Muistoja Jänisjoelta

Eija Mäkelän lähettämiä kuvia Kuosmasten perhealbumista.

Värtsilän Lotat Haponojalla, Jänisjoki virtaa taustalla ja näyttäisi olevan täynnä tukkeja.
Kuvassa vasemmalla Bertta Hyvärinen (os. Kuosmanen).
Suurennos kuvasta.
Pöllin uittoa Niiralassa.
Sikkerinsillalla. Kuvassa vas. Saima Heinonen, Viljo Varonen, Hilkka ja Einari Kuosmanen, Eila Heinonen ja Kauko Varonen.
Miehet jänisjoella v. 1945 – lie iltamareissu, kratat kaulassa.
Kuvassa vasemmalta Viljo Varonen, Onni Varonen, Einari Kuosmanen ja tuntematon mies (kuka tunnistaa?)
Share

15 comments for “Muistoja Jänisjoelta

  1. Sikkerinsillalla-kuvassa tunnistamaton nainen taitaa olla kuvassa vasemmalla olevan Saima Heinosen sisko, Eila Heinonen, sittemmin äitini Eila Levanoja. Kuvassa ollaan serkusten kesken rimpsalla.

  2. Tervehdys Kirsi ja kiitos kun tunnistit äitisi kuvasta.
    Äitini Hilkka ei muistanut serkkuaan Eilaa, kun tuo muisti alkaa heittää niinkuin näkökin ja ikääkin on jo kertynyt 91 vuotta.
    Äitisi on Kauko enoni vieressä, joten tuli ensimmäisenä mieleeni Kauko ja hänen heilansa, joita hänellä nuoruudessaan riitti, kuvat kertoo.

    t: Eija

  3. Hienoja kuvia Eijan arkistossa!Kiitos kun jaoit

    Erityisesti lämmitti tuo uittohenkilöiden kuva Niiralasta.
    Mulla on päässä lukuisia tarinoita noilta ajoilta mutten ole koskaan ennen nähnyt yhtään valokuvaa Jänisjoen uitoilta.

  4. Kiitos Kirsille tunnistusavusta! Kuvatekstiin lisätty Eilan nimi.

  5. Aivan mahtavia kuvia !

    Jos tuo uittokuva on Haponojalta, niin taustalla oleva talo lienee Väyrysen Topin talo.

    Haponoja piti Sääperinjärven ja Jänisjoen vedenkorkeuden samana. Vesi siis virtasi molempiin suuntiin tarpeen mukaan ja varmaan siksi tämä ojansuu oli onkipaikkana erittäin mielenkiintoinen. Ojan patoaminen katkaisi kulkuyhteyden joen ja järven välillä niin ihmisiltä kuin kaloiltakin. Ymmärtääkseni vesi virtaa konevoimalla vain järvestä jokeen päin.

  6. Kiitos Alpo,
    epäilen tuota uittokuvaa onko se Niiralan kohdalla?
    Kaipa se selviää vielä jossakin vaiheessa.

  7. Kylläpä on Jänisjoki täynnä tukkeja. Onkohan Haponojan kuva ennen sotia, koskapa Rolan saha ei toiminut sodan jälkeen ja Rolan jälkeen on jo vieras valtio? En tiedä mitä tapahtuu “Niiralan pöllinuittokuvissa” kun ihmiset seisoo jokeen nähden poikittain olevilla tukeilla. Onkohan kyseessä ohjaus esim. sinne nostolaitteelle kun tukit nostetaan kuivalle maalle. Jore voisi jotain päätellä. Jänisjoen profiili kyllä sopii juuri Nostolan kohdille.
    Veikkaan että venekuvassa Einari ja kumppanit ovat lähdössä Uudenkylän Maamiesseuran talolle tansseihin. Veneen nokka näyttää ainakin siihen suuntaan .
    Kyllä Einari on ollut onnenpoika kun on saanut kainaloon kylän kauneimman neitosen. Kerro Eija terveisiä Hilkalle!

  8. Kiitos Eija hienoista ja nostalgisista kuvista. Erityisesti noi uittokuvat, kuten Jorekin sanoi, kiinnosti, koska lapsuudessa usein ( kielloista huolimatta) juostiin ja uitiinkin tukkien seassa juuri Nostolan kohdalla. Mikä varjelus lie ollut kun ei kuitenkaan mitään pahempaa sattunut.
    Vanhoja kuvia katsoessa aina ihailen miten kauniita ja komeita ihmiset silloin olivat.

