Matkalla Haponojan sillalle bongasin Raenrinteen lehmiä laitumella, aivan Hiidenvaarantien vieressä. Oli mukava nähdä lehmiä läheltä. Tyytyväisiltä vaikuttivat, ja uteliaita olivat. Ihania!
Lehmiä laitumella
Matkalla Haponojan sillalle bongasin Raenrinteen lehmiä laitumella, aivan Hiidenvaarantien vieressä. Oli mukava nähdä lehmiä läheltä. Tyytyväisiltä vaikuttivat, ja uteliaita olivat. Ihania!
Suloisiahan hyö ovat
Kiva on katsella puhtaita, terveitä, hyvin hoidettuja ja uteliaan luottavaisia hyötyeläimiä muistikuvien maisemissa, vieläpä hyvän sään aikana.
Kaustajärvellä leijui tänään hienokseltaan aamusumua.
Näistä kuvista ja sumusta tuli mieleen oikein hernerokkasumu
80-luvun lopulla siellä Sääperin laaksossa. Olin menossa
aamuvuoroon Joensuun kirjastoon. Mökiltä oli lähdettävä tuntia aikaisemmin.
Sankka sumu yllätti minut siinä Tikan kaupan kohdilla. Laitoin sumuvalon ja hätävilkut päälle.
En uskaltanut kuitenkaan pysähtyä, jos joku toinen auto vaikka törmäisi minuun.
Ennen Niiralan risteystä oli pakko pysähtyä, ohjasin auton mahdollisimman pientareelle,
vaikkea oli hahmottaa missä menee tien ja pellonreunan raja.
Kun pysähdyin, huomasin, että lehmä tuijottaa minua kuljettajan puoleisesta ikkunasta!
Olinko ajanut pellolle saakka? No en suinkaan, vaan lehmälauma oli paennut aitauksestaan
ja makoili nyt tiellä. Onneksi yksi nousi pystyyn, ikään kuin varoittamaan minua.
Ei siinä kuinkaan käynyt, mutta aika usein muistan tuon tapauksen kun näen
Värtsilässä lehmiä laitumella.