Nostola

nostola
Selailin vanhoja valokuvia ja löysin kuvan Värtsilän Niiralasta. Kuvan talo tunnettiin nimellä Nostola. Nimi tuli varmasti siitä että kyseinen rakennus oli Laatokka-Karjalan Uittoyhdistyksen talo. Talon vieressä oli yksi kolmesta nostorännistä jolla puita joesta nostettiin. Talossa oli uittomiesten taukotupa ja yhdistyksen konttoritiloja.

Uittojen loputtua joskus -50 luvun lopulla rakennuksessa toimi alakoulu. Linda Karjalaisen johdolla Niiralan kylän eka ja toka luokkalaiset oppivat aakkosten alkeita talon suojissa. Mikäli perimätiedot pitävät paikkansa Lindan koulussa opittiin aakkosten lisäksi käytöksen kultaiset alkeet. Opetus painottui vanhempien ihmisten tervehtimiseen. Kerrotaan että Niiralan natiaiset hakivat askelmerkkejä jo satametriä ennen vanhemman ihmisen kohtaamista kyläraitilla. Näin pokkaus ja hatunnosto menivät synkroonissa kuuluvan tervehdyksen kanssa. Toimenpide oli tärkeä, sillä jos tämän toimenpiteen missasit ja Linda sai tietää niin seuraavasta koulupäivästä tuli erittäin raskas.

Myöhemmin talo tuli kunnan omistukseen ja toimi asuinrakennuksena. Viimeisen nousun ennen tuhoaan Nostola koki kun se saneerattiin huolintaliikkeiden konttoriksi. Siinä virassa muistorikas rakennus toimi aina tulipaloon saakka joka tuhosi Nostolan muutama vuosi sitten.

Oheinen kuva Nostolasta on joskus 60-luvulta. Kuten tarkkaavainen lukija huomaa on talon ikkunat yhdeltä seinältä suojattu laudoilla. Näin oli muutaman vuoden ajan. Kysymys kuuluu MIKSI.
Ensimmäisenä oikean vastauksen lähettänyt voittaa pulla kahvit vuoden 2015 Värtsilä päivillä.

Teksti ja kuva: jore

Share

15 comments for “Nostola

  1. Telle
    12.5.2015 at 7:13

    Tämähän on kuin Karjalan Heilissä
    viikottain julkaistava Heikki Tarman tietovisa.
    Siinä on aina jonkin jo poispuretun joensuulaisen talon kuva
    ja historiaa ja lukijat sitten arvuuttelevat
    mikä rakennus on kyseessä.

    Minulla ei ole harmainta aavistusta missä
    rakennus sijaitsi, joten en osaa arvata
    ikkunalaudoituksen syytä. Jotenkin valtakunnan
    rajan tai junaradan läheisyyteen kuitenkin liittyvää?
    Paikkakuntalaiset tietävät paremmin.

    Kun muutimme Utraan 1948 siellä vallitseva
    rakennuskanta oli joko Uittoyhdistyksen tai
    Enso-Gutzeitin taloja.

  2. Sakari H
    12.5.2015 at 10:45

    Kahvihammasta kolottaa siihen malliin, että jotakin on yritettävä.

    Ikkunoiden suojaus voisi liittyä johonkin ulkopuoliseen uhkaan tai sisäpuoliseen tarpeeseen. Arvaan, että tässä tapauksessa sisäpuoliseen käyttötarkoituksen muutokseen. Sellainen voisi olla ikkunahuoneen tilojen käyttö varastona tms. Se olkoon vastaukseni.

  3. Markku Saukkonen
    12.5.2015 at 12:20

    Saattoipa olla,että siihenaikaan pelattii pesäpalloa siinä laanilla ja ikkunat suojatttiin.

  4. Janne Aaltonen
    12.5.2015 at 12:23

    Talon historiasta en tiedä mitään näin Uusi-Värtsilän poikana, mutta arvata voin yrittää 🙂
    Jos tuo seinä on itään päin niin joskus “rautaesiripun” aikaan oli valojen suuntaaminen rajalle päin kiellettyä. Olisikohan siinä sopiva selitys?

  5. Kalevi Tikka
    12.5.2015 at 16:57

    Jos talo oli kovin lähellä rautatietä niin ikkunalaudoitus on voinut liittyä SNTL:n veturien töllistelyn estämiseen. Jossakin kohdassa ne veturit ovat paikkaa vaihtaneet kun vaunut jatkoivat matkaa joko itään tai länteen.

  6. alpoaatos
    12.5.2015 at 17:16

    Tuo paikka on lähellä rataa ja ikkunat niin radalle kuin urheiluunkin päin. Tilapäiset suojat kuitenkin kun seipäiden päihin on laitettu. Tuohon aika lähelle purettiin suolavaunuja sekä muutakin itätuotetta. Tiilimurskaa oli niin suuri vuori että törmäpääskyt luulivat sitä hiekkamontun rinteeksi ja tekivät valtavasti pesäonkaloita.

    Tuolla yläkerrassa asui
    Mantsisen Ale.

  7. Tarja
    12.5.2015 at 20:46

    Suolaa lastattiin viereisellä rautatiellä.Pehmiteltiin dynamiitilla.Oli ikkunat vaarassa.
    Kiitos jo etukäteen pullakahveista.

  8. Sakari H
    12.5.2015 at 22:43

    Luulin jo menettäneeni vähintäänkin pullan Markulle hyvän vastauksensa johdosta, mutta nyt tuntuu, että Tarja vei kahvinkin vielä paremman vastauksen johdosta. En viitsisi saivarrella, mutta kuinkahan jore mahtaa painottaa sanoja ENSIMMÄISEN vai OIKEAN vastauksen osalta 😉

  9. alpoaatos
    12.5.2015 at 23:27

    Tarjotaas vähän hienosäätöä Jorelle valinnan vaikeuttamiseksi..
    Muistan jonkun suolavaunujen tyhjäksi lapioijan puhuneen, että silloin tällöin komeili suolavaunussa kasan päällä ikään kuin koristeena uloste, eli suomeksi sanottuna venäläinen paska kasa. Jospa ne ikkunaluukut olivatkin näiden lentävien ulosteiden torjuntaa varten.

  10. jore
    13.5.2015 at 8:36

    Ensiksi täytyy ihastella Värtsin lukijoiden nokkelaa päättelykykyä.Rajan ja radan yhteys ikkunaluukkuihin haettiin puhtaasti päättelemällä.

    Tarjan vastaus hipoo täydellisyyttä,tosin raati tässä harkitsee että onko Tarja jäävi.

    Tuossa Nostolan vieressä oli siis rata,tai itseasiassa parirata.Venäjältä tuotiin suolaa irtotavarana,umpivaunuissa.Nostolan kohdalla suola siirettiin suomalaisiin vaunuihin ja iso osa myös säkitettiin.
    Vaunupulan takia suolaa varastoitiin myös ulos.Suuri suolavuori kivettyi tietysti sateessa ja kun siitä siirrettiin tavaraa taas vaunuihin tarvittiin dynamiittia.
    Paukkujen seurauksena suolamurikoita lenteli ympäristöön ja Nostolan ikkunat olivat vaarassa.Tästä syystä ne suojattiin laudoituksella.
    Sain olla joskus tässä suolasavotassa säkinsuun aukipitäjänä.Työ oli tosimiesten työtä ja suolavaunuilla vallitsi hurtin huumorin ilmapiiri.

    Aloitan ankaran säästämisen ja tarjoan kaikille vastanneille pullakahvit Värtsilä päivillä,sotilaskotiteltassa klo 12.

    Kiitos veli Juhanille Nostolan kuvan ottamisesta ja oikean vastauksen tarkentamisesta tuomaristolle!.

    yt jore
    Säkinsuun aukipitäjä

  11. Telle
    13.5.2015 at 9:13

    Mukavaa, että Jore jakoi lohdutuspalkintojakin.

    Aika jännää, että meikäkin oli oikeilla jäljillä, vaikka
    en tiennyt edes rakennuksen sijaintia kun ei
    puolisokaan sitä enää muistanut. Muisteli kuitenkin, että
    puhuttiin Niiralan Transportilla töissä käynnistä.

    Kun tavataan niin hymyillään!

  12. Riitta Asikainen
    13.5.2015 at 11:44

    Tarja joka kirjoitti “oikean” vastauksen, asui luultavasti ihan naapurissa.?

  13. Tarja
    13.5.2015 at 20:52

    Tarja asui naapurissa ja isänsä oli laturi.

  14. Janne Aaltonen
    19.5.2015 at 21:26

    Täytyy palata tähän juttuun vielä hieman ja kiittää Jorea ankarasta säästämisestä ja siihen liittyvästä pullakahvitarjouksesta 🙂
    Tulisin toki mielelläni vierailulle Värtsiläpäiville, mutta en todennäköisesti ehdi paikalle ko. ajankohtana. (Pidetään tarjous ja sotkun ihanat pullat kuitenkin mielessä.)

  15. Telle
    15.7.2015 at 15:46

    Olin merkannut kalenteriini naistenviikon alkuun
    “Nostola-cafe” Hieman meni fundeeratessa
    mitähän tuo merkintä meinasikaan.

    Mitä meinaat, Jore, tapaammeko sotkussa?
    Nyt muuten tiedän senkin, missä tuo Nostolan
    rakennus ajallaan sijaitsi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *