tärkeä antinsa kävijälle. Vieläkin pitää ihmetellä, miten Saarivaaraan oli saatu kolme maan eturivin dekkarikirjailijaa. Yleensähän etelän metropoleissa majailevat kirjailijat eivät edes vaivaudu vastaamaan täältä provinsseista kuuluviin kutsuihin. Kokemusta tästä on. Saarivaaraa ja Värtsilää yhdisti tässä
