29 comments for “Viikon puheenaiheet, vko 39

  1. Olimme viime perjantai – iltana pääkaupungin Musiikkitalossa Helsingin Kaupunginorkesterin konsertissa. Ohjelmalehtistä silmäillessäni olin kirkaista ääneen iloisesta hämmästyksestä. Nimittäin konsertin alkunumerona oli Sibeliuksen sävelruno Öinen ratsastus ja auringonnousu, ja ohjelmalehtinen kertoi näin:”Sävellyksen taustalla näyttäisi olleen aivan konkreettinen ratsastusretki, jonka Sibelius kertoi tehneensä erämaassa Suojärveltä Värtsilään kesällä 1892.” Viitteitä muihinkin innoituksen antajiin tiedetään olevan, mutta minua kiehtoo tavattomasti ajatus siitä, että nuori Sibelius on liikkunut noina kansallisromantiikan aikoina näillä seuduilla ja sitten saamiensa tuntemuksien pohjalta kehitellyt kuolematonta musiikkia.

  2. Värtsilän Kisa ry:n kokous Värtsilän kylätalolla 4.10.2014 klo 18

    Käsiteltävänä yhdistyksen lopettaminen/yhdistäminen Värtsilän Riistamiehet ry:n.

    Tervetuloa! Kahvitarjoilu! Lisätietoja pj. Mika Piiroinen, puh. 040 130 666

  3. Värtsilän Kisa ry. Olen tuohon aikaan Lahdessa Tinnitusyhdistyksen vuosikokouksessa. Olisinko tullut kokoukseen ilman estettä en osaa sanoa. Pyyntöni on älkää lopettako mainekasta urheiluseuraa. Vaan koettakaa löytää keinot kuinka jatketaan eteenpäin. Kuinka saada uusia toimijoita seuraa vetämään. Värtsilän Kisa oli ja on maineikas urheiluseura, joka tunnettiin 1960 luvulla ympäri Suomea. Urheilun harrastajat tuolloin tiesivät kyllä Kisan, vaikka eivät olisi kunnasta muuta tietäneetkään. Kisa oli ensimmäinen urheiluseura, jonka jäsenenä olin ja nimissä kilpailin. Ei kukaan unohda ensirakkauttaan, eikä ensimmäistä urheiluseuraansa.

  4. Enpä muista ennen ajaneeni auraauton perässä
    syyskuussa näillä leveysasteilla.

    Onneksi osasin varautua, sillä radiossa kerrotiin
    erittäin huonosta kelistä kuutostiellä.

    Ei sitä olisi todeksi uskonut, Kaustalla tosin
    satoi reilusti vettä koko yön, mutta lumesta
    ja lsokasta ei tietoakaan.

    Olkaatten varovaisia jos on pakko ajella
    näillä lumisilla alueilla, samanalaista keliä
    on luvassa huomiseksikin. Mitä lähemmäs Joensuuta
    tultiiin, sitä lumisemmaksi muuttui.

    Omassa pihassakin tennarit kastuivat litimäriksi
    vaikka avulias naapurin nuorukainen oli pihamaata
    kolaamassa.

  5. Esitän Värtsilseuralle idean, joka voipi olla hölmökin. Viron reissulla oli puhetta, että seura julkaisisi kirjan sotamuistoista. Jotta ko.kirjan kustannusten peittämiseksi saataisiin leveämmat hartiat,olisiko mahdollista? TEHTÄISIIN VANHOISTA WÄRTSILÄN VALOKUVISTA SEINÄKALENTERI. Kalenteria myytäisiin esim. 15€/kpl ja tuotto käytettäisiin kirjan kustannuksiin.Kiireissäni skriivailin tämmöttii. Jos idea ei saa tuulta purjeisiinn, olkoon puheeni mitätön.

  6. Kalevi kyllä tietää urheilusta ja on omilla näytöillään näyttänyt sen. Muistan kun katsoin televisiosta Kalevin juoksua Ruotsi/Suomi maaottelussa. Harva meistä on urheilu-uralla samaan pystynyt. Värtsilän kisan kisoissa kävimme Kaustannuoret Värtsilässä pyörillä kirkon lähellä olleella kentällä.
    Lentopallo oli kesäisin nuorten suosiossa. Kaustajärven ja Saarivaaranvartio oli kokoontumispaikkoja, jossa nuoret tapasivat lentopallon merkeissä. Radio puunoksaan laitettuna loi tunnelmaa musiikillaan.

  7. Urheilu oli suosiossa ja kilpailu meillä lapsilla. Välineet tehtiin itse. Aitajuoksua harjoiteltiin, kun tehtiin lepästä aidat pellolle. Omatekoista keihästä heitettiin. Laudasta jääkiekko mailat tehtiin. Moukariksi kelpasi rautamöykky joka heittokahvaan kiinnitettiin rautalangalla. Nostopainot tehtiin putkenpäihin laittamalla sangot ja täyttämällä ne betoninilla.

  8. Kaustajärvellä oli pesäpallokenttä kun olin lapsi. Kentästä muista hämärästi kun olin niin pieni. Pääsin veljeni tarakalla peliä katsomaan. Kenttä oli Aitalammen suoralla tasatun soramontun paikalla. Mieleeni jäi pelipaidat, räpsät, sekä se riemukas tunnelma, joka ilmoille raikui.

  9. Värtsilän Kisa ry: n kokouskutsusta: Mikä kokous. onko se johtokunnankokous, yleinen, kevät, syksy vai -ylimääräinen ja tietenkin myös yleinen kokous. Aihe kokouskutsussa ei anna laillisuutta kokoukselle jos se on yleinen kokous. Sillä kokouskutsussta jo pitää ilmetä kokouksen tavoite, eli luonne.
    Ajnkohta lauantai ilta viittaisi johtokunnan kokoukseen, kuten nimikin.
    Yhteisövalmentaja Heino Turunen. (ko koulutuksen saanut)

  10. Kats IL “Venäläiset keräävät tietoja Suomesta” ja “Suomi-kuva muutunut” Nytkö se alkaa sama kuin Ukrainassa?

  11. Sikäli kun olen oikein ymmärtänyt, viikon päähän lauantaille kutsuttu Värtsilän Kisa ry:n (VäKi) kokous on mainitun yhdistyksen (yleinen) ylimääräinen kokous (johtokunnan kokouskutsujahan ei yleensäkään laiteta julkiseen jakeluun). Nykyinen pj Mika Piiroinen on henkilökohtaisesti kutsunut minut Värtsilän Riistamiesten pj:na ja Jukka Vilenin sihteerinä mukaan kokoukseen. Tässä verkkolehdessä oleva kutsu on kieltämättä tarkasti ottaen hieman vaillinainen, mutta siitäkin selviää kokouksessa käsiteltävä asia aivan niin kuin yhdistyslaki velvoittaa. Virallinen kokouskutsu on käsittääkseni julkaistu tai julkaistaan viimeistään tänään paikallislehti Koti-Karjalassa.
    Metsästysseurassa olemme käsitelleet asian jo tämän vuoden alussa ja siitä on tehty myönteinen periaatepäätös eli jos VäKi:n toiminta loppuu ja yhdistyksen sääntöjen puitteissa sekä sen johtokunta että yleinen kokous hyväksyvät olemassa olevien kassavarojen siirron Riistamiehille niin silloin näin myös tapahtuu. Tässä tapauksessa tosin joudumme metsästysseurassa ehkä elvyttämään uudelleen jonkinlaisen kilpailu/liikuntajaoston, joka sitten järjestäisi (supistetusti ?) tämänhetkisiä Kisan liikuntatapahtumia kuten esim. kinkkukävelyn ja laturetken.

    Mitään pakkomielteistä vimmaa urheiluseuramme lakkauttamiseen ei ole ollut mielestäni havaittavissa. Minua itseänikin oikeasti harmittaa tämä tilanne, vaikka en mikään urheilumies sinänsä olekaan. Onpahan vain tullut lähinnä sivusta toimintaa seurattua koko pienen ikäni. Jollakin tavalla olen aina tiennyt kyseessä olevan maineikkaan seuran, mutta Jorma Summasen laatiman erinomaisen 50-vuotishistoriikin tarkasti luettuani asian vasta oikein ymmärsin!
    Toimijoista kaiketi on pula; tekohengityksenomaista toiminta on kieltämättä ollut jo vuosikausia. Puheenjohtajinakin taisi toimia jopa ulkokuntalaisia rajamiehiä, joka sekin valitettavasti kertoo omaa kieltään paikallisten asukkaiden aktiviteetista asiaa kohtaan. Ensi lauantaina siis olisi jälleen Värtsilämme voimannäytön paikka!!!

  12. Peralle: Onhan meillä näitä myyrästäjiä varmaan muitakin kuin se tietty dosentti.

  13. Urheiluseura liitetään metsästysseuraan? No johan nyt.. oho

  14. Mikä tohmajärven urheiluseura on nimeltään? Tohmajärven urheilijat ry.. vai joku muu. Räty ja nuorempi polvi ponnistanut ja ponnistaa maailmalle heidän riveistä ja tuella. Hienoa!

  15. Mitä Värtsilän Teräs nimiselle urheiluseuralle tapahtui aikanaani. Loppuiko vai yhdistyikö?

  16. Suomi on yhdistystoiminnan luvattu maa. Yhdistyksiä on ollut ja on vieläkin erittäin helppo perustaa. Lopettaminen onkin jo vaikeampaa. Värtsilän Kisa ja Värtsilän Teräs olivat maineikkaita urheiluseuroja. Joskus vain toiminta hiipuu tai loppuu kokonaan. Toimintakertomukseen kirjataan vuosikokous tai kaksi, jos sitäkään. Toimihenkilöitä näihin pakollisiin kiemuroihin ei tahdo löytyä. Silloin on syytä lopettaa yhdistys ellei se ole toiminut vuosiin.
    Yhdistysrekisteriä on nykyisin helppo selata kotikoneeltaan. Siellä on nähtävissä suorastaan paljon yhdistyksiä, jotka olisi pitänyt lopettaa vuosia sitten. Siellä ne vain ovat jonon jatkona.

    Yhdistysaktiivien voimat kannattaa mielestäni yhdistää ja kehittää jotain yhteistä seuraa. vaikkapa ToU :ta.
    Myös VäKi voidaan perustaa uudelleen milloin tahansa.

  17. Värtsilän Teräs ry Lopetettiin joskus 70 luvulla.Konstaapeli Tauno Huuskonen oli tietääkseni viimeinen seuran puheenjohtaja.
    Tapasin hänet lomallani jolloin kertoi että seura lopetetaan.

  18. Kannattaisi varmaan katsoa Kisan säännöistä onko siellä pykälää menettelystä ja varojen käytöstä yhdistystä lopetettaessa. Toinen kysymys on Kisan jäsenet. Siirtyvätkö he suoraan Riistamiesten jäseniksi? Miten siihen suhtautuu sitten Riistamiesten säännöissä oleva koejäsenyys? Jäsenyyden siirtäminen toiseen yhdistykseen ilman jäsenen omaa suostumusta tuntuu hieman ongelmalliselta. Jos taas Kisan jäsen pääsee suoraan Riistamiesten jäseneksi, niin sekin sotii jäsenten tasapuolista kohtelua vastaan. Onko Kisalla vastuita ja velvoitteita, jotka mahdollisesti rasittavat Riistamiehiä? JOhtokunnat ovat varmaan miettineet näitä ja päätyneet ko. ratkaisuun. Ehkä kuulemme perusteita ja menettelytavoista myöhemmin.
    Sinällään ymmärrän toiminnan vaikeudet ja väen vähyyden. Riistamiesten toiminnan tarkastajana vain juridinen puoli kiinnostaa.

  19. Riistamiesten tähänastiset periaatepäätökset on tehty vain Kisan kassavarojen ja tiettyjen nykyisten ydintoimintojen siirtämisen näkökulmasta. Muuta pyyntöä ei ole tullut eli olemme metsästysseurana ainoastaan luvanneet auttavan kätemme, jos urheiluseura näin asiasta päättää.
    Jäsenyyskysymys onkin sitten aivan eri juttu; siitä ei siis ole käyty mitään keskustelua. Riistamiesten säännöt eivät mahdollista missään tapauksessa mitään jäsenistön automaattista siirtymistä. Eri asia on, tarvitseeko tätä ollenkaan pohtia jos urheiluseura oikeasti purkautuu; tällöinhän jäsenyydetkin siihen käsittääkseni luonnollisesti lakkaavat.
    Tahdon korostaa vielä sitä, että Kisan lakkauttaminen ei ole sinänsä mikään tahtotila. On hyvä, jos sillä säilyvät edellytykset jatkaa; metsästysseura ei ole ollut asiassa aloitteellinen eikä se tätä muutosta mihinkään tarvitse!

  20. kenttaurheilua kannattaa keskittaa ToU:in, samoin pespalloa. Jaakiekkoa KiU:n. suunnistusurhelilulle loytyy luonteva paikka Riistamiehissa. Siina metsassa samoilu joko kompassi kadessa ja/tai kivaari selassa kayvat yksiin.

    Helpoin etenemistie lienee se, etta ensin lakkautetaan VaKi? Ja sitten jasenhankinta ja harrastuksen valinta/aktivointi kayntiin.

    Ajattelen nain nyt, vaikk 1950-luvun puolivalissa jyrkasti kieltadyin siirtymasta Joensuun Katajan juoksijarivistoon.

    Tietysti Vartsilan. Teraksen uudelleen henkiin herattaminenkin on tullut mieleen. Mutta se olisi ehka vain nostalgiaa!

  21. Niin tietysti jäsenyyksien kohdalla käy. Kisa lakkautetaan ja varat luovutetaan jollekin. Edelleenkin tarkistaisin Kisan säännöt ja yhdistyslain määräykset. Voihan toki olla niinkin, että ei mitään erityisiä määräyksiä ole. Minusta ei kuitenkaan ole syytä laajentaa Riistamiesten toimintaa nykyisestään. Mutta se on Riistamiestan oma asia.

  22. Yhdyn Kalevi Tikan kirjoitukseen Värtsilän Kisan lopettamisesta.
    1960-luvun puolivälissä oli Kisan toiminta hiljaista, niinkuin
    se on ollut jo nyt useamman vuoden
    Opettaja kysyi Patsolan koulussa oppilailta arvoituksen.
    Mikä on arvoitus: Kaikki väki nukkuu.
    Oppilaat eivät tietäneet oikeata vastausta.
    Opettaja sanoi, sehän on Värtsilän Kisa nukkuu.
    Kun urheilutalo valmistui, se toi uuden mahdollisuuden
    Värtsilän Kisan toimintaan ja siihen loppui Värtsilän Kisan uni.
    Mielestäni metsästysseura on metsästysseura ja urheiluseura on
    urheiluseura, jonka toimintaan voi osallistua.
    Annetaan Värtsilän Kisan nukkua ja toivotaan että Kisa herää
    toimimaan.
    Esimerkiksi pitäisi kiinittää huomiota lasten ja nuorten
    liikuntaan.

  23. Puheenjohtajalta.
    Olen toiminut nyt tarpeeksi kauan Värtsilän Kisan puheenjohtajana pystyäkseni sanomaan ettei Kisalla ole enää toimintaedellytyksiä. Tai jos on niin vetäjän pitää olla joku muu kuin allekirjoittanut.
    Jo ensimmäisenä vuonna taisin olla Kinnusten lisäksi ainoa toimiva jäsen seurassa, jossa ei varsinaisia jäseniä ole. Jäsenmaksuja ei siis kerätä. Vuosina 2006-2010 vedin lasten liikuntakerhoa Kisan nimissä, ja laturetki järjestettiin kerran kiitettävin arvosanoin. Kinkkukävelyitä pari on vielä toiminnan osana ollut, kiitos tästäkin Mirja Kinnuselle. Kertaakaan puheenjohtajakauteni aikana en ole nostanut senttiäkään seuran tililtä, vaan esimerkiksi Pohjois Karjalan Liikunnan, POKALIN jäsenmaksut olen maksanut omasta kukkarosta huono omatunto kolkuttaen. Omatunto on ollut huono siksi, ettei yhdistyksen asiat ole tulleet hoidetuksi kunnolla. En oikein ymmärtänyt aloittaessani minkälaista tämä touhu on. Kun oma perhe on 7 henkinen, vaimo käy matkojen päässä työssä, ja itselläkin on tuota yritystoimintaa mittakaava laajentuen, ei tämänmoisen yhdistyksen vetäminen ole minulle mahdollinen.
    Yhtään kertaa puheenjohtajakaudellani ei yhdistys ole saanut johtokunnan kokousta aikaan. Parina ensimmäisenä vuonna sitä yritin, mutta ensimmäisellä kerralla pidettiin kokous puhelimilla, ja toisella jätettiin pitämättä. Ketään ei tullut. Heikkoja henkilövalintoja vai mitä lie syynä ollut, mutta eipä parempiakaan rinkiin ole ilmaantunut, ei vaikka pyydetty on. Kisa on siis todellakin nukkunut viimeiset vuodet, enkä ole sitä mieltä että toimintaa kannattaisi jatkaa. Jo Kinnusen Ekin kaudella oli suurehkoja vaikeuksia saada kokoukset pidetyksi, ja vaikka saikin, ei toimiinta ollut hääviä. Tässä kylässä on 500 asukasta, ei enää tuhatta niinkuin oli 60 luvulla, ja näistä asukkaista potentiaalisia urheilijoita, nuoria tai urheiluun kykeneviä on jäljellä muutama kymmen. He etsivät liikuntansa isommista yhteisöistä, itsekin niin teen. Kitee ja Tohmajärvi, joillakin Joensuukin on harrstuksensa suorituspaikka. Ei ihme, eihän täällä ole muuta kuin tämä luonto jossa jotain järjellisesti voi tehdä.
    Pohdin pitkään mihin yhdistykseen Kisa olisi viisainta liittää, enkä keksinyt parempaa kuin Riistamiehet.Liitoshan tässä on tehtävä, sillä jäsenille ei oikein voi tuota vajaata paria tonnia jakaa, sillä jäsenistöä ei ole. Riistamiehet on kylän aktiivisin ja toimivin yhdistys, ainakin omasta näkökulmastani, ja se noin 1900 euron varapotti, mikä yhdistyksellä on, olisi mielestäni järkevintä siirtää Riistamiesten KISA alajaoston varoiksi. Riistamaiehillä on nuorta väkeä. Nykysisestä Kisan toiminnasta laturetki ja kinkkukävely ainakin ovat melkoisen helppoja yhdistää metsästysmajan toimintaan. En väitäkään että Urheiluseuran ja Metsästysseuran tavoitteet ja toiminta olisivat se loogisin yhteistyö suunta, mutta mielestäni tässä ratkaisee alueellisuus. Jos liitettäisiin Kisan varat vaikkapa Toun, Tohmajärven urhelijoiden alaisuuteen, veikkaan, että Värtsiläläisille ei tuosta potista olis minkäänmoista iloa. Toki kylällä on aktiivisia yhdistyksiä muitakin, enkä pidä esimerkiksi partiolaisia huonona vaihtoehtona. Toivoisin että ne entiset ja tulevat Värtsilän Kisalaiset, tulisivat tuohon ensi lauantain kokoukseen. Esittäisivät ja perustelisivat näkemyksensä, minä olen kaikelle avoin. Kokouksen asialistallahan ei ole muuta kuin päättää kisan kohtalosta. Kisan säännöissä sanotaan että lopettamiskokouksia pitää olla kaksi, ja tämä on se ensimmäinen niistä, jos se minusta kiinni on. Jos Kisan toiminta ei nyt lopu, niin ainakin vetäjä ja johtokunta vaihtuu.

    Tervetuloa kokoukseen

    Mika Piiroinen

  24. Mikalta tuli selkeä raportti vallitsevasta tilanteesta. Siis lukaa se Kisan hauta umpeen ja sillä siisti.

  25. MIKA ON SELVITTÄNYT ASIAN PERUSTEELLISESTI. KYLLÄ LIIKUNNAN SIJOITTAMINEN RIISTAMIEHIIN ON KIINNOSTAVA JA UUTTA LUOVA NÄKEMYS … ERITYISESTI JUURI SYRJÄKYLILLE, KUTEN VÄRTSILÄN PITÄJÄN KYLILLE. METSÄSTYS ON HYVÄ HARRASTUS, JA SIIHEN TARVITAAN HYVÄÄ FYYSISTÄ KUNTOA JA KONTTEIKOSSA LIIKKUMISEN TAITOA.

  26. Anteeksi kun sekaannun, mutta tuli mieleen, että kyllä myös Suomen Metsästäjäliiton jäsenporukka harrastaa urheilua, erilaisia ampumalajeja, hirvenhiihtoa ja hirvenjuoksua ym. Ihan Sm-tasolla. Liekö Värtsilässä näitten lajien harrastajia?

  27. Vielä Kisaan liittyen, älä Tuula pyytele anteeksi. Kaikki ideat ovat tarpeen.

    Niin kuin jo totesin, Värtsilässä urheiluun liittyvät harrastusmahdollisuudet alkavat nykyään olla vähissä. Kylän entinen jalkapallokenttä kasvaa metsää, kenttälajit on sitä myöden selvät. Koululla on liikuntasali, jossa höntsälenttis onnistuu, mutta liian pieni on sekin sali. Talvella koulun kaukalo on käytössä, mutta jää usein miten ala-arvoisessa kunnossa. Kaikesta tästä olen kuntaa valistanut, mutta jos jossain asiassa huomaa kuntaliitoksen tuomat heikennykset tämän Värtsilän kylän kohdalla, niin liikuntapaikkojen alas ajamisessa. Onneksi Värtsilän luonto on jotain sellaista mitä ei muualta edes rahalla saa, eikä sen saavuttamiseen tarvita ovenaukaisua kummempia temppuja. Värtsilän kisan olisi pitänyt aikanaan tähän puoleen enemmän panostaa, mutta tietenkin motivaattooreita olisi tarvittu. Innokkaita vetäjiä suunnistukseen, ampumiseen, ampumahiihtoon, ampumajuoksuun ja hiihtoon. Näistä lajeista olisi voinut olla rungoksi Kisan toimintaan, mutta ilman tarmokasta vetoa ei voi odottaa harrastajia. Veikko Pitkäsen tyylisiä ihmisdynamoita tämän Kisan kokoluokan urheiluseura vaatii. Siis alueen jonka väestön pohja on eläkeläisvoittoinen ja suuruudeltaan noin 500 henkilöä.

    Nykyaika on vaan sitten semmoinen ettei meillä vanhemmilla ole aikaa eikä jaksamista jaettavaksi. Työtä ja tuskaa on pitää jälkikasvu irti pleikkarista, ja saada se motivoitumaan edes jostain urheilun tapaisesta. Ja ymmärrän hyvin Sepon ja Kalevin ikäpolven näkemyksen veltosta nykynuorisosta. Mutta ei se ole niiden nuorten vika se velttous. Se on niitä kasvattavan ikäluokan vika, minun ikäluokan vanhempien. Mutta ei ole minun eikä muiden urheilun ystävien vika että lapsemme eivät pääse liikkumaan. Liian moni meistä vanhemmista ei sen vertaa jaksa että toisivat mukulansa jonkun urheilun piiriin. On turha puolustautua lapsen oman tahdon taakse, se on vanhemmasta kiinni harrastaako lapsi vai ei.

    Täällä ei sitten saa sopivaa ryhmää aikaiseksi oikein mihinkään. Vielä viisi vuotta sitten liikuntakerho pullisteli lapsista. Minulla oli joka ilta yli 20 mukulaa touhuamassa. Nyt kun kunnan puolelta liikuntakerhoa koululle maanantaisin yritetään, pojista ei saa ryhmää, tyttöjä on 5-8, Pieniä 1-3 luokkalaisia olisi liikkumaan tulossa keskimäärin 3, eikä sillä porukalla saa mitään järkevää pallopeliä aikaan. Ja vetäjä olisi suorastaan ammattimainen, Sanna Toumi. Alun perin tänä vuonna koulun liikuntakerhoksi suunniteltiin kolmea eri ryhmää, nyt yksi riittää mainiosti, ja kun se on tyttöjä täysi, ei niitä paria poikaa kiinnosta sekaan sukeltaa. Piruvie. Tämä on suorastaan surkeata. Tahtoisin tällä vuodatuksella herätellä kylän vanhempia. Liikunta kun on lapselle erittäin tärkeää. Lapsena nämä vitsat väännetään, ja kun sen lapselle saa selkäytimeen tuon liikunnan, niin iän myötä sen vaikutukset vain korostuu. Viekää se jälkikasvu harrastamaan, marjametsään tai minne vaan kunhan se ei makaa minkään ruudun ääressä kokismuki kourassa. Palkinto lasten kanssa touhuamisesta tulee nopeasti, siitä saa itsekin hyvän olon ja mielen. Ja erityisesti se jälkikasvu terveen elämän mallin.

    Anteeksi paatoksellisuus.

    Ja edelleen, tervetuloa lauantaina kylätalolle kokoustamaan, kokous on tarkoitettu kaikille jotka Värtsilän lapsista ja heidän urheilumahdollisuuksista ovat huolissaan. Yritetään keksiä Kisan perinnöksi jotain jotenkin toimivaa, kylän mukuloita, miksei vanhempiakin, liikuttavaa.

    Mika Piiroinen

  28. KIITOS! Annan Sinulle, Mika, tästä kirjoituksesta sen 1200 pistettä,
    mikä hirvenhiidossa on maksimimäärä!
    Näin ulkopuolisesta tuntuu (tuntuisi), että ampumaurheilulajeille olisi vetäjiä rajamiehissäkin?

  29. Kolme urheiluseuraani aikajärjestyksessä: (1)UUDENKYLÄN TERÄ. 40-luvulla piti jotenkin päästä kilpailemaan. Ainoa mahdollisuus – kun oli ensin kotitekoisesti tehty latu, pyydetty isä ajanottajaksi ja äiti rintanumeroiden tekijäksi – pyrkiä TUL: alaiseen seuraan, Terään. Mutta sisälle päästettiin vasta kun käskettiin pyytää isältä lupa. Se oli sitä aikaa.

    (2) VÄRTSILÄN KISA. Se perustettiin samaan aikaan, kun halusin ennemmin juosta kuin hiihtää. Kisan aikana tasan 60 vuotta sitten, syksyllä, 1000 m:n aikani ja nykyinen ennätykseni oli 2.37.9. Se syntyi täällä Joensuussa, missä nyt sängyn päällä retkotan.

    (3) VÄRTSILÄN TERÄS. Kun silloinen koulukuukausien ruoka Joensuussa ei riittänyt valmentautumisen tason korottamiseen, päätin jäähdytellä jo urani alkuvaiheessa pyrkimällä Teräksen pesäpallojoukkueeseen. Lyöntipeli ei ollut ihan hääviä, mutta pesien välit sujuivat vikkelästi. Niinpä pari vuotta vilahti maakuntasarjassa. Olivat mukavia ne pelimatkat, jotka tehtiin kuorma-auton lavalla.

    Kisan historiikin kirjoittanut Jorma Summanen kertoo laajemmin seuran vaiheista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *