Kukkolammella kuohuu

Nuotiopaikan puukatos

Nuotiopaikan puukatos

Tohmajärven kunnan rakennustarkastaja myönsi tämän vuoden alussa rakennusluvan metsätalouden harjoittamista palvelevan taukotuvan rakentamiseen. Rakennuspaikka sijaitsee Kukkolammen itäisellä rantavyöhykkeellä. Vieressä sijaitsee Värtsilän vesikunnan vedenottamo, joka tosin ei ole ollut käytössä pariinkymmeneen vuoteen ja jota ei ilmeisesti voida käyttää enää varavedenottamona ilman mittavia kunnostuksia.

Värtsilän vesikunta jätti päätöksestä oikaisuvaatimuksen missä mainitaan mm. että rakentamisen ei tulisi olla sallittua lähisuojavyöhykkeellä ja rakennus olisi tullut sijoittaa kaukosuojavyöhykkeelle. Oikaisuvaatimuksessa mainitaan myös että mikäli taukotupa tulee metsätalouden harjoittamista varten, niin sillä ei ole tarvetta olla näin lähellä rantaa.

Rakennuksen suunnittelija jätti vesikunnan oikaisupyynnöstä vastineen perustellen sitä mm. että metsätaloutta palveleva rakennus voidaan toteuttaa normaalin rakennuslupakäytännönmukaisest i myös ranta-alueella ilman kaavoitusvelvoitetta ja että mm. kunnassa on vastaavassa tapauksessa aiemminkin myönnetty lupa taukotuvan rakentamiseen ranta-alueelle.

Kirjeenvaihtoa puolin ja toisin

Asiasta käytiin kirjeenvaihtoa kunnan teknisen toimen ja ELY –keskuksen välillä. ELY –keskus ilmoitti että päätös on annettu huterin perustein, sekä sen että heppoisin perustein metsätalousrakentaminen ei lupamenettelyssä saisi mennä läpi. ELY:ssä ihmeteltiin että tilakoon ollessa vain noin 7 ha, miksi rakennus on sitten kuitenkin viety rantaan? Puhdas metsätalousrakentaminen ei sitä edellyttäisi ja rakentaminen olisi mahdollista myös ranta-alueen ulkopuolelle. ELY:n mielestä termi taukotupa on tässä tapauksessa siis teennäinen. Se ilmoitti että kyse on epäilemättä lomarakennukseen rinnastettavasta rakennuksesta. Ja jos omistajalla kyse olisi vaan metsänhoidosta niin ainoaksi mahdollisuudeksi, ilman ELY-keskuksen poikkeamiskäsittelyä, olisi pienen siirrettävän metsurien taukotuvan tilapäinen sijoittaminen palstalle metsänhoitotöiden ajaksi.

Tohmajärven ympäristölautakunta hylkäsi Värtsilän vesikunnan oikaisuvaatimuksen perusteettomana ja piti voimassa rakennustarkastajan rakennuslupapäätöksen.

Rakentajalla on siis tällä hetkellä voimassa oleva lupa taukotuvan rakentamiseen. Mutta mielenkiintoiseksi asian tekee se että rakentaja toimii itse Tohmajärven kunnan kaavoitus-, suunnittelu- ja rakennuttamisasioista vastaavana kunnaninsinöörinä. Teknisen viraston veljet keskenään näyttivätkin löytäneen laista taukotuvan kokoisen porsaanreiän.

Kukkolampi muutoin

Koillisrannan laavu

Koillisrannan laavu

Lammen koillisrannalle on noussut uusi laavu. Kyseessä on kuitenkin yksityiseen käyttöön tehty katos joten sen käyttöä ilman omistajan erillistä lupaa ei suositella. Sen sijaan luppomaja Kalle Lintusen mailla on yhteisessä käytössä ja kesän kuluessa piipahtajia siellä onkin riittänyt edellisvuosien malliin. Polttopuutilanne luppomajalla on hyvä, paikat ovat pysyneet kohtuullisen siisteinä ja toivotaan että niin tulisi olemaan myös jatkossakin. Lammen lounaisrannan venepaikka on edelleen kyläläisten käytössä.

Lammella kalastetaan melko aktiivisesti, saaliskalana on lähinnä siika jota osakaskunnan toimesta vuosittain istutetaan. Kesäisin onkijoita ilahduttavat myös kookkaat ahvenen körmyt.

Miksipä lammen virkistyskalastuskäyttöä ei voisi vaikka lisätä? Kokeiluluonteisella, pienellä jalokalaistutuksella?

Kuvat ja teksti: Eero-Matti Lintunen

Yhteisessä käytössä oleva vene Luppomajan nuotiopaikan rannassa

Yhteisessä käytössä oleva vene Luppomajan nuotiopaikan rannassa

Uusi taukotupa nousee itärannalle

Uusi taukotupa nousee itärannalle

Luppomaja tököttään omalla paikallaan.

Luppomaja tököttään omalla paikallaan.

Haukea tulee harvemmin kukkolammesta

Haukea tulee harvemmin kukkolammesta

5 comments for “Kukkolammella kuohuu

  1. olenkin vähän ihmetellyt Lupporannassa käydessäni, kun vastarannalla on näyttänyt silloin tällöin olevan auto, vaikka tietääkseni sinne ei tule edes tietä.

    Enteileekö tuo sitä, että taukotupia alkaa nousta kukkolammen lisäksi paikkaan kuin paikkaan, mihin rantarakentamista ei sallita.

  2. Mielenkiintoista; onhan tätä mainittua taukotupakeskustelua käyty milloin missäkin piireissä ns. kahvipöytäpuheina jo kotvan aikaa. Prosessin yksityiskohdat käyvät nyt kutakuinkin selville tästä E-M:n laatimasta koosteesta.
    Korrektia tietysti olisi, jos ja kun rakentaja itse antaisi asiasta selityksen ainakin tässä verkkolehdessä, ehkä myös ainoassa paikallislehdessämme Koti-Karjalassa.
    Minua ei henkilökohtaisesti hänen taukotupansa/kesämökkinsä sinänsä millään lailla häiritse. Pohdiskelen asiaa lähinnä siitä näkökulmasta, että voisiko tällä projektilla olla jonkinlainen ennakkotapauksen luonne; Kukkolammen suurimpana rannanomistajana (n. 600 m) hyvän tieyhteyden ulottuvilla sillä saattaisi ehkä olla minullekin jotain merkitystä!

    Lammen kalastosta totean sen verran että luontaisen kalakannan ovat siellä aikaisemmin muodostaneet ainoastaan ahven ja hauki, joka viimeksi mainittu on tietojeni mukaan ollut ennen nykyisen metsäautotien rakentamista huomattavasti runsaslukuisempi kuin nyt. Suurimmalta osin pyynnin tehokkuudesta johtuva hauen väistyminen on osaltaan luonut puolestaan hyvät edellytykset planktonsiialle, jota on istutettu osakaskunnan pöytäkirjamerkintöjen mukaan jo n. 30 vuoden ajan. Siika kasvaa Kukkolammessa hyvin; erityisesti 2000-luvun taitteessa sieltä on saatu useita yli kolmen (3) kilon painoisia yksilöitä, suurimmillaan 5-6 kg!
    Nykyisin lammessa on myös särkiä, joiden alkuperä on eittämättä luonnonravintolammikoissa kasvatettujen siianpoikasten seassa tulleista yksilöistä. Jokirapuja löytyy myös; ainakin osin ne ovat muualta siirrettyjä.
    Itse en juurikaan Kukkolammella kalastele; siian verkottaminen ei ole ollut koskaan ”leipälajini”. Ahven kiinostaisi, mutta sitä on mieluisimpana kalastusaikana eli talvella tosi vaikea sieltä saada. Syitä voi arvailla, mutta kun ei syö pilkkiin niin ei vaan syö! Itse arvelen sen enimmiltään johtuvan siitä että ahvenellekin mieluista talviaikaista ravintoeläintä, vesiperhosen toukkaa, on siellä havaintojeni mukaan todella runsaasti.

    Kuinka sitten ns. jalommat kalat siellä tosiaankin mahtaisivat menestyä? Luulen, että jopa varsin hyvin. Kirkkautta, hapekkuutta, syvyyttä, vesikuutioita kaikkinensa runsaanlaisesti; kaikkea tätä on tarjolla. Umpivedestä ei pääse karkuun, joten taimenta ja nieriää voisi ehken kokeilla.
    Tällaisissa suunnitelmissa on vain muistettava se tosi tärkeä pointti, että ne eivät saa aiheuttaa minkäänlaista ristiriitaa nykyisen kalastuskäytännön kanssa. Esim. suuressa suosiossa oleva siian verkkopyynti saattaisi käytännössä muodostaa muiden lohikalojen urheilukalastuksen kanssa liian vaikean yhtälön. Se on sitten aivan eri juttu, jos paikalliset kalastajat (vesialueosakkaat) täysin yksimielisesti lähtisivät tämän muutoksen taakse. Asiasta voinee kyllä keskustella!

  3. Laavusta…
    Mielestäni tuo laavu on suorastaan soma, se kertoo siitä että alueen omistaja haluaa hoitaa metsäänsä, ja viettää ilmeisesti alueella kohtuullisen paljon aikaa, onko tämä nyt sitten huono asia? Itsekin haluaisin, jos minulla moinen rantapaikka olisi, jonkunmoisen taukokatoksen alueelle tehdä. Ja tämä kyseinen laavu on maisemaan erinomaisesti sopiva. Vain pieni merkki siitä että joku alueen kauneutta arvostaa. Eikä asialla enää ole edes vedenottamon kannalta merkitystä. Esimerkiksi pienempi Koukkarinlampi on edelleen vedenottamo käytössä, ja joka vuosi siitä tehdään vesinäytteet. Tulos on aina ollut erinomainen vaikka lammen rannoilla on 3 vapaa ajan mökkiä ja yksi vakituisesti asuttu. Omasta mielestäni ei haittaisi vaikka edes puolissa Värtsilän lammista jonkunmoinen tönö seisoisi. Eloa nämä vaan alueelle lisää.

    Mika Piiroinen

  4. Hetkinen! Käsittääkseni kukaan ei ole kyseenalaistanutkaan eräässä kuvassakin näkyvää laavua. Keskustelua ja kuohuntaa on sen sijaan herättänyt aivan toisaalle, vedenottamoalueen tuntumaan nouseva ”huvila” oheisrakennelmineen.
    Ei rantarakentaminen tai uiminen tietenkään sinänsä välttämättä pilaa millään tavalla veden laatua. Kysymyshän on tässäkin tapauksessa siitä, mitä laki/ohjeistus sallii ja millä tavalla sen voi kiertää!

    Olen joskus vuosia sitten uinut Kukkolammessa ja rannalle taas noustuani olin kyllä oikeasti likaisempi kuin veteen mennessäni! Vesihän on kuin kristallia, mutta pohjaan kertynyt paksuhko humuskerros teki tepposet; ihokarvat keräsivät ylös kömpiessäni pelmahtavaa tummaa nöyhtää magneetin tavoin!

  5. Kävin eilen tutustumassa entiseen retkipaikkaani Kukkolammen itärannalla, paikkaan jota edellä olevat kirjoitukset tarkoittavat. Uudet rakennukset ovat erittäin tyylikkäitä ja niiden ympäristö on siistiä. Jonakin päivänä piipahdan lammen toisella puolella, Luppotuvalla. Mieltäni on alkanut askarruttaa, olemmeko oikein oivaltaneet Kukkolammen tarjoamat mahdollisuudet täällä asuville ja täällä vieraileville. Tähän yhteyteen liitän myös jo aiemmin esille ottamani ajatuksen uuden näkötornin rakentamisesta Kukkovaaran laelle. Mielestäni sellainen olisi tarpeellinen.

    Onko tässä mitään älyä vai olemmeko vain saamattomia? Yksi torni lisää Hopeakallion lintutornin lisäksi!? Sääperin lintutornia unohtamatta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *