Värtsin aarteet

vartsi lehtiVärtsilän verkkolehti VÄRTSI:stä on suunnitteilla sanomalehtipaperille painettava lehti. Värtsi lehdessä yhdistetään Värtsilän perinteinen tapahtumakalenteri (joka on jaettu jokaiseen kylän talouteen) sekä Värtsin juttuja, uusia ja vanhoja.

Värtsi verkkolehti ei tavoita kaikkia kyläläisiä, koska kaikilla ei ole nettiä käytössään. On myös ihmisiä joilla netti on, mutta he eivät ole tietoisia Värtsistä. Oli miten oli ns. Värtsi putkahtaa postiluukusta pääsiäisen alla.

Painettuun VÄRTSI lehteen on tavoitteena kertätä muutamia kiinnostavimpia Värtsin juttujen aarteita (x-määrä), jotka käsittelevät esim. Värtsilän historiaa, ennen sotaa ja sodan jälkeen! Toki muitakin kiinnostavia juttuja voidaan julkaista. Lehden sivumäärää ei ole vielä päätetty.

Värtsi lehdestä painetaan ensimmäinen ns. koeversio ennen pääsiäistä (jakelu kyläläisille) ja toinen suurempi painos Värtsilä päiville, johon sisällytetään kesän tapahtumakalenterin tiedot sekä Värtsiläpäivien ohjelma.

Juttuja on julkaistu Värtsissä yhteensä tuhansia. Tarvitsemme lukijoiden apua löytääksemme ne helmet jotka valitsemme painettuihin Värtsi lehtiin.

Ehdokkaita mielenkiintoisista ja ajattomista esim. Värtsilä aiheisista jutuista voi lähettää sähköpostilla os. verkkovartsi@gmail.com

Terveisin Eira Varonen

Share

18 comments for “Värtsin aarteet

  1. Kalevi Tikka
    16.2.2015 at 8:19

    Aivan mielenkiintoinen tehtävä raadilla, joka lehden tekee. Yhtä asiaa kuitenkin pyydän jättäkää ne Kaustajärven tienviitat pois lehdestä.

  2. Pentti Mielonen
    16.2.2015 at 9:10

    Olen Kalevin kanssa samaa mieltä Kaustajärven tienviitoista,
    eiköhän niistä ole jo tarpeeksi kirjoiteltu ja otettu
    kantaa puolin jos toisin.
    Siis ei enää painettuun lehteen.
    Kaustajärvi viitta-asian voisi viimein siirtää sinne
    kuuluisaan mappi ÖÖHÖN!

    Hyvää kevään tuloa ja aurinkoisia päiviä!

  3. Tellervo
    16.2.2015 at 9:12

    Tarkoittaako “jakelu kyläläisille” myös Värtsilän
    reuna-alueita? Jos tarkoittaa, koosteessa voisi
    olla joka kylältä jotakin, tasapuolisesti.

    Ei ole varmaan maailman helpoin tehtävä valkata
    niitä “helmiä”.

    Riitta Pakarinen

  4. Eira
    16.2.2015 at 9:18

    Tienviitta asioita ei tule lehteen, ellei uusia ajankohtaisia viittasoporoita tule…

    Kaikki Värtsilään liittyvä nykypäivä ja historia sekä kylät, entiset ja nykyiset, Kaustajärvi, Pälkjärvi jne. otetaan huomioon.

    Juttujen ehdotuksessa voisi ajatella kohderyhmää.. kaikenikäiset kyläläiset, myös vanhempi väki jotka eivät nettiä käytä, mutta esim. historiaa koskevat jutut heitä varmasti kiinnostaisivat.

  5. muistelija
    16.2.2015 at 9:53

    Nyt on pakko vähän kehaista tuota Eiraa.

    Tänä aamuna lenkillä just mietin Eiraa ja Juhaa, miten kunniakkaasti he vievät isä-Sulon henkistä perintöä kyläläisten hyväksi.

    Sulo tenavineen kulki lähes joka torpassa joulupukkina ja tonttuina, soitteli haitariaan juhannusaattona ja muulloinkin kesäiltoina mäellä ja oli moneen pulaan kyläläisten apuna.

    Edellisen sukupolven vanhemmat myös toimivat kyläläisten yhteisillä asioilla,, vanha emäntä(Anna?) toimi m.m. pyhäkoulun opettajana ja navetassa mylvi kylän lehmien yhteinen sulhanen. Monta kertaa me lapset saimme tarpoa vitsan kanssa reen perässä, kun lehmää vietiin sulhasen luo 🙂

    Niin, että alkuperäiseen asiaan palatakseni, m.m. Kahelinin Arvosta kertova juttu olisi siihen lehteen sopivaa ainesta Kaustajärveltä. Ja koululta on ollut monta mielenkiintoista juttua Niiralan kylään liittyen.Kuntosalin perustamista unohtamatta.

    Hyvä idea!!

    Ehdotukseni Värtsi-lehteen on Kahelinin Arvon elämästä kertova juttu.

  6. muistelija
    16.2.2015 at 9:56

    Tuo viimeinen lause oli siis aiheeton toisto, en huomannut poistaa ennen lähetystä. Hm..

  7. Eira
    16.2.2015 at 10:30

    Kiitos lämpimistä sanoista muistelijalle. In memoriam jutut ovat ok, jos omaiset suostuvat ja haluavat näin toimia

  8. Lissu
    16.2.2015 at 10:43

    Lainaus Eiran kommentista: “Kaikki Värtsilään liittyvä nykypäivä ja historia sekä kylät, entiset ja nykyiset, Kaustajärvi, Pälkjärvi jne. otetaan huomioon.”

    Hienoa, että Pälkjärvikin on hyväksyttyjen listalla. Tarkentaisin kuitenkin, ettei Pälkjärvi ollut Värtsilän kylä vaan itsenäinen pieni pitäjä, josta Kuhilasvaara lohkaistiin pois ja liitettiin Värtsilään 1936.

    Pälkjärvellä ja Värtsilällä ja niiden asukkailla on ollut paljon yhteistä vuosien saatossa.

  9. erkki lintunen
    16.2.2015 at 11:16

    Eiralle ja Värtsilän Pitäjäyhdistykselle lämmin kiitos! Nyt voisi sanoa – ilman mitään poliittista tarkoitusta – että tämä on iso jytky. Me tarvitsemme paperi Värtsin verkkolehti Värtsin rinnalle. Tarvitsemme sen Koti-Karjalan rinnalle.

    Miksi? Siksi, ettei Värtsilä ole vain kartalle piirretty maa-alue, hallinnollinen käsite, vaan monelle merkittävä elämän alusta. Nimitän sitä tarkoituksellisesti kolmanneksi sektoriksi.

    Lukiessani verkkolehti Värtsiä huomaan, että Värtsilään kuuluu ihmisiä eri puolilta Tohmajärven kuntaa, Pohjois-Karjalan maakuntaa, Suomen maata. Siihen kuuluu monia, joiden kodit ovat jääneet väärän rajan toiselle puolelle. Ulkomaillakin asuu värtsiläisiä, niinkuin verkkolehdestämme olemme huomanneet.

    Värtsilän kirkon ulkomaalauskamjanja paljasti minulle lopullisesti sen, mikä on Värtsilä. Itella kuljetti paljon Papit made in Värtsilä -kirjasta ja kirkkomme aiheisia joulukortteja eri puolille maata.
    On ollut suurenmoista toimia kaupparatsuna.

    Miten mieltäni lämmittääkään joka kerta, kun kirkkoomme astelee “vieraita” Kaurilasta, Muskosta, Perä-Muskosta, Uusi-Värtsilästä, Kemiestä, Saariosta, Peijonniemestä, Kiteeltä, Saarivaarasta..

    Entä Vuokon jutut Värtsilän koulusta, jonne saapuu vilkkaita lapsia Tohmajärven eri kylistä! Ja Värtsilä-päivät ja kesäteatteri ja lintubongaajat!

    Kuntamme mainostaa itseään rajattomilla mahdollisuuksilla. Värtsilän sektorilla (pitäjässä) se on todellisuutta!

    Virili Värtsilä Tohmajärvellä! Eläköön!!!

  10. Ilmari
    16.2.2015 at 13:21

    Olen Tellervon kanssa samaa mieltä .Myös syrjäiset
    kylät on huomioitava kun juttuja ruvetaan väsäämään.
    Niillä on myös oma historiansa . Ovat omalta osaltaan
    olleet Värtsilän kehitystyössä mukana aikojen saatossa
    ennen sotaa , ja tietysti myös sodan jälkeisessä ajassa.

  11. Eija-Inkeri Majuri-Kontiainen
    16.2.2015 at 14:28

    Tämä on hieno idea. Helmet ovat juttuja kyläläisten yhteistapahtumista sekä mielessä on Lissun juttu värtsiläläiset evakossa.Jokainen tietää, mistä jutuista on tullut hyvä mieli. Mitään soporajuttuja ei todellakaan halua näin pienellä kylällä lukea.Surkeinta, mitä voisi olla, on toisten ihmisten valintojen/päätösten piikittely, niistä jutuista tulee tosi paha mieli.

  12. irene peuhkurinen
    18.2.2015 at 8:52

    Värtsilän koulua ei sovi unohtaa paperilehdestä. Jokin Vuokon vanha juttu tai peräti uusi.

  13. Esko Tarvainen
    21.2.2015 at 16:15

    Kaustanviitat ovat tänään kohdallaan. Kyläkyltti Kaustajärvi on lähestyessä kylää tienvarressa niin ohikulkijan kuin kotiseudulleen kotikylään tulevaa ihmistä tervehtivä.
    Painettulehti on paikallaan. Historia ja tarinat antaisivat lehdelle mielenkiintoista sisältöä. Niin myös runot, sananlaskut, arvoitukset sekä ikäihmisten tarinat, jotka nuorten ja lasten palstojen joukossa olisi lukemisen arvoinen kokonaisuus.

  14. Eira Varonen
    25.2.2015 at 21:16

    Kiitos palautteesta! Asia kiinnostaa!

    Laittakaa suoria juttulinkkejä tänne kommenttina tai suoraan sähköpostilla Värtsiin.

  15. Eira Varonen
    3.3.2015 at 15:50

    Värtsi lehden paperiversion painatuskulut ovat osoittautuneet odotettua suuremmaksi, johtuen pienestä painosmäärästä. (Osa painotaloista ei lähde edes painamaan 500 kpl määrää)

    Tarjouksia ollaan kuitenkin saatu. Nyt haastamme Värtsin lukijat tukemaan lehden painatusta. Tuen voi osoittaa lehden kustantajalle ja painatuslaskun maksajalle Värtsilän Pitäjäyhdistys ry:lle, esim. kannatusjäsenmaksun muodossa.

    Jäsentietolomake ja kannatusjäsenmaksu info löytyy täältä http://www.vartsila.fi/vartsila/?page_id=161

    Lehteen myydään luonnollisesti ilmoituksia. Riittävätkö ne varat painokuluihin, on epävarmaa. Joten kaikki taloudellinen tuki on tervetullutta.

    Lukijat voivat halutessaan myydä mainoksia lehteen. Alla hinnat. Valmiiksi tehdyt mainokset voi toimittaa laskutusyhteystiedoin sähköpostilla verkkovartsi@gmail.com osoitteeseen.
    Lehden julkaisu viikon 14 alussa. Mainokset toimitettava viimeistään viikolla 11. perjantaihin 13.3. mennessä. Lisätietoja puh. 0400992239/Eira Varonen

    Hinnat:
    – A3, koko sivun mainos. Hinta 200 €, kork. 35,0 cm x lev. 26,0 cm
    – 1/2, puolet A3:sta. Hinta 100 €, kork. 17,0 cm x lev. 26,0 cm
    – 1/4, A3 koosta. Hinta 50 €, kork. 17,0 cm x lev. 12,0 cm
    – 1/8, A3 koosta. Hinta 25 €, kork. 8,0 cm x lev. 12,0 cm

  16. Eero-Matti
    3.3.2015 at 17:14

    Luontava tapa myös “tukea” paperi-Värtsin painamista olisi muualla asuvilla esim. ennakkotilata lehti postitse kotiin tiettyyn päivään mennessä.

    Näin lopullinen painosmäärä tulisi hyvin tarkkaan tietoon (postilaatikkojakelu+ennakkotilatut=painosmäärä).

    VPY:n viime kokouksessa ajatus esiin tuli…

  17. Eira
    3.3.2015 at 18:03

    Hyvä idea! Tästä otamme kopin! Laitan lehden tilauslomakkeen illan aikana näkyville!

  18. Eira Varonen
    6.3.2015 at 21:39

    Tästä on siis kyse! Peliaikaa ei ole paljon!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *