Mellihta
Männäkeväänä allekirjoittanut tuli kertoneeksi parille työ- ja vapaa-ajan kaverilleni tavallisesti luotettavalta taholta kuulemiaan kalajuttuja Kaustajärven seudun ihmeellisistä kalavesistä tähän tapaan:
Vuosi sitten saatiin katiskalla 16-kiloinen hauki, joka oli suupalakseen nielaissut kolmekiloisen heimoveljen. Hauki mahtui katiskaan vain puolittain mutta peruutusvaihteen puuttuessa se joutui ihmisruuaksi. Tänä keväänä (2014) eräästä pikkuriikkisestä lammesta saatiin katiskalla 12-kiloinen hauki, jonka leukaperät olivat täynnä uistimia. Siis varsinainen kalakenttien veteraani.
Juttuja seurasi tietenkin vaatimus testireissun tekemisestä mikä toteutettiin kesäkuun alkupäivinä. Mukana olivat Veikko Korhonen (pesunkestävä savolainen Suonenjoelta), Eero Suutari (jokapaikan höylä ja yrittäjä Pohjanmaalta) sekä allekirjoittanut (syntyjään kaustajärveläinen, Ouluun pesiytynyt suomenkiertäjä). Kalastuksen ohjaajana toimi Pekka Kupiainen, joka asustaa Kaustajärvellä kesäaikaisena luomutalollisena luomupuolisonsa (allekirjoittaneen sisaren) Lean kanssa.
Ketään retkikunnan jäsenistä ei voitane pitää poikkeuksellisen ansioituneena kalamiehenä, mutta kukaan ei ole täysin avutonkaan, mikä olisikin poikkeuksellista maaseudulla varttuneille. Kaikki ovat elämänsä aikana pujottaneet monessakin mielessä matoa koukkuun ja toimineet alan luottamustehtävissä, jopa kirkkoveneen soutumiehenä.
Pääasiassa keskityttiin verkkokalastukseen mutta toki kokeiltiin myös mato-onkea ja heittouistinta. Myös Pohjanmaalta löydetyn eksoottisen hauki-ahven-sammakkovieheen viehätystä paikallisen kalakannan keskuudessa kokeiltiin. Välttääksemme maanlaajuisen ryntäyksen Kaustajärven pikkuruisille kalavesille, jääkööt kalapaikkojen tarkemmat osoitteet kertomatta.
Venhossa.
Retkikunta revittelee saaliillaan. Tyytyväisyyden takasi noin 4 kiloa mojovankokoisia siikoja, liki 1,5-kiloiset mato-ongella saadut säynävät, hauet sekä tolokun ahvenet.
Ruokahuollosta huolehtivat Lea ja Pekka Kupiainen valmistaen saaliit erinomaisen maukkaaseen nauttimisvalmiuteen. Värtsiläläinen savustustyyli kiinnosti kovasti.
Hengen ravintoa kahden päivän retkeen tarjoutui Kuju Hyttisen kirkkokonsertista, joka järjestettiin ulkomaalauksen tukemiseksi.
Harmaantuvat ja muistikatkoksia kokevat kalamiehet voivat paitansa rintamuksesta tarkistaa, missä tuli käytyä!
Matkalla Suonenjoelle kalastusretkeläiset siirsivät maantien laidassa ihmetelleen (liftausaikeissa?) olleen pöllönpoikasen metsän turvalliseen siimekseen.
Kalajuttujasi en epäile yhtään.Eihän 16 kiloinen hauki millään tavalliseen katiskaan mahdu,siis vain puoliksi.MOT.
Minulta jäi kerran uistin rantaruohoon kiinni niin että sitä repiessä siima katkesi ja uistin jäi sinne.
Vaimo heitteli hiukan myöhemmin samalta laiturilta ja sai saaliikseen uistimeni.Niin tarkasti oli osannut heittää että koukku oli mennyt minun heinissä olleen uistimen kiinnitys renkaaseen ja kun hänellä oli vahvempi siima veti koko paketin ylös.
Tuo KAUSTAJÄRVI paita on mainio.Ei lue MÖKKIVAARA.Kyläyhdistykselle vinkki:laittakaa tuollainen paita sinne Kuopion Ely keskukseen,tällä ylimieliselle virkamiehelle.
Laaja-alainen ja mainio kuvaus
Kaustan kalareissusta ja muustakin
”oheisohjelmasta”.
Katsastahan seuraavalla käynnilläsi
järven pohjoisrannikkoakin. Löytänet
tuttuja paikkoja yhteisiltä
koululaduiltamme.
Mukavasti kirjoitettu tarina Leolta. Kalastuskunta niin kuin ennen sanottiin on tehnyt Kaustajärvellä joitakin oikeita ratkaisuja kalakannan hoidossa. Kun 1970 ja -80 luvuilla saaliskala oli normaalisti sormen pituinen ahven ja puukon mittainen hauki niin nyt ovat saaliit aivan toisen näköisiä.
Samalla Leo vastasi siihen missä päin ”maailmaa” hän nyt vaikuttaa. Viime näkemisestä taitaa ollakin rapiat 50 vuotta, terveisiä vain Oulun seudulle.
Mätäkuu on vasta Heinäkuussa, mutta jos tässä jutussa
ennakoitiin sitä. Kalastus on taitolaji tarvitaan myös
onnenkantamoista. Ja kun on hyvä taito kertoa jutut
kalamiesten tapaan ,niin jutusta tulee mielenkiintoinen
tarina , myös lukijoille.
KAUSTAJÄRVI – viitta lähtee sydämen päältä ja osoittaa paikkaan, joka sijaitsee ”nipin napin Suomen puolella olevalla!” KUSTAJÄRVELLÄ. Viitta kiitää pitkin teitä autokortin luvalla kulkevalla ajopelillä ja ilman mitään lupaa myös apostolin kyydillä.
Kaustajärvi-paitoja saa, kun tilaa niitä 30.6.2014 mennessä puhelimella 050-3224727. Jos toimitaan nopeasti ja nuukailematta, ne ovat jaossa la 13.7.2014 illalla Heinjoen sillalla eli koulun sillalla. Hinta 15 euroa.
Sillalla voidaan viipyä pitempäänkin nyyttikestien merkeissä. Luvassa myös yllätys, joka paljastuu siihen mennessä. Pitäkää silmät auki!
Harmaahapselle tuli virhe: Kaustajärvi-paitojen tilaus 30.6.2014 mennessä. Silti vielä on kiire! Ja sitten tietenkin tilauksessa on mainittava paidan koko.
Kylläpä oli mojova kalajuttu. Savusiian tuoksu levisi minunkin pirttiini kun läppärin avasin.
Hyvä idea tuo Kaustajärvi paita kalamiehiltä!
Paitamyynnin tuotot on luvattu Värtsilän kirkon hyväksi! Moninkertainen hyöty! Kaustajärvi maailmankartalle ja maalia Värtsilän kirkon maalaamiseen!
Paitoja kannattaa tilata erä myös Värtsiläpäiville myyntiin!
Eiran mainitsema tuotto Värtsilän kirkon maalaamiseen on ollut vain keskusteluissamme esillä. Asiaa kannattaa miettiä. Yksi mahdollisuus voisi olla, että paidan hinta olisi 20 euroa, jolloin siitä voidaan tilittää 5 euroa Kotiseutuyhdistyksen tilille.
Koska on pitänyt toimia nopeasti, on asia vielä hienosäätöä vailla. Eiran ehdotukselle on saatava ensin lupa paidan tuottajalta, sopisiko sitä 5 euroa pyytää lisänä, jolloin hinta olisi 20 euroa vapaaehtoisena kannatusmaksuna.
Selvitetään!
Tuo sinipaitanen ja hattunen on jotenkin tutunnäköinen –
olikos Lea kuvan ottaja?
Pusan Mirja
Kolme paitatilausta tullut. Eikö kiinnosta? Pitäskö panna sana kiertämään? Kuka keksii keinon, miten tämä homma olisi hoidettava?
Sovitaanko hinnaksi se 15 euroa, ja kirkon maalausta rahoitetaan muilla keinoilla. Vaikkapa painosta kohta tulevan kirjan ”Papit made in Värtsilä” kirjan myynnillä! Kävin tänään painossa taittohommissa. Tulee mielenkiintoinen – ja ilmeisesti ainutlaatuinen tuotos.
Siis 15 euroa. Puh. 050-3224727. Ja paidan koko?
Kaustajärvi-paitaa tähän mennessä tilattu 17 kpl. Aikaa on vielä 30.6. asti. Ja ne tilatut paidat kannan sillalle la 12.6. klo 18 – ei 13.6. niinkuin harhaileva sormi oli viereiseen näppäimeen iskenyt.
18. paidan tilaaja huomautti Kaustajärven kesäpäivän ajankohdasta. Siispä korjaan taas, ja nyt on oikea ajankohta: la 12.7.2014 klo 18. Siis heinäkuun 12. päivä 2014 lauantaina eli hermanninpäivänä klo 18 Heinjoen sillalle!!! Nyyttikestit.
Tilaisin paidan,jos paidan voi noutaa Erkiltä myöhemmin kun on
käyntiä siellä synnyinpaikalla.
Sopiihan se näinkin. Mutta ilmoita vielä paidan koko.
Tilattu 26 Kaustajärven paitaa tähän mennessä. Viekää sanomaa eteenpäin! Ei ole hinnalla pilattu!
Upeaa Kaustajärvi-paitaa täjän mennessä tilattu 33 kpl.
Siis: !!! x 10 plus !!!
29.6.14 klo 22 !!! Nyyttikestit la 12.7.14 noin klo 18 Heinjoen sillalla.
Edellisestä jäi pois se tärkein: 46 tilausta!
Ja missä se Heinjoen silta on? Kaikkihan sen tietävät. Mutta varmuuden vuoksi osoite: ”Universumin Helmi. KAUSTAJÄRVI. Nipin napin Suomen puolella!”
Toivottavasti Suonenjoen pöllö pistäytyy Kuopiossakin kertomassa, missä Kaustajärvi ja Heinjoen silta ovat, etteivät aja huomaamatta ohi Mökkivaaralle mennessään. Kovasti näyttää olevan utelias, ja pöllöthän ovat vouteja viisaampia. Evoluutio-oppien mukaan! Eikä pöllön puheen ymmärtäminen ole kuulijan vastuulla.
Karjalanmaa on tuohesta tehty
kietuistuna kainalohon
Tuohet kotiin kanneetuna
joilla tarvetkalut tehdään
auttamahan askareissa
hyödyntänään elossa
taittui tuohi syntyi kontti
taitava tekijän käsissä.
Kädentaitajajille pitäisi meidän antaa arvo mikä heille kuulu.
Kädentaitajan työ on kongreettisesti kaikkien nähtävänä.
Korpilähteen laitamella
pajuvarren halkeamaan
janoinen tuohen lipoksi taittoi
lipolla vettä ammeltaen
vettä kaipaaville su0laisille huulille
antoi kotilähteen yhteydeen minulle sinnekuuluumisen.
Oikeasti jos historiaa tietää niin kyltti Kaustajärvi takaisin paikalleen se kuuluu siihen paikkaan mistä se on otettu T: Esko Tarvinen.
Juuri historiasta on kysymys Kaustajärven viitoituksessa. On kysymys siitä, miten historia on muokannut Kaustajärven kylää. Paikannimitaulujen pystyttäminen kylän laidoille hahmottaisi historian muokkaaman kylän nykyiseen muotoonsa. Se antaisi ymmärtää, että minäkin olen kautajärveläinen ja ainakin toistaiseksi vielä jopa vakituinen asukas, vaikka majailenkin järvemme pohjoispuolella.
On myös Esko Tarvaisenkin syytä tietää, että Tohmajärven kunnanhallitus on kaksi vuotta sitten ollut kanssani samaa mieltä
ja jopa kiirehtinyt ELY-keskusta hoitamaan asian ajantasalle.
Kun Kuopion herrojen kanssa keskustellessani vertasin Kaustajärveä Saarivaaraan, missä viitoitus on kohdallaan, niin minua neuvottiin, että Saarivaaran viitoitus on peräisin siltä ajalta, jolloin sellaista hoitivat tiemestarit; nyt käytössä ovat uudet ohjeistukset. Mitä se tarkoittaa? Sitä, että päätöksentekoa keskittämällä esimerkiksi Kuopioon ovat kaikkitietäviksi tulleet aluehallintokeskukset, jotka työhuoneissaan lukevat ohjeistuksia perehtymättä paikallisiin tarpeisiin.
Vastakkain ovat NYT kunta ja kylän asukas toisaalta ja byrokraatit aluehallintokeskuksessa toisaalta. Viitousten TODELLISET tarpeet ovat nyt sivuseikka. Tässä ei ole jälkeäkään suomalaisesta hallintokultuurista.
Esko Tarvainen voi olla ihan huoleton. Hän kyllä osaa Kaustajärvellä – sellainenhan toki vielä on – sinne minne haluaa. Mutta muutamat minun vieraani ovat sekoilleet Kaustajärven kyläteillä, ja sellainen voidaan estää, jos valtionhallinto niin haluaa. Sitä paitsi täällä asuvan veronmaksajan vaatimuseksella on aivan toinen painoarvo kuin sellaisen veronmaksajan joka asuu muualla.
Osta, Esko, upea Kaustajärvi-paita ja pullistele se päällä vaikkapa Katri Helenan raitilla Ihalaisen kanssa.
Näin ajatelee tämä Kaustajärvi-mielinen separatisti.
Minä en paidoista välitä.
Enkä pinnallisesta kultuurista.
Isäni sotilaspassissa lukee viimeisellä sivulla.
Kotiutus Kollaalla ja allekirjoitus.
Kapteeni Keinanen Mannerheemin ristinritari, ylentyen jatkossa puolustusvoimain komentajaksi. Isälleni vieraina kävivät sotakaverit ja isäni opetti rakastamaan isänmaata.
Oli kiva juhannuksena tytäreni lasten kanssa olla mökillä Kaustajärvellä.
Kävin lastenkanssa tekemässä haapaonget ja kaivettiin madot vanhaanmalliin.
Kallion notkossa yhdessä ongimme.
Lapset hätäiset saivat monesti siiman osumaan puunoksaan.
Saimme saaliiksi kolme särke, ahvenen ja yhden säyneen poikasen. Laitoimme saalimme takaisin veteen, se oli muistiin painuva kokemus. Myös se kun ukkina tein lapsille pajupillit.
Lintuselle sanoisin viisaan isäni kakkisodat eturintamassa olleen lausuman. Hiljaa hyvää tulee ajatellen aivankaunis.
Onko luterilainen uskonto unohtunut eläkepäivinä.
Oliskohan paikallaan, että tapaisin Esko Tarvaisen ja juttelisimme niinkuin aikuiset miehet? Voisimme vaikkapa aloittaa siitä, mikä on ”luterilainen uskonto”. En ole sellaisesta koskaan kuullut. Ja toiseksi, mikä on uskonto.
Jos sitten löytäisimme aiheeseen, mitä merkitsee, että on kristitty.
KIRJOITTELU Esko Tarvaisen kanssa päättyy tähän!
Kaustajärven kylällä on asutusta ympäri järveä. Vanha viitta osoitti vain järven eteläpuolelle, eikä siinä huomioitu koko Kaustajärven kylää eli osa kylästä jäi huomioimatta. Paikannimitaulujen pystyttäminen Hoilolantien varteen olisi hyvä asia, jossa koko kylä tulisi huomioiduksi.
Kaustajärvi-paidat noudettavissa la 12.7.14 klo 18 Heinjoen sillalla. Tervetuloa nyyttikesteille! Tulomatkalla: ”Huomio, katse oikeaan – P Ä I N !!!”
Kaustajärvi kyltit Ilomantsintiellä kahtapuolta Kaustajärveä näyttäs olevan paikoillaan!
Tästä on saatava Värtsiin juttu kuvineen!!
Hieno juttu! Taitaa olla työvoitto.
Kävin ikuistamassa KAUSTAN KYLÄVIITAT .
Iso kiitos asian HOITAJILLE.
Elyköön, elyköön, elyköön
Ihanko todella järki on kerrankin voittanut byrokratian. Tähän saakka asioiden meno on ollut kuin Cervantesin Don Quiote romaanin kohtaus taistelu tuulimyllyjä vastaan. On tänään tarkistettava mitä siellä on näkyvillä ja muistettava ottaa kamera mukaan.
Minäkin siellä alkuviikosta ajelin, ei ollut Kaustajärvestä mitään mainintaa! Tämä hyvä uutinen, ja kukas tämänkin asian rupesi hoitamaan? Erkki Lintunen mielestäni, joten kiitokset kohdistan suoraa hänelle!
Korjaan tuota edellistä kommenttia, kun ei minulla mitään tekemistä tuon Kaustajärven kanssa (paitsi, että yritin serkkutyttöä sinne viedä), niin tarviiko minun kiitellä, joten ONNITTELEN Erkki Lintusta menestyksekkäästä asian hoidosta TÄSSÄKIN asiassa. Onneks olokoon!
Tuula ja muutkin, kiitos kuuluu ”kaustajärvimielisille separatisteille”. Mutta milloinkas ne pullakahvit?
Onnittelen uusista kylteistä minäkin! On ollut
jännittävä seurata, kuinka lopulta käy.
Värtsilä on kyllä minunlaiselleni uusavuttomalle
kulkijalle vaikea matkailukohde. Kaksi kertaa olen
käynyt siellä tänä kesänä eksymässä. Ensimmäisellä
kerralla tietä neuvoi siellä joku ystävällinen rouva.
Toisella kerralla täytyi kilauttaa kaverille, että
missä on sellainen paikka kuin hautausmaa? Kukkovaaran
sijainnista emme päässeet isännän kanssa yksimielisyyteen
ollenkaan, tuli sanomista puolin ja toisin. Jäi käymättä.
Onnittelut Erkki Lintuselle Makea Voitto Älykeskuksesta!
Oisko mitään lähettää Kaustan paita Äly Keräselle!
Se tuo nuapurin tytön tuki hävis Keräseltä EU.hun.
Toden totta! opastetaulut Kaustajärvi oli oikeassa paikassa tien varrella. Erkki Lintuselle tunnustus sitkeästä työstä ja suosionosoituksia.
Nykyajan hyväntekijät saattavat olla vihreitä miehiä mustissa naamioissaan ja liikkuvat panssariajoneuvoilla. Ovatko jo alkaneet nimikilpiä laittelemaan, muualla enemmänkin ovat lippuja vaihdelleet.
Ehkä saamme selvityksen, kuka on tämän hyvän toteutuksen käytännössä tehnyt. Sen toki tiedämme, että Erkki niitä Kaustajärvi-nimikilpiä on alunperin rukoillut, maallisessa mielessä ainakin. Ihmeiden avullahan noustaan jopa pyhimykseksi. Hyvältä näyttää.
Kiitos vain kaikille myötämielille syntymäkotikyläni saamista tunnistuksista.
No, niin, nyt sitten tavattiin Heinjoen sillalla. Viesti oli kulkenut ja paikalla oli yli 50 Kaustajärvi-mielistä. Muutamat riensivät sillalle kuultuaan Entisten nuorten toivekonsertin radiosta!
Juhlittiin Kaustajärvi-paitaa ja Kaustajärvi-kylttejä – ja ennen muuta lörpöteltiin kuulumisia ja tutustuttiin toisiimme.
Paitoja lähti Universumiin yli 50 kpl ja uusia tilauksia tuli noin 20. Ja lisääkin saa, jos soittaa p. 050-3224727. Mutta kiireesti!
Valittiin toimikunta, jotta voitaisiin kokoountua uudelleen vuoden kulutua. Tarmon johdolla tarmokkaasti Kaustajärvelle perinnettä luomaan ja hyvää henkeä vaalimaan!
Kaustajärvi on omaleimainen ja vireä hajakylä Via Karelian kahden puolen sekä järven etelä-, länsi-ja pohjoisrannoilla. Itärantoja leikkaa muutamassa kohdassa raja, jota emme ole toivoneet. Kokemukset ja muistot Kaustajärvestä ovat sen mukaisia, ja vaikuttavat kylässä vakituisesti asuvien, täällä vapaa-aikaansa viettävien ja vierailevien mielissä.
”Universumin Helmi”, niinkuin Leo Härkönen on sen sanonut ja paitaan piirtänyt.
Kylläpä oli mukavaa käydä Kaustajärven rannalla. Ja Erkille lämmin kiitos! Oli mahtavaa nähdä kylttien olevan tien vieressä. Monta valokuvaa tuli otettua.
Kukapa nostaisi kissan hännän – ellei kissa itse?
Olipa yllätys kun kalakavereilleni värkätty paita alkoi kiinnostaa kaustajärveläisiä. Täällä Oulussa, jäyhien pohjalaisten parissa, tuskin vastaavaa innostusta voisi kuvitellakaan.
Tietenkin paidan menekkiin vaikutti ihan oleellisesti Erkki Lintusen aktiivisuus. Millaisen myyntimiehen yrityselämä onkaan hänessä menettänyt? No, mitä kiinnostavampaa ”kauppatavaraa” tuntuu Lintusen Laarista ehtymättömästi ja ilman isompaa ponnistusta löytyvän. Kyllä sen jokainen Värtsi-sivujen lukija huomaa.
“Oulusta oon ja kehtaan sanua” jää toiseksi kun karjalainen aloittaa nokkansa nostamisen. Koska kaustajärveläisetkään eivät ole maan vaatimattominta väkeä, on vähintä väittää Kaustajärveä Universumin Helmeksi.
Varmaankin osa Kaustajärvi-paitoihin pukeutujista on nuorta väkeä, kanta-kaustajärveläisten jälkeläisiä ja ystäviä. On hyvä, jos paita viesteineen tavoittaa myös uusia Värtsilän luonnosta ja asukkaista kiinnostuneita – ja kenties jossain vaiheessa johtaa harkitsemaan osa-aika-asukkuutta kotiseudullamme.
Elävä ja kiinnostava Kaustajärvi rakentuu toimeliaista ihmisistä – vaikka kyllä siinä tienvarsiopasteetkin ovat tarpeen!
Kaustajärveläisiä kiittäen
Leksa
Kyllä Kaustan paita on Leksan levikkiä! Ja lisätilauksiakin on pelkästään minulle annettu 15 kpl. Tiettävästi niitä on joillakin muillakin.
Osa-aika-asukkuulle on tarjolla Senaattikiinteistöllä ja UPM:llä Kaustajärven hienolla paikalla sijaitseva entinen rajavartiosto. Niin että ”kauppatavaraa” on lobbari Lintusella. Kaikki ei tosin papinsäkkiä täytä, vaikka siinä pohjakin on.
Kalavedethän on jo testattu.
Jäi tuosta edellä olevasta löpinästä pois tärkeä houkutin osa-aika-asukkuudelle: Leksa, siun mualla Via Karelian varrella on toinen Kaustajärvi-taulu.
Oliko paikalla olleista kelläänkameraa mukana? Olisi kiva julkaista kuvia niin itse kokoontumisesta, paidoista ja uusista komeista kylteistä!
Vielä ei ole kukaan lähettänyt Värtsin sähköpostiin sellaisia. Joten, ken ehtii postia osoitteeseen verkkovartsi@gmail.com. Kiitos jo etukäteen!