  9. Missä kohdassa Nostola sijaitsi? Mistä asti uitetut tukit tulivat ja minne nostettiin Nostolasta vietäväksi?

  10. Löysin vastauksen jutusta https://vartsi.net/2015/05/12/nostola/

    Tuossa rakennuksessa toimi mm. Karjalan Huolinta, ennen kuin paloi. Kettusen Kauko oli tj:nä silloin. Eiköhän ne tukit rautatien kautta kuljetettu eteenpäin, olettaisin.

  11. Terveisesi äidilleni on mennyt perille Tapani N.
    Äitini Hilkka kiittää sinua kauniista sanoistasi, mitä osoitit häntä kohtaan. Äitini muisti sinut hyvin ja käski välittämään sinulle omat lämpöiset terveisensä.
    Lottakuva, jossa tätini on toisen lotan(?) kanssa tukkisuman edessä Jänisjoella, on minun tietääkseni kuvattu 1940 luvun alussa sota-aikaan. Korjatkaa jos olen väärässä. Päättelyni tähän on; tätini piti lottapukua koko sota-ajan päällään.
    Marjo ja Jore teillä tuntuu olevan “tukkijuttuja”, antaa tulla Värtsiin meidän luettavaksi, jos mahdollista. Marjon uinti tukkien seassa hirvitti ja nosti karvat pystyyn kun ajattelinkin tilannetta.
    Marjo oli kivä nähdä kesällä, varmaankin edellisen kerran oltiin nähty kouluaikoina joskun -60 luvulla.

  12. Nuo uittokuvat pistivät miettimään. Saattaisivat kuulua samaan aikaan ja ehkä samaan tilanteeseenkin.
    Uittoporukka on nuoria, alle armeija-ikäisiä, näyttää kuin ei tietäisi mitä pitäisi tehdä, ilmeet totisia. Ehkä kaikki kynnelle kykenevät on haalittu tukkisumaa purkamaan.Tämä naisihminen on joko paljain jaloin tai pikkukengissä tukkisumaa selvittämässä kielii jostain “pakkotyöstä” .Aikuiset miehet lienevät sodassa ja virran mukana tulee puutavaraa vielä pitään sen jälkeen kun ne on laitettu jostain tulemaan. Nostolan kohdalla tukit pitäisi saada ylös, muuten ne jatkaa matkaansa ja ehkä särkee mennessään Sikkeri ja Jänisjoen sillat.
    Joka tapauksessa tukkisuma on ollut niin huomattava, että se on pitänyt valokuvata

    Kun tukkien uitto Neuvostoliitosta loppui Lieksanjoella niin tukkeja tuli vielä kaksi vuotta sen jälkeen kun viimeiset olivat ylittäneet Suomen rajan. Se on hidasta. Välillä on talvikin

  13. Arvelinkin että Joren arkistoista löytyy kuva ja selitys Nostolasta. Jos haluaa käydä tarkistamassa nostorännin paikan se on Niiralan teollisuustien alkupäässä oikealla ( teollisuushalleja vastapäätä)kun Jänisjokea reunustavissa puissa on aukkokohta, on vain matalampaa kasvillisuutta. En tiedä onko siellä vielä rännin jäänteitä tai mitään. Mantsisen tyhjä talo on sen jälkeen kuusikossa.
    Muistaakseni puut tuli ränniä myöten junanvaunuihin. Puita oli aina siinä laanilla, siis teollisuushallien kohdalla. Nämä oli alueen lapsien luvattomia leikkipaikkoja kesäisin.
    Eija oli todella mukava nähdä. Ihan kuin niitä vuosikymmeniä ei olisi ollut välissä.

  14. Kuvassa lotat tukkisuman edessä. Tunnistaisiko joku talon. Olisiko mahdollisesti Ukonlahden kohdalla oleva talo. Jore on kirjoittanut aikaisemmin siinä olleesta valtavasta sumasta, joka ei selvinnyt muuten kuin räjäyttämällä.
    Vaikka lotat niin herttaisesti hymyilee, niin saattavat otsa rypyssä miettiä miten ruuhkan purkajien muonitus hoidetaan

    Joren kirjoitus
    https://vartsi.net/2010/09/30/janisjoen-uittoa/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